Tapahtumatiedot

Autovakuutuksen vakuutuksenottajaksi vakuutuskirjaan merkityn A:n puhelimitse tekemän vahinkoilmoituksen mukaan A oli 8.11.2020 iltapäivällä mennyt hakemaan harrastuspaikan pysäköintipaikalla pysäköitynä ollutta henkilöautoaan (BMW 320). Pysäköintipaikalle saavuttuaan A havaitsi, että autoa oli vahingoitettu ikään kuin sen päältä olisi juostu. Vaurioita oli katossa ja etulasissa, minkä lisäksi etuvalot ja ainakin toinen takavalo oli rikottu. A oli itse pysäköinyt auton pysäköintipaikalle lauantaina 7.11.2020 noin klo 22, kun hän meni yöksi töihin ajamaan taksia.   

Vakuutusyhtiö ilmoitti A:lle 9.11.2020 sähköpostiviestillä, että vahinko on ilkivaltavakuutuksesta korvattava. Yhtiö pyysi A:ta lähettämään poliisin tutkintailmoituksen.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 16.12.2020 mukaan vakuutusyhtiön vakuutustutkija on pyytänyt asiantuntijalausuntoa X Oy:ltä. X Oy:n asiantuntijalausunnon mukaan ajoneuvossa on useita vikakoodeja, mutta tehdyn analyysin perusteella kaikki viat ovat ajan kanssa tallentuneita häiriöitä. Lausunnon mukaan ajoneuvossa oli noin 30 cm ja 25 cm pituiset kengänjäljet, jotka vastaavat kokoja 47 ja 40 - 41. Jäljet on kuvattu ja niistä on laadittu mallinnukset.

Korvauspäätöksen mukaan vakuutusyhtiön vakuutustutkija oli tavannut A:n vahingon tapahtumapaikalla 9.12.2020. A oli kertonut jättäneensä ajoneuvon tapahtumapaikalle parkkiin käydessään lenkillä läheisellä lenkkipolulla. A oli lenkin jälkeen juossut suoraan kotiin ja jättänyt ajoneuvon tapahtumapaikalle, jossa sitä vaurioitettiin. Vakuutustutkija kysyi A:lta, miksi hän jätti ajoneuvon lenkkipolun viereen, eikä ajanut sitä takaisin kotiin. A ei osannut kertoa tälle mitään järkevää selitystä. A:n mukaan hän käy usein mainitussa paikassa lenkillä, mutta harvemmin tulee paikalle autolla, koska se on lähellä A:n kotia. A oli ajanut vahingon tapahtuma-aikana taksia pääkaupunkiseudulla, mutta ei ollut kertaakaan käynyt tapahtumapaikan läheisyydessä työvuoron aikana tai ennen vaurioiden toteamista.

A oli kertonut vakuutustutkijalle, että vaurioitetussa ajoneuvossa ei ollut mitään aikaisempia vikoja ja sitä ei käytä kukaan muu hän itse. Auto oli ostettu 18.500 euron hintaan ja sen omistaa rahoitusyhtiö R. Vakuutustutkijan kysyttyä A:lta, miksi ajoneuvorekisteriin merkitty ajoneuvon haltija on B, A on kertonut, että hän oli mennyt serkkunsa B:n kanssa autokaupoille vuonna 2019. A oli tuolloin yrittänyt ensin ottaa ajoneuvoa omiin nimiinsä, mutta se ei ollut onnistunut. Seuraavaksi oli kokeiltu B:n nimellä ja sitten kauppa onnistui. A oli kertonut tutkijalle, ettei ollut saanut ajoneuvoa nimiinsä henkilökohtaisten syiden vuoksi.

A oli kertonut vakuutustutkijalle työskentelevänsä taksinkuljettajana serkkunsa yrityksessä ja lisäksi S Oy:ssä autonkuljettajana. Vakuutustutkijan kysymykseen auton yrityskäytöstä A oli ensin vastannut epäselvästi ajaneensa autolla ”toiminimeen liittyviä ajoja”. A oli kertonut lopulta, että ajoneuvo on henkilökohtaista ja perheeseen liittyvää ajoa varten. Vaurioitettu ajoneuvo ei siis ollut ollut työkäytössä, vaan vapaa-ajan käytössä. Vakuutustutkija pyysi A:ta näyttämään työpuhelimesta sijaintiedot, mihin A suostuikin, mutta sijaintitietojen tallennus oli kytkettynä puhelimesta pois päältä.

Vakuutustutkija kuvasi ja mittasi A:n kengän ja sen pohjan. Kengän pituus oli noin 29–30 cm. Ajoneuvon kyljestä taltioitu kengänjälki on noin 30 cm pitkä, kuten A:n jalassa ollut kenkäkin on. Pohjakuvioissa on erittäin paljon yhteneväisyyttä.

Vakuutustutkijan lausunnon mukaan A on kertonut ajaneensa ajoneuvonsa noin 600 metrin päähän kotiosoitteestaan lenkkipolun vieressä olevalle parkkipaikalle. A ei ole osannut kertoa järkevää syytä sille, miksi ajoneuvo oli jätetty lenkkipolun parkkipaikalle. A asuu ostoskeskuksen läheisyydessä, jossa on runsaasti vapaita parkkipaikkoja. Lisäksi A:lla on oma autopaikka. Ajoneuvon pysäköimistä paikkaan, jossa ei ole yöllä ihmisiä tai asutusta, ei selitä mikään normaali syy. Lausunnon mukaan normaalista poikkeavan pysäköinnin selittää sen sijaan se, että ajoneuvoa on haluttu vahingoittaa tahallisesti ja se on siirretty paikkaan, jossa sivulliset eivät huomaisi tapahtumaa.

Vakuutustutkijan lausunnon mukaan ajoneuvoa on potkinut kaksi henkilöä, joiden kenkien pituus on noin 30 cm ja 25 cm. Pituudet vastaavat kokoja 47 ja 40–41. Jalan koon perusteella tekijöiksi sopisivat aikuinen mies ja nainen. Vakuutustutkijan mukaan A:n käytössä olleen kengän pituus on noin 29–30 cm ja pohjakuvio vastaa erittäin paljon ajoneuvossa olleita jälkiä. Jäljet viittaavat vahvasti siihen, että A itse on ollut aiheuttamassa vakuuttamansa ajoneuvon vaurioita.

Kenkien mallinnuksen tehneen asiantuntijan 10.12.2020 päivätyn arvion mukaan ajoneuvo olevat kengänjäljet täsmäävät valokuvien perusteella A:n kenkään, jonka vakuutustutkija on kuvannut. Vakuutustutkijan lausuman mukaan on erittäin epätodennäköistä, että ulkopuolisella tekijällä olisi samankokoinen jalka ja samanlaiset kengät kuin A:lla. Vakuutustutkija on arvioinut tutkinnassa selvitettyjä tietoja kokonaisuudessaan ja hänen mielestään on ilmeistä, että A itse on aiheuttanut ajoneuvonsa vauriot.

Vakuutusyhtiö katsoo, että A on antanut vahingosta vilpillisiä tietoja vakuutustutkijalle kertomalla, ettei ajoneuvossa ollut mitään aikaisempia vikoja, vaikka asiantuntijalausunnon mukaan ajoneuvosta löytyi useita vikakoodeja, jotka ovat ajan kanssa tallentuneita häiriöitä, jotka ovat olleet ajoneuvossa jo ennen vahinkoa. Vakuutusyhtiön mukaan A on antamalla vilpillistä tietoa ajoneuvon kunnosta yrittänyt saada oikeudetonta taloudellista hyötyä vakuutusturvan perusteella. Lisäksi A on tahallisesti itse aiheuttanut ajoneuvonsa vahingon, koska asiantuntijalausunnon sekä vakuutustutkijan lausunnon mukaan ajoneuvosta taltioidut kengän jäljet vastaavat kooltaan ja kuvioinniltaan A:n omaa kenkää, jotka A on vakuutustutkijalle näyttänyt. Vakuutusyhtiö ei korvaa ajoneuvon vaurioita ilkivaltaturvan perusteella.

Lautakunnalle on toimitettu vakuutusyhtiön laatima vahingon määrää koskevan laskelma 16.12.2020. Laskelman mukaan kyseessä olevan henkilöauton käyväksi arvoksi varusteineen on katsottu 10.000 euroa ja laajennetun lunastusturvan mukaiseksi lisäkorvaukseksi 3.000 euroa. Korvauksen määräksi muodostuu 200 euron vähentämisen jälkeen 12.800 euroa. R Oy:n sähköpostiviestin 21.12.2020 mukaan ajoneuvon loppuvelka 18.1.2020 on ollut 12.489,24 euroa. 

Asiakkaan valitus

A vaatii valituksessaan korvausta autolleen aiheutuneista vahingoista. Hän toistaa vahinkoilmoituksessaan olevan kertomuksen vahinkotapahtumasta. Autoa noutamaan lähdettäessä yksi A:n kolmesta lapsesta oli sairas ja hänellä oli kuumetta, mistä heräsi myös epäily mahdollisesta koronavirustartunnasta. Vahingon havaittuaan A päätti olla koskematta autoon, koska hän oli järkyttynyt, ja oli sunnuntai-ilta. A ilmoitti tapahtumasta heti maanantaina.

A kertoo jättäneensä jo pitkään autoaan kyseiselle parkkipaikalle, koska sen lähellä on puisto, jossa A kävelee lastensa kanssa. A pitää mahdollisena, että vakuutusyhtiön vakuutustutkija ei ole täysin ymmärtänyt A:n kertomusta, koska A ei puhu hyvin suomea. A vakuuttaa, että hän ei ole ollut osallisena vahinkotapahtuman sattumiseen.  

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Kyseessä oleva ajoneuvo oli ostettu vuonna 2019 K-liikkeestä. Vastineessaan vakuutusyhtiö on lausunut, että ajoneuvon omistajana oli vahingon tapahtuessa Traficomin mukaan R Oy, 1. haltijana sekä vakuutuksenottajana B ja 2. haltijana Tmi A.

A haki korvausta auton vaurioista laajasta autovakuutuksesta. Vakuutus on tullut voimaan 18.8.2020. Vakuutuksen vakuutuksenottajaksi ja maksajaksi oli merkitty A.

Vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan yhtiö maksoi auton omistaja R Oy:lle 16.12.2020 päivätyn laskelman mukaisen lunastuskorvauksen, jonka määrä oli omavastuu huomioiden 12.800 euroa. A:lle maksettava korvaus evättiin 16.12.2020 annetun korvauspäätöksen mukaisesti, koska A oli tahallisesti aiheuttanut vahinkotapahtuman.

Vakuutusyhtiön vakuutustutkija on selvittänyt ajoneuvon vahingoittumiseen johtaneita tapahtumia ja ajoneuvon vakuuttamisen taustaa. Vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätöksessä kerrottuihin perusteluihin ja saamaansa asiakirjanäyttöön. Yhtiö toteaa myös, että A ei olisi saanut autoon sen hankintahetkellä rahoitusta, minkä vuoksi hän on käyttänyt bulvaanina serkkuaan B:tä, jonka nimissä rahoitussopimus on tehty. A on antanut vakuutusyhtiölle auton käyttötarkoituksesta tietoa, joka on ristiriidassa Traficomin tietojen kanssa. Traficomin mukaan haltijana oli Tmi eli auto on virallisen rekisterin mukaan ollut yrityskäytössä, mutta autoa on ilmeisesti käytetty A:n yksityisiin ajoihin.

Vakuutusyhtiön mukaan on ilmeistä, että A on aiheuttanut vakuutustapahtuman tahallisesti ja pyrkinyt erehdyttämään vakuutusyhtiötä hyötyäkseen vahingosta taloudellisesti. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö katsoo olevansa yleisten sopimusehtojen 7.1 nojalla vastuusta vapaa A:ta kohtaan.

Päätös

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko A:lla oikeutta korvaukseen hänen vakuuttamansa henkilöauton vaurioitumiseen johtaneen vahinkotapahtuman johdosta. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko A aiheuttanut henkilöauton vaurioitumisen tahallisesti tai onko hän antanut vilpillisesti vääriä tietoja vakuutusyhtiölle. Kyse on myös vakuutussopimuksen tekemisen yhteydessä vakuutusyhtiölle annettujen tietojen merkityksestä vakuutusyhtiön korvausvastuun kannalta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 30 §:n (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 72 §:n (Väärät tiedot vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen) jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Autovakuutusehtojen (voimassa 1.4.2020 alkaen) kohdan 4.3.1 (Ilkivaltaturva, Korvattavat vahingot) mukaan ilkivaltaturvasta korvataan tahallisesta vahingonteosta vakuutuksen kohteelle aiheutunut vahinko, jonka tapahtuma-aika ja -paikka voidaan tarkoin määritellä. Tahallista vahingontekoa on nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa suoritettu vakuutuksen kohteen vaurioittaminen.

Autovakuutuksen yleisten sopimusehtojen ehtokohdissa 7 ja 10.1 on vakuutussopimuslain 30, 69 ja 72 §:ssä säädettyä vastaavat määräykset.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiölle ajoneuvon käyttötarkoituksesta annetut tiedot

Vakuutusyhtiö on tuonut vastauksessaan esille, että A on antanut vakuutusyhtiölle auton käyttötarkoituksesta tietoa, joka on ristiriidassa Traficomin tietojen kanssa. Auton haltijana on ollut Tmi A, eli auto on virallisen rekisterin mukaan ollut yrityskäytössä. Autoa on vakuutusyhtiön mukaan kuitenkin ilmeisesti käytetty asiakkaan yksityisiin ajoihin.

Lautakunnalle ei ole toimitettu selvitystä siitä, mitä kysymyksiä A:lle on vakuutusyhtiön toimesta esitetty ajoneuvon käyttötarkoituksesta ennen kyseessä olevaa ajoneuvoa koskevan vakuutussopimuksen tekemistä. Ajoneuvorekisterin tietojen osalta lautakunta toteaa, että ainakin vakuutusyhtiön lautakunnalle toimittaman Traficomin tulosteen mukaan kyseessä olevan henkilöauton käyttötarkoitukseksi on merkitty ”yksityinen”, mikä lähtökohtaisesti viittaa siihen, että ajoneuvo ei ole ollut luvanvaraisessa käytössä. Vakuutusyhtiön lautakunnalle toimittaman, 20.8.2020 päivätyn vakuutuskirjan mukaan kyseessä olevan henkilöauton liikennevakuutuksen ja vapaaehtoisen autovakuutuksen vakuutuksenottajana on ollut A, eikä A:n toiminimi. Myöskään tämä ei lähtökohtaisesti viittaa siihen, että A olisi vakuutusta hakiessaan kertonut henkilöautonsa tulevan yrityskäyttöön.

Vakuutusyhtiö ei kaikesta huolimatta ole tuonut vastauksessaan esille, katsooko se väittämillään ajoneuvon käyttötarkoituksesta annetuilla tiedoilla olevan vaikutusta esimerkiksi autovakuutuksen voimassaolon tai nyt kyseessä olevan vahinkotapahtuman korvattavuuden arvioinnin kannalta. Yhtiö ei tältä osin ole myöskään vedonnut mihinkään vastuutaan rajoittavaan vakuutusehtojen tai vakuutussopimuslain määräykseen. Näistä syistä lautakunta katsoo ajoneuvon käyttötarkoituksesta annettujen tietojen ristiriitaisuutta koskevan vakuutusyhtiön väitteen jäävän vaille merkitystä tapauksen arvioinnin kannalta.

Vakuutustapahtuman jälkeen annetut tiedot ja vahingon aiheuttaminen

Vakuutusyhtiö on katsonut, että A on antanut vakuutustutkijalle vilpillisesti vääriä tietoja kertomalla, ettei henkilöautossa ole ollut mitään aikaisempia vikoja, vaikka X Oy:n asiantuntijalausunnon mukaan ajoneuvosta löytyy useita vikakoodeja, jotka ovat ”ajan kanssa tallentuneita häiriöitä”.

Lautakunnalle toimitetun vakuutustutkijan muistion 10.12.2020 mukaan A on 9.12.2020 kertonut, että vaurioitetussa autossa ei ollut mitään aiempia vaurioita. X Oy:n tutkimusraportissa 2.12.2020 on käyty läpi autosta ilkivaltavahingon sattumisen jälkeen havaittuja vikakoodeja. Raportin johtopäätöksissä on todettu, että kaikki viat ovat ajan kanssa tallentuneita häiriöitä tai niiden voidaan katsoa johtuvan autoon tehdyistä vahingoista. Edelleen raportissa on lausuttu, että autosta ei tutkimuksessa löytynyt mitään merkittäviä vikoja, vaan sen voidaan katsoa olevan teknisesti hyvässä kunnossa.

Lautakunnan käsityksen mukaan X Oy:n raportin johtopäätökset merkitsevät sitä, että tutkittavana olevassa henkilöautossa on ennen vahinkotapahtuman sattumista ollut mahdollisesti joitakin ennen ilkivaltavahinkoa pidemmän ajan kuluessa tallentuneita vikakoodeja, joilla ei kuitenkaan ole ollut auton teknisen toimivuuden kannalta olennaista merkitystä. Raportin mukaan vikakoodit ovat tarkemmin määrittelemättömiltä osin johtuneet autolle ilkivaltavahingossa tulleista vaurioista. Näin ollen raportissa esille tuodut seikat eivät ainakaan lähtökohtaisesti tue vakuutusyhtiön väitettä siitä, että A olisi menetellyt vilpillisesti kertoessaan vakuutusyhtiön vakuutustutkijalle, että autossa ei ollut aikaisempia vikoja.

Selvitysten mukaan autoa on vaurioitettu 7. – 8.11.2020 A:n jätettyä auton 7.11. (lauantaina) noin 600 metrin päässä kotoaan sijaitsevan lenkkipolun pysäköintipaikalle. X Oy:n tutkimusraportista ja lautakunnalle toimitetuista valokuvista ilmenee, että autoa on vaurioitettu muun muassa sen konepellillä, katolla ja takaluukun päällä kävelemällä tai hyppimällä. Auton molemmilla sivuilla on pääosin potkimalla aiheutetuksi sopivia vaurioita. Lisäksi auton maalipintaa on vaurioitettu useista eri kohdista terävällä esineellä. Raportissa on mallinnukset autossa olleista kengänjäljistä, joista ilmenevät kenkien karkeat mitat ja osa pohjakuvioinnista.

Vakuutustutkijan muistion 10.12.2020 mukaan autosta todetut noin 30 cm ja 25 cm mittaiset kengänjäljet vastaavat kokoja 47 ja 41. Muistion mukaan A:n jalassa 9.12.2020 vahinkopaikalla pidetyssä tapaamisessa olleet kengät, jotka vakuutustutkija on mitannut ja valokuvannut, vastaavat mitoiltaan ja kuvioinniltaan erittäin paljon autosta todettuja kengänjälkiä. Muistion johtopäätösten mukaan on erittäin epätodennäköistä, että ulkopuolisella tekijällä olisi samankokoinen jalka ja samanlaiset kengät kuin A:lla.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n kertomus siitä, mistä syystä hän on jättänyt autonsa yöksi kyseiselle pysäköintipaikalle sen sijaan, että olisi kuljettanut sen lyhyen matkan päässä sijaitsevalle kotinsa pysäköintipaikalle, on ollut niukka. Toisaalta vakuutustutkijan muistiossa on vain yleisluonteisesti siteerattu A:n vakuutustutkijalle antamaa kertomusta. Autosta todettujen kengänjälkien vastaavuus vakuutustutkijan kanssa käydyssä tapaamisessa A:n käyttämien kenkien kanssa viittaa siihen, että A on voinut itse olla aiheuttamassa autonsa vaurioita. Vakuutustutkijan muistiosta ilmenee, että A:n matkapuhelimen sijaintietojen tallennus ei ole ollut vahinkotapahtuman sattuessa kytkettynä päälle, mikä on edellyttänyt sitä, että vakioasetuksena päällä oleva tallennus on erikseen kytketty pois päältä. A on kiistänyt olleensa aiheuttamassa autonsa vaurioita. Muuta näyttöä siitä, että A olisi itse aiheuttanut autonsa vauriot, ei ole esitetty.

Ohjesääntönsä 10 §:n mukaan Vakuutuslautakunnalla on oikeus jättää riita-asia käsittelemättä silloin, kun riidan luotettava ratkaiseminen edellyttäisi suullisen todistelun vastaanottamista tai riita on muuten tyypiltään sellainen, että sen käsittely haittaisi vakavasti lautakunnan tehokasta toimintaa.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa on esitetty sekä vahingon tahallista aiheuttamista puoltavia että sitä vastaan puhuvia seikkoja. Vakuutusyhtiön korvausvastuun arvioimisen kannalta ratkaisevat seikat jäävät siten epäselviksi. Vakuutuslautakunta toteaa, että kyseessä olevan riita-asian arvioinnissa ratkaisevaksi muodostuu muun muassa A:n esittämän kertomuksen ja hänen kertomuksestaan tehtyjen havaintojen uskottavuuden arvioiminen. Lautakunta katsoo, että asian ratkaiseminen vaatisi esillä olevassa tapauksessa suullisen todistelun vastaanottamista riidan osapuolilta ja asiaan osallisten henkilöiden kuulemista henkilökohtaisesti, mitä ei ole mahdollista toteuttaa Vakuutuslautakunnan kirjallisessa menettelyssä.

Käytettävissään olevan aineiston perusteella Vakuutuslautakunta ei pysty luotettavasti selvittämään vahinkotapahtumaan liittyvää tapahtumakulkua. Näin ollen Vakuutuslautakunta päättää, ettei se anna asiassa ratkaisusuositusta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei anna asiassa ratkaisusuositusta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen