Tapahtumatiedot
Asiakas (s. 1975) oli loukannut jalkansa kiinteistön piha-alueella sijainneen sadevesikaivon kannen pettämisen seurauksena. Vahinkoa on käsitelty kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiön mukaan kiinteistönomistaja ei ole korvausvastuussa asiakkaalle aiheutuneesta vahingosta, koska se ei ole toiminut asiassa tuottamuksellisesti.
Asiakkaan valitus
Asiakkaan mukaan hänen jalkansa oli livennyt sadevesikaivon irtonaisen kannen seurauksena kaivoon. Hänelle oli loukkaantumisen seurauksena tullut jalkaan vamma. Jalkaan on jäänyt pysyvä hermovaurio. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei kiinteistöhuoltoyhtiö ole toiminut asiassa huolimattomasti, ja se on evännyt korvauksen.
Kaivonkansi ei ole ollut näkyvästi poissa paikoiltaan, kun asiakas oli kävellyt menomatkalla grillikatokselle kaivon ohi. Paluumatkalla grillikatokselta asiakas oli astunut johonkin kohtaan kaivonkantta, jolloin hän oli loukannut jalkansa. Jalassa oli ruhjeita kummallakin puolella, mikä osoittaa kaivonkannen keikahtaneen ja kaivonkannen osuneen myös asiakkaan oikealle puolelle säärtä. Jos asiakas olisi nähnyt, että kansi olisi ollut pois paikaltaan, hän olisi soittanut huoltoyhtiöön.
Asiakas oli tapaturman sattuessa tulossa grillikatoksesta 4-vuotiaan lapsensa kanssa. Hänellä oli toisessa kädessään iso kassi ruokatarvikkeita ja hän joutui samalla vahtimaan, että takaoikealla oleva lapsi tulee hänen perässään. Hän ei voinut katsoa, mihin kohtaan hän maassa astui. Kaivonkannen pitää olla turvallisesti paikallaan, jotta pihalla voi turvallisesti kulkea varomatta askeliaan. Kukaan ei voi etukäteen ajatella, että kaivonkansi ei ole paikallaan. Tapaturman jälkeen asiakkaan paikalla ollut ystävä oli laittanut kaivonkannen paikoilleen.
Asiakas toteaa, ettei kiinteistöhuoltoyhtiö käy päivittäin tarkastamassa kaivonkansia. Hän ei ole koskaan nähnyt yhtiön tarkistavan niitä. Kaivojen kansien paikoillaan olemista ei pysty havaitsemaan autolla ohi ajamalla, eivätkä huoltomiehet käy niitä kävellen tarkastamassa joka päivä.
Asiakkaan mukaan kaivonkannen vieressä on iso kuoppa. Roska-autojen tyhjentäessä roskasäiliöitä ne peruuttavat kaivonkannen päälle, jolloin kansi voi helposti siirtyä pois paikaltaan. Kaivonkansi tarkastettiin 1,5 kuukautta tapaturman jälkeen, jolloin oli kuiva kausi ja runsaat vesisateet alkoivat, minkä seurauksena kaivonkannen välissä oli tuolloin hiekkaa ja kasvillisuutta. Tällaisessa tilanteessa oikeaa kuvaa kaivonkannen tilasta ei ole ollut mahdollista saada.
Asiakas vaatii, että hänen kaikki sairaskulunsa ja lääkärikulunsa korvataan kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta. Korvauksissa on otettava huomioon myös se, että jalkaan on jäänyt pysyvä hermovaurio. Jalan iso tuntohermo on vioittunut ja siihen tulee jatkuvia särkyjä ja kipuja. Kulut on korvattava kiinteistönomistaja As Oy:n vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on päätöksissään ottanut kantaa vain vakuutuksenottajan, kiinteistönomistaja As Oy:n vahingonkorvausvastuun perusteeseen. Syy-yhteyttä tai vahingon määrää ei ole selvitetty.
Asiakkaan mukaan vahingon syynä on se, että kaivonkansi on ollut huonosti kiinnitetty. Asiakkaan mukaan huoltoyhtiö on laiminlyönyt kaivonkansien tarkastuksen.
Huoltoyhtiö on antanut oman selvityksensä asiassa. Huoltoyhtiö kertoo käyneensä tarkistamassa kaivonkannen saatuaan tiedon vahingosta. Kansi on ollut valurautainen ritiläkansi, joita on kiinteistön alueella useampia. Kansi oli ollut tuolloin paikoillaan, eivätkä kiinteistön alueella olevien kaivojen kannet liikkuneet edes silloin, kun huoltomies oli hyppinyt kansien päällä. Kaivojen kannet ovat myös kiinteistön päivittäisillä tarkastuskäynneillä olleet paikoillaan. Jos kaivonkansi on esimerkiksi viikonlopun aikana poistettu paikaltaan, siitä ei ole huoltoyhtiölle tehty ilmoitusta. Kyseinen kaivonkansi on ollut ehjä, eikä siinä ole muutenkaan havaittu mitään poikkeuksellista. Myös taloyhtiön puheenjohtajan mukaan kaivojen kannet ovat olleet paikoillaan kyseisenä viikonloppuna. Huoltomiehen mukaan kaivojen kannet ovat olleet paikoillaan aina tarkistuskäyntien yhteydessä joka arkipäivä. Huoltomiehen arvion mukaan on mahdollista, että kansi on voitu viikonlopun aikana nostaa pois paikaltaan.
Taloyhtiön isännöitsijän mukaan kaivonkansien osalta ei ole koskaan ennen tullut ilmoituksia, että ne olisivat aiheuttaneet vahinkoa. Esimerkiksi roska-auto on vuosikymmeniä käynyt samassa paikassa eikä mitään kansien siirtymisiä tai irtoamisia ole tämän seurauksena koskaan ilmoitettu.
Asiakas on pitänyt epäuskottavana muun muassa sitä, että kiinteistöyhtiö olisi päivittäin tarkistanut kaivojen kannet. Kiinteistön omistajan vastuu ei ole ankaraa, vaan korvausvastuun peruste edellyttää aina kiinteistönomistajan puolella olevaa huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan kiinteistönomistaja on näyttänyt toimineensa asianmukaisella huolellisuudella. Jos kaivonkansi on viikonloppuna poistettu paikoiltaan, ei kiinteistönomistajalla tai tämän lukuun toimivalla huoltoyhtiöllä ole ollut asiasta tietoa. Kiinteistönomistajalla ei ole ollut tosiasiallista toisintoimimismahdollisuutta. Tällaisen yllättävän ja vakuutuksenottajan vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa olevan seikan johdosta korvausvastuuta ei synny. Huoltoyhtiö ei ole ollut etukäteen tietoinen siitä, että kansi olisi pois paikoiltaan, eikä huoltoyhtiö ole näin ollen voinut omalla toiminnallaan estää vahingon sattumista. Huoltoyhtiön ei voida olettaa varautuvan vahinkotilanteisiin, jotka eivät ole aiheutuneet huoltoyhtiön omasta huolimattomasta toiminnasta. Huoltoyhtiö on osoittanut toimineensa riittävällä huolellisuudella tarkastaessaan kaivojen kannet arkipäivisin sekä tarkastaessaan kiinteistön alueella olevat kaivojen kannet huolellisesti vahingon jälkeen.
Vakuutuksenottajan kuuleminen
Vakuutuksenottajana olleella kiinteistönomistajalla ei ollut asiassa kommentoitavaa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko kiinteistönomistaja korvausvastuussa asiakkaalle aiheutuneesta henkilövahingosta ja tuleeko vahinko korvata kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vahingonkorvauslaki (412/1974)
2 luvun 1.1 §
Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Kiinteistövakuutusehdot
3. Korvattavat vakuutustapahtumat
Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajana vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa ja joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana.
Asian arviointi
Vahingon korvaaminen vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on vahingosta korvausvastuussa. Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää yleensä vahingon aiheuttamista tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.
Kiinteistönomistajalla on korostunut velvollisuus huolehtia kiinteistön turvallisuudesta. Kiinteistönomistajalla on vakiintuneesti katsottu olevan korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että kiinteistön alueella voidaan turvallisesti liikkua. Kiinteistönomistajan on vastuusta vapautuakseen osoitettava toimineensa kiinteistön kunnossapidossa asianmukaisesti ja olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Vastuu vahingoista ei kuitenkaan ole tuottamuksesta riippumatonta, vaan kiinteistönomistaja voi vapautua korvausvastuusta osoittamalla huolehtineensa kiinteistön kunnossapidosta asianmukaisesti.
Tapauksessa asiakas on loukannut jalkansa huonosti paikoillaan olleen sadevesikaivon kannen keikahdettua paikoiltaan. Kiinteistön huoltotöistä vastaavan huoltoyhtiön mukaan huoltoyhtiö käy päivittäin arkisin tarkastamassa kiinteistön piha-alueen kunnon. Sadevesikaivojen kansia ei tarkasteta päivittäin eikä niihin ole ennen tapaturmaa kohdistunut erityisiä tarkastustoimia, koska mitään ongelmia ei ole aiemmin ilmennyt. On mahdollista, että joku on nostanut sadevesikaivon kannen pois paikoiltaan, minkä seurauksena tapaturma on sattunut. Tapaturman jälkeen huoltoyhtiö oli tarkastanut kiinteistön kaikkien kaivojen kannet.
Vakuutuslautakunta katsoo, että kiinteistönomistaja on osoittanut toimineensa riittävän huolellisesti tehdessään kiinteistölle tarkastuksen arkipäivisin. Vakuutuslautakunnan mukaan kiinteistönomistajan normaaliin huolellisuuteen ei voida katsoa kuuluvan, että kiinteistön sadevesikaivojen kannet tarkastettaisiin erikseen päivittäin, koska kannet painavina pysyvät paikoillaan, eikä niissä ole aikaisemmin ilmennyt mitään ongelmaa. Huoltoyhtiö ei ollut myöskään saanut mitään ilmoitusta sadevesikaivon kannen paikoiltaan siirtymisestä. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kiinteistönomistaja olisi voinut toimia asiassa toisin ehkäistäkseen tapaturman.
Edellä mainituilla perusteilla kyseessä on Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan ollut tapaturmainen vahinko, jonka seuraukset jäävät vahingonkärsineen itsensä kannettaviksi. Korvausvastuun puuttuessa vahinko ei tule myöskään kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta korvattavaksi.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto
Jäsenet:
Korpiola
Rusanen
Alinentalo-Pelttari
Hirviniemi