Tapahtumatiedot
Veneen kuljettaja oli syyskuussa 2020 ajaessaan purjeveneellä moottorilla asettanut veneväylällä veneen automaattiohjaukselle. Kuljettaja oli tarkastanut, ettei muita vesilläliikkujia ollut lähistöllä ja mennyt käymään veneen wc-tilassa. Automaattiohjaus oli jostain syystä mennyt pois päältä, jolloin vene oli ajautunut matalikkoon/ karikosketukseen. Kuljettaja ei kuitenkaan ollut huomannut välittömästi vaurioiden laajuutta, joten kuljettaja oli ohjannut veneen takaisin veneväylälle tarkoituksenaan jatkaa matkaa. Myöhemmin kuljettaja oli huomannut, että veneeseen oli tullut vettä, joten hän oli ohjannut veneen saareen ja tehnyt ilmoituksen hätäkeskukseen. Kuljettaja oli juonut tämän jälkeen veneessä ollutta alkoholia harmitukseensa pelastushenkilökuntaa odottaessaan. Rikosteknisen laboratoriolausunnon mukaan, ottaen huomioon myöhemmin nautitun alkoholin, oli veneen kuljettajan veren laskennallisesti arvioitu alkoholipitoisuus tapahtumahetkellä 0 promillea, joten asiassa ei ollut syytä epäillä vesiliikennejuopumusta. Veneen vakuuttanut asiakas on hakenut korvausta veneen vahingoista venevakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiö on antanut asiassa kielteiset korvauspäätökset 10.11.2020 ja 22.12.2020. Vakuutusyhtiön mukaan terävästi lähes pysty-vaakasuoraan leikkautunut reikä veneen keulassa on sellainen ja sellaisessa kohdassa veneen keulaa, ettei sen vakuutusyhtiön mukaan voida riittävällä todennäköisyydellä katsoa aiheutuneen esitetyn karilleajon seurauksena. Lisäksi vakuutusyhtiön päätöksen mukaan vakuutettu tai häneen samastettava henkilö ei saa vakuutusehtojen mukaan vaikeuttaa vahingon selvittelyä nauttimalla vahingon jälkeen alkoholia. Veneen kuljettaja samastetaan vakuutettuun siten, että kuljettajan teko tai laiminlyönti aiheuttaa samat seuraamukset kuin vakuutetun vastaava teko. Veneen kuljettaja on vakuutusyhtiön mukaan vaikeuttanut vahingon selvittelyä juomalla vahingon tapahtumisen jälkeen pelastuslaitosta odottaessaan 0,5 litran minttuviinapullon.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii edelleen korvausta veneen vahingoittumisesta venevakuutuksesta. Asiakas vaatii veneen lunastuskorvauksena 21 000 euroa sekä korvausta muista aiheutuneista kuluista.
Asiakkaalle oli 4.11.2020 ilmoitettu puhelimitse, ettei vakuutusyhtiö korvaa vahinkoa, koska kuljettaja oli juonut alkoholia onnettomuuden jälkeen. Asiakkaan mukaan kuljettajan veren alkoholipitoisuus oli tutkimuksien mukaan onnettomuushetkellä 0 promillea. Asiakkaan mukaan kuljettaja oli juonut alkoholia tapahtuman jälkeen, koska hän oli tapahtuneesta järkyttynyt, paleleva märissä vaatteissa ja häntä harmitti suuresti.
Asiakaan mukaan vakuutusyhtiön tarkastaja on tarkastanut veneen yli kuukausi onnettomuuden jälkeen ja lisäksi asiakkaan käsityksen mukaan vahinkotarkastajalla ei ole kokemusta veneistä ja veneilystä. Asiakas vetoaa valituksessaan HTT tavarantarkastajan lausuntoon ja siinä esitettyyn arvioon vahingon syntymismekanismista. Lisäksi asiakkaan mukaan veden pinnan ollessa joulukuussa 2020 vahinkopaikkatarkastuksen ajankohtana noin 55 cm korkeammalla kuin vahinkohetkellä syyskuussa 2020, on mahdotonta yksilöidä se kivi, johon on törmätty, etenkään useampi kuukausi vahingon tapahtumisen jälkeen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa antamiinsa kielteisiin korvauspäätöksiin. Lisäksi vakuutusyhtiö viittaa siihen, että korvauksen hakijalla on näyttötaakka vakuutustapahtuman sattumisesta sekä aiheutuneen vahingon määrästä. Vakuutusyhtiön mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle ne asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi.
Vakuutusyhtiön mukaan kuljettaja oli kertonut ensimmäisessä yhteydenotossaan puhelimitse vakuutusyhtiöön vahingon tapahtuneen noin klo 15.30. Hätäkeskusilmoitus oli tehty klo 17.56 ja poliisipartio oli saapunut paikalle noin tuntia myöhemmin. Vakuutusyhtiön mukaan veneen keulavauriot viittaavat törmäykseen suorakulmaiseen kohteeseen. Vakuutusyhtiön mukaan vahinkopaikan tarkastuksessa ei voitu todeta, että purjevene olisi voinut ilmoitetulla paikalla törmätä mihinkään, josta olisi tullut veneessä olevat vauriot. Vakuutusyhtiön mukaan vahinkopaikkatarkastuksessa otettiin huomioon myös veden pinnan vaihtelu. Vakuutusyhtiön mukaan käytettävissä olevien selvityksien ja yleisen elämänkokemuksen perusteella veneen vauriot eivät ole tyypillisiä karilleajosta syntyneitä vahinkoja. Vakuutusyhtiön mukaan veneellä on kiistattomasti törmätty johonkin, mutta vahingon syntymisen aika ja paikka ovat jääneet epäselviksi.
Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että vahingon selvittämiseen on vaikuttanut veneen kuljettajan ilmoitetun vahingon jälkeen nauttima alkoholi. Vakuutusyhtiön mukaan syyttämättä jättäminen on rikosoikeudellinen ratkaisu, eikä se suoraan vaikuta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutusyhtiön mukaan vahingon ei ole näytetty tapahtuneen vahinkoilmoituksessa kerrotulla tavalla, joten vakuutusyhtiön mukaan kysymyksessä ei ole venevakuutuksesta korvattava vahinko. Vahingon määrää ei vakuutusyhtiön mukaan ole vielä arvioitu, koska vakuutusyhtiön mukaan vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. Mikäli vahingon katsotaan olevan korvattava, pyytää vakuutusyhtiö asian palauttamista yhtiön käsittelyyn vahingon määrän osalta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kiistatonta, että veneellä on törmätty johonkin. Tapauksessa on kyse siitä, voidaanko asiakkaan purjeveneelle aiheutuneiden vaurioiden katsoa syntyneen esitetyn vahinkotapahtuman seurauksena. Lisäksi asiassa on kyse siitä, onko veneen kuljettajan, joka on yhdessä vakuutuksenottajan kanssa veneen yhteisomistaja, vahingon jälkeen tapahtuneella alkoholin nauttimisella vaikutusta vahingon korvattavuuteen vahingon selvittelyn vaikeuttamisena.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 33 §:n 1 momentin (samastaminen vahinkovakuutuksessa) alakohdan 2 mukaan, mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan.
Vakuutussopimuslain 69 §:n (korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Yleisten sopimusehtojen, voimassa 1.1.2019 alkaen, kohdan 8 (samastaminen vahinkovakuutuksessa)alakohdan 12 mukaan, mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan.
Yleisten sopimusehtojen kohdan 11.1 (korvauksen hakijan velvollisuudet) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko sattunut vakuutustapahtuma, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on maksettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan omalla kustannuksellaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.
Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Vakuutetun tulee mahdollisuuksiensa mukaan osallistua vahingon selvittelyyn sekä myötävaikuttaa vahingon todellisen syyn ja aiheuttajan saamiseen selville. Vakuutettu ei saa poistumalla vahinkopaikalta, nauttimalla vahingon jälkeen alkoholia tai huumausaineita taikka muulla tavoin vaikeuttaa vahingon selvittämistä.
Vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus tarkastaa vaurioitunut omaisuus ennen kuin sitä ryhdytään korjaamaan tai hävittämään.
Venevakuutusehtojen, voimassa 1.1.2019 alkaen, kohdan 1.1 (venevakuutuksen tarkoitus) mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata näissä ehdoissa mainituista vakuutustapahtumista aiheutunut välitön suoranainen esinevahinko sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.
Venevakuutusehtojen kohdan 4.2.7 (törmäys) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut veneen törmäyksestä kiinteään tai uivaan esineeseen.
Venevakuutusehtojen kohdan 4.2.8 (karilleajo tai pohjakosketus) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut karilleajosta tai pohjakosketuksesta veneen ollessa kulussa.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, että onnettomuuteen joutunut purjevene on vakuutuksenottajan ja veneen kuljettajan yhteisomistuksessa, joten veneen kuljettaja sinänsä voidaan samastaa vakuutuksenottajana olevaan vakuutettuun vakuutussopimuslain 33 §:n mukaisesti. Kuitenkaan vahingon selvittelyn vaikeuttaminen ei vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan oikeuta korvauksen alentamiseen tai epäämiseen. Siten lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi vedota kielteisen korvauspäätöksen perusteeksi veneen kuljettajan vahingon jälkeen nauttimaan alkoholiin ja sen mahdollisesti aiheuttamaan vahingon selvittelyn vaikeuttamiseen.
Tapauksessa arvioitavaksi jää siten se, voidaanko veneen vaurioiden katsoa aiheutuneen vakuutusehtojen mukaisesti korvattavan vahinkotapahtuman seurauksena.
Veneelle on sinänsä vakuutusyhtiön mukaan kiistattomasti syntynyt törmäyksestä vahinkoja. Vahingot aiheuttanut vahinkotapahtuma sekä sen aika ja paikka ovat kuitenkin vakuutusyhtiön mukaan jääneet epäselviksi siten, ettei korvausta vahingosta suoriteta.
Lautakunnan käytössä olevan, 19.12.2020 eli noin kolme kuukautta vahingon tapahtumisen jälkeen suoritetun, vahinkopaikkatarkastuksen kirjallisen selvityksen, valokuvien, videoiden ja luotaimen avulla suorittelujen tutkimuksien perustella Vakuutuslautakunta toteaa ilmoitetun vahinkopaikan olevan erikokoisista ja muotoisista kivistä ja karikoista muodostuva kokonaisuus. Veneen kuljettaja ei pystynyt vahinkopaikkatarkastuksen aikana kertomaan tarkkaa kohtaa, jossa törmäys on tapahtunut. Vahinkotarkastuksen hetkellä veden korkeuden mainittiin olevan noin puoli metriä vahinkohetkeä korkeammalla, joten kyseisenlainen karikko voi yleisen elämänkokemuksen perusteella näyttää veneen kuljettajalle erilaiselta kuin vahinkohetkellä, etenkin useampi kuukausi vahingon tapahtumisen jälkeen. Vahinkopaikkatarkastusraportin mukaan keulan törmäyskohta oli myös arvioitu olevan tarkastuksen hetkellä noin 0,5–1,0 metriä veden pinnan alapuolella. Tarkastuksen johtopäätöksenä todettiin, ettei selvää sellaista vahinkokohtaa, joka aiheuttaisi veneen vauriot, löytynyt vahinkopaikalta. Vakuutusyhtiön mukaan veneen keulavauriot viittaavat törmäykseen suorakulmaiseen kohteeseen. Vakuutusyhtiön mukaan veneen keulassa vesirajan yläpuolella oleva vaurio, joka on leikkaantunut lähes pystysuoraan ja vaakasuoraan, on sellainen ja sellaisessa kohdassa veneen keulaa, ettei sen yleisen elämänkokemuksen ja vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan näkemyksen mukaan voida riittävällä todennäköisyydellä katsoa aiheutuneen esitetyn karilleajon seurauksena.
Kauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja on tarkastanut purjeveneen 30.11.2020. Tavarantarkastuskertomuksen mukaan veneessä havaittiin vaurioita kölissä, peräsimessä ja keulassa. Veneen keulaan havaittiin törmäyksen voimasta repeytynyt aukko, josta vedellä on ollut esteetön pääsy veneen sisään. Keulaan tullut isku todettiin olevan lähellä veneen vesilinjaa. Keulan repeytymän todettiin rajoittuneen korkeussuunnassa keulapunkan tukirakenteiden ja kerrosrakenteiden alapuolelle. Ne ovat raportin mukaan tukeneet rakennetta niin, ettei yläpuolelle ole tullut vaurioita. Raportin mukaan keulaan syntynyt vaurio on kohdassa, jossa sisällä ei ole tukirakenteita. Tavarantarkastajan raportin mukaan todennäköisenä syynä vahingolle on, että vene on saanut pohjakosketuksen ja vaurioitunut. Kölin osuessa pohjaan voi keula painua alaspäin liike-energian johdosta. Raportin mukaan vaurio on voinut syntyä veneen keulan painuttua alaspäin kölin osuessa pohjaan. Koska keulan vaurioituneessa laminaatissa ei näkynyt vierasta materiaalia, on törmäys raportin mukaan todennäköisesti tapahtunut kovaan materiaaliin. Raportin mukaan vauriokohdassa keulassa ei ole vahvistavia rakenteita, eikä se ole normaalisti rasitukselle alttiina, joten kevyenkin karilleajon aiheuttama liike-energia riittää aiheuttamaan mittavia vahinkoja.
Vakuutuslautakunta viittaa käytettävissään oleviin asiakirjoihin ja muuhun materialiian sekä lausuntoihin, valokuviin ja videoihin. Selvityksien mukaan veneessä on todettu sellaisia vaurioita, jotka voivat tulla karille tai matalaan ajettaessa tai ajauduttaessa. Tavarantarkastajan lausunnon mukaan veneen tukirakenteeton rakenne vauriokohdasta on voinut rikkoutua tukirakenteiden ja kerrosrakenteiden alapuolelta esimerkiksi kölin osuessa pohjaan ja veneen keulan painuessa alaspäin siten, että sen yläpuolinen vahvistettu rakenne säilyy ehjänä. Lisäksi raportin mukaan kevyenkin karilleajon liike-energia riittää aiheuttamaan kyseiseen veneen kohtaan mittaviakin vahinkoja. Vahinkopaikan tarkastusmateriaalin perusteella ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka mukaan veneelle aiheutuneet vauriot eivät olisi voineet syntyä esitetyssä karikossa.
Lautakunta katsoo, että nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa on tullut näytetyksi, että veneelle on tapahtunut törmäys tai karilleajo, joka käsiteltävänä olevien vakuutusehtojen mukaan on vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Vahinkotapahtuma ei myöskään ole siten epäselvä, että tämä oikeuttaisi vakuutusyhtiötä epäämään korvauksen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiö suorittamaan vahingosta korvauksen vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa ja antamaan päätöksen vahingon määrästä asiassa.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Lappi
Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho