Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitalo tuhoutui palovahingossa 9.7.2017 ja asiakas ilmoitti vahingosta samana päivänä vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiö on käsitellyt vahingon korvattavana vakuutustapahtumana eikä asiassa tältä osin ole erimielisyyttä. Palossa tuhoutuneen omakotitalon tilalle on rakennettu uusi rakennus ja rakennushanke on käynnistynyt rakennuskonsultin kilpailuttamilla purkutöillä. Sama rakennuskonsultti on sittemmin kilpailuttanut myös rakennusurakan ja toiminut siinä valvojana.

Urakan edetessä asiakas on reklamoinut urakoitsijaa tämän suorituksen osalta, koska katsoi, ettei se laadultaan vastaa pienurakkasopimuksessa sovittua. Urakoitsija ei kuitenkaan ole korjannut asiakkaan esittämiä virheitä ja puutteita tätä tyydyttävällä tavalla, minkä jälkeen asiakas on tammikuussa 2021 esittänyt vakuutusyhtiölle vaatimuksen todettujen rakennusvirheiden ja muiden puutteiden korjaamisesta aiheutuvien kulujen korvaamisesta. Vaatimustaan asiakas perustelee sillä, että vakuutusyhtiö on järjestänyt toimintansa siten, että siitä on tullut urakkasopimuksen tosiasiallinen osapuoli.

Vastauksessaan korvausvaatimukseen vakuutusyhtiö on kiistänyt olevansa vastuussa urakoitsijoiden virheistä ja todennut, että kaikki työselosteet ja sopimukset kiertävät asiakkaan kautta ja hänen tulee ne hyväksyä, koska hän toimii työn tilaajana.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas vaatii, että hän saa oikean vakuutusehtojen mukaisesti määritetyn korvauksen tai että uudelleenrakennuksen jälkeen havaitut rakennusvirheet ja muut puutteet tulevat korjatuiksi vakuutusyhtiön kustannuksella. Asiakas esittää, että toimimalla vakuutusehtojen vastaisesti vakuutusyhtiö on tullut urakkasopimuksen tosiasialliseksi osapuoleksi ja lisäksi, että vakuutusyhtiö on jättänyt vakuutuskorvauksen tosiasiallisesti suorittamatta. Edelleen asiakas katsoo vakuutusyhtiön olevan vahingonkorvausvelvollinen asiakkaalle rakennusvirheiden korjaamisesta aiheutuvien kulujen osalta.

Perusteluinaan asiakas esittää, että sekä purkutyöt että rakennusurakan on kilpailuttanut vakuutusyhtiön palkkaama rakennuskonsultti. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö on myös valinnut arkkitehdin yksipuolisesti, samoin muut suunnittelijat. Edelleen asiakas kertoo vakuutusyhtiön valinneen urakkakilpailun jälkeen yksipuolisella päätöksellään urakoitsijan hoitamaan uudelleenrakentamisurakkaa.

Vakuutusehtojen osalta asiakas toteaa, että vakuutusyhtiö ei ole toimittanut asiakkaalle selvitystä palaneen talon arvosta tai uudishinnasta eikä korvauspäätöstä, josta ilmenee maksettavan kokonaiskorvauksen määrä. Edelleen asiakas toteaa, että vakuutuskorvausta ei ole maksettu vakuutusehtojen mukaisesti kahdessa erässä, ensin nykyhinnan mukainen osuus ja sen jälkeen uudis- ja nykyhinnan erotus, vaan vakuutuskorvaus on maksettu lukuisina suorituksina suoraan urakoitsijoille.

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö velvoitetaan maksamaan uudishinnan mukainen korvaus ja ainakin Vakuutuslautakunnan arvioiman uudishinnan ja rakennushankkeeseen tähän mennessä käytetyn rahamäärän erotus. Asiakas katsoo, että jos uudishintaa arvioidaan kilpailutuksen perusteella, tulisi uudishinnaksi valita matalimman ja korkeimman tarjouksen puoliväli. Edelleen asiakas katsoo, ettei vakuutusyhtiön voi katsoa suorittaneen täyttä korvausta uudisrakennuksessa todettujen virheiden vuoksi. Asiakkaan näkemyksen mukaan hänet ohittaneen rakennusmenettelyn lopputuloksen on vastattava uudishinnan määritelmää, mitä rakennus ei nyt tee siinä todettujen virheiden vuoksi ja myös siksi, ettei se vastaa vanhan talon pohjalta laadittuja rakennussuunnitelmia.

Asiakas esittää myös, että jos vakuutusyhtiö olisi antanut riittävät tiedot palaneen talon nyky- ja uudishinnasta, olisi hän voinut voimakkaammin vaikuttaa jälleenrakennusta koskevaan päätöksentekoon. Nyt hän sen sijaan on uskonut olevan pakotettu hyväksymään vakuutusyhtiön päätökset.

Lisäksi asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on vakuutusehtojen vastaisella toiminnalla aiheuttanut hänelle vahinkoa, josta yhtiö on vahingonkorvausvelvollinen. Perusteeksi asiakas esittää, että asuintalo on vakuutusyhtiön päätöksien ja toiminnan vuoksi rakennettu virheellisesti, mistä aiheutuu vikojen korjaamiseen kuluvan rahasumman suuruinen vahinko.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa asiassa olevan riitaa palaneen rakennuksen uudelleenrakentamisesta, urakan tilaajana toimimisesta sekä rakennuksessa ilmenneiden mahdollisten virheiden korjaamisesta.

Vakuutusyhtiö kertoo urakkakilpailun jälkeen keskustellun asiakkaan kanssa siitä, mikä yritys valitaan. Vakuutusyhtiö kiistää valinneensa urakoitsijan yksin, vaikkakin myöntää intressissään olevan kustannusten pitäminen kohtuullisena, minkä takia lähtökohtana on edullisemmasta päästä olevan tarjouksentekijän valitseminen.

Tilaajaroolin osalta vakuutusyhtiö toteaa asiakkaan allekirjoittaneen urakkasopimuksen urakoitsijan kanssa 15.3.2018. Sopimukseen tilaajaksi on merkitty asiakas. Vakuutusyhtiö myös toteaa, että rakennuskonsultti on kertonut käyneensä rakennusprosessin läpi asiakkaan kanssa; myös siltä osin, että asiakas on työn tilaaja. Viitaten urakkasopimukseen vakuutusyhtiö katsoo urakoitsijan olevan vastuussa suorituksensa sopimuksenmukaisuudesta, eikä urakoitsijan passiivisuus ole peruste vakuutusyhtiön korvausvelvollisuudelle.

Vakuutusyhtiö kiistää tehneensä asiakasta sitovia päätöksiä ja että vasta jälkikäteen on esitetty väite vakuutusyhtiön tilaajaroolista. Urakoitsijoiden laskut vakuutusyhtiö kertoo maksaneensa perustuen yhtiön ja asiakkaan väliseen vakuutussopimukseen ja asiakkaan olleen tästä maksujärjestelystä tietoinen. Vakuutusyhtiö myös viittaa Vakuutuslautakunnan käytäntöön (esimerkiksi asia VKL 692/14) ja toteaa, että kun se on tässä toiminut urakan maksajan roolissa eikä tilaajana, ei sille synny vastuuta urakoitsijan työn laadusta.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että jos asiakas olisi halunnut rahakorvauksen, hänelle olisi sitä tarjottu. Nyt näin ei tehty, koska hän halusi rakentaa palaneen tilalle uuden rakennuksen. Rakennuskonsultin toiminnan osalta yhtiö toteaa, että jos konsultti on tehnyt virheitä, nämä virheet asiakkaan on selvitettävä konsultin kanssa, koska myös rakennuskonsultoinnin osalta vakuutusyhtiö katsoo asiakkaan toimineen tilaajana. Näkemyksensä tueksi yhtiö viittaa rakennuskonsultin laskuun, joka on osoitettu asiakkaalle.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

• pienurakkasopimukset koskien purkutöitä ja omakotitalon rakentamista
• rakennuskonsulttiyrityksen lasku
• muita urakkaan liittyviä asiakirjoja ja osapuolten välistä sähköpostikirjeenvaihtoa

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Riidanalainen kysymys asiassa koskee sitä, onko vakuutusyhtiön katsottava toimineen rakennusurakan tosiasiallisena tilaajana asiakkaan sijaan ja siten vastaavan urakoitsijan suorituksesta asiakkaan suuntaan. Lisäksi asiakas katsoo vakuutusyhtiön jättäneen täyttämättä vakuutussopimuksen mukaisen korvausvelvollisuutensa ja olevan vahingonkorvausvastuussa urakoitsijan aiheuttamista vahingoista, mitkä väitteet vakuutusyhtiö on kiistänyt.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2017 alkaen, käsitteissä uudishinta on määritelty seuraavasti:
Rakennuksen uudishinnaIla tarkoitetaan uuden pinta-alaltaan, tilavuudeltaan ja kerrosmäärältään samankokoisen, ulkomuodoltaan samanlaisen sekä vastaavanlaisen huonetilaohjelman ja varustetason mukaisen rakennuksen rakennuttamiseen tarvittavaa rahamäärää.

Kohdassa rakennuksen hinnan arvioiminen (6.2.1.1) todetaan, että rakennuksen hinta vahinkohetkellä arvioidaan tiloiltaan, varusteiltaan ja käyttökelpoisuudeltaan vastaavanlaisen uuden rakennuksen vahinkohetken uudishinnan mukaan. Uudishinta lasketaan nykyaikaisten rakenneosien ja yleisesti Suomessa kaupan olevien rakennustarvikkeiden ja nykyaikaisten työmenetelmien mukaan. Uudishinta ja nykyhinta lasketaan käyttämällä Finanssialan keskusliiton ohjetta rakennuksen hinnan arvioimisesta.

Kohdassa rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset (6.2.1.2) todetaan, että rakennuksen tai rakennuksen osan vahingon määrä lasketaan selvittämällä ensisijaisesti suunniteltujen korjauskustannusten määrä joko laskemalla tai käyttämällä apuna urakkatarjousmenettelyä. Suunnitelmien tulee sisältää korjaustoimenpiteiden toteutus nykyaikaisilla rakennusosilla, jotka toteutetaan Suomessa yleisesti kaupan olevilla rakennustarvikkeilla ja yleisesti käytössä olevilla, nykyaikaisilla työmenetelmillä.

Mikäli rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on vähintään puolet sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen uudishinnan mukaan. Jos rakennus korvataan uudishinnan mukaan, korvataan myös rakennuksen purkukulut kokonaan.

Korvaus suoritetaan kahdessa erässä. Ensin suoritetaan nykyhinnan mukainen korvaus. Tämän jälkeen korvataan uudishinnan ja nykyhinnan välinen erotus, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen rakennuksen korjaus- tai rakentamistoimenpiteiden suorittamisesta. Korvauksena maksetaan kuitenkin enintään rakennuksen toteutuneiden rakentamiskustannusten ja maksetun nykyhintakorvauksen erotus.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että asiakkaalle sattunut palovahinko on kotivakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma ja että palossa tuhoutunut rakennus korvataan uudishinnan mukaan.

Tilaajakysymyksen osalta asiakas katsoo vakuutusyhtiön tosiasiallisesti valinneen urakoitsijat ja muutoinkin hoitaneen asiaa siten, ettei vakuutuksenottajalla ole ollut mahdollisuutta voimakkaammin vaikuttaa rakentamista koskevaan päätöksentekoon. Vakuutusyhtiö kiistää tämän ja katsoo urakka-asiakirjojen osoittavan asiakkaan toimineen tilaajana. Vakuutuslautakunta toteaa, että osapuolet eivät ole toimittaneet tarkempaa selvitystä siitä, mitä vakuutusyhtiö tarkalleen on asiakkaalle kertonut esimerkiksi korvausprosessin etenemisestä, rakennuskonsultin roolista ja urakoitsijan valinnasta. Lautakunnalle toimitetuista sähköpostiviesteistä kuitenkin ilmenee, ettei rakennuskonsultti ole urakoitsijan valintaan liittyen sivuuttanut asiakasta vaan asiakas on ollut liitettynä keskusteluun ja tietoinen rakennushankkeen etenemisestä.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan asiassa on riidatonta, että rakennusurakkaa koskevaan pienurakkasopimukseen tilaajaksi on merkitty vakuutettu. Vakuutuslautakunta toteaa isoissa palovahingoissa olevan tyypillistä ja tavanomaista, että vakuutusyhtiöllä on aktiivinen rooli korjausrakentamiseen liittyvien asioiden edistämisessä. Näin on ollut tässäkin tapauksessa, mutta pelkästään se ei tarkoita, että vakuutusyhtiön olisi katsottava toimineen rakennustöiden tilaajana. Osapuolten toimittaman, vahinkoasian hoitoa koskevan kirjeenvaihdon ja muun selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiakas ole osoittanut vakuutusyhtiön toimineen siten määräävästi, että sen olisi katsottava toimineen korjaustöiden tilaajana.

Vakuutusehtojen mukaisen suorituksen maksamisen osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että uudishinnan mukaisen korvauksen määrä on selvitetty vakuutusehdoissa mainitulla tavalla käyttämällä apuna urakkatarjousmenettelyä. Koska asiassa on ollut riidatonta, että palanut rakennus korvataan uudishinnan mukaan, katsoo lautakunta, että vakuutusyhtiön ei tällöin ole ollut tarpeen esittää erillisiä laskelmia uudis- ja nykyhinnasta sen maksaessa uudisrakennuksen rakennuskustannukset urakkatarjouksen mukaan. Lisäksi Vakuutuslautakunta toteaa, että korvausten maksaminen suoraan urakoitsijalle on tavanomainen menettely rakennusvahinkojen yhteydessä. Vakuutusyhtiö on todennut, ettei asiakas ole ennen muutoksenhakua reagoinut tähän maksujärjestelyyn, mitä asiakas ei ole kiistänyt. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiön ole tältä osin osoitettu toimineen vakuutusehtojen vastaisesti. Näin ollen asiassa ei ole myöskään perustetta asiakkaan esittämälle vahingonkorvausvaatimukselle vakuutusyhtiön väitettyyn vakuutusehtojen vastaiseen toimintaan liittyen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet

Kankkunen
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho