Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 16.11.2020 mukaan A:lle (s. 1941) annettiin osastohoidon 6.12.–19.12.2019 aikana Tavanic-antibioottia keuhkokuumeen hoitoon. A kotiutui sairaalasta 19.12.2019. Heti seuraavina päivinä A tunsi pohkeessa outoa kipua, joka paheni 21.12.2019. Kantapäätä ja koko jalan alaosaa pakotti. Maanantaina 23.12.2019 A hakeutui terveyskeskukseen, josta hänet lähetettiin keskussairaalan päivystykseen. A:lla todettiin akillesjänteen repeämä, joka hoidettiin konservatiivisesti. Akillesjänteen repeämän syyksi epäiltiin jotakuta osastohoidon aikana annetuista lääkkeistä. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lla todettu akillesjänteen repeämä oli Tavanic-lääkkeestä aiheutunut lääkevahinko. Yhtiö maksoi A:lle vahingosta korvausta muun muassa pysyvästä haitasta haittaluokan 2 mukaisesti (2739 euroa).

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä hänelle maksettuun pysyvän haitan korvaukseen. A katsoo, ettei haittaluokan 2 mukainen korvaus riitä korvaamaan hänelle jalasta aiheutunutta vaikeutta. Vamma aiheuttaa jokapäiväisessä elämässä vaikeutta liikkumisessa. Kävely on muuttunut haparoivaksi, horjuvaksi ja tasapainottomaksi. Kävely ilman apuvälineitä on vaikeaa ja apuvälineidenkin kanssa kävely aiheuttaa kipua. Enimmäiskävelymatka on 1–1,5 kilometriä, minkä jälkeen tulee kipu kantapäähän. A on käyttänyt peroneustukea, mutta sekään ei anna tarvittavaa tukea kävellessä. Kävellessä epätasaisella alustalla, painoa päkiälle laittaessa, on varottava, ettei kaadu eteenpäin. A on joutunut luopumaan harrastuksistaan, kuten kalastuksesta, marjastuksesta ja lenkkeilystä. A katsoo, että pysyvä haitta tulee korottaa haittaluokan 3 tai 4 tasolle.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää maksamaansa pysyvän haitan korvausta asianmukaisena.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 6.12.2019–13.1.2021.

Selvitysten mukaan A:lla on perussairauksina polyneuropatia, Ménièren tauti, paroksysmaalinen eteisvärinä ja alkava sepelvaltimotauti. Keskussairaalan hoitoaikaa 6.–19.12.2019 koskevan epikriisin mukaan A on ollut osastohoidossa keuhkokuumeen takia. A on saanut alusta pitäen antibioottia, ensin kefuroksiimia ja sitten siihen kombinoituna Tavanicia 9.12.2019 alkaen. Kefuroksiimi on 16.12.2019 vaihdettu Piperacilliniin/Tazobactamiin. Kuumeilu on loppunut ja CRP laskenut 19.12.2019 mennessä tasolle 47. Antibioottilääkitys on lopetettu A:n kotiutuessa 19.12.2019. Tuolloin on aloitettu Prednisolon-kortisonikuuri.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 23.12.2019 mukaan A:n oikea akillesjänne on 3–4 päivää sitten hiljalleen kipeytynyt ilman aiempaa tapaturmaa tai tavanomaisesta poikkeavaa rasitusta. Alkuun on ollut kovaa särkyä, joka on helpottanut kylmägeelillä ja parasetamolilla, ja lisäksi turvotusta. Vastaanotolla A on kävellyt ilman liikkumisen apuvälineitä oikeaa jalkaa linkaten. Oikeassa akillesjänteessä on todettu selkeä monttu vasempaan verrattuna. Kliinisen tutkimuksen perusteella on syntynyt vaikutelma akillesjänteen repeämästä. Alaraajaan on asetettu kipsi ja määrätty neljän viikon raajapainovaraus. Fysioterapeutin tekstin 7.1.2020 mukaan kipsin tilalle on vaihdettu Walker-ortoosi.

Fysioterapeutin tekstin 13.2.2020 mukaan paraneminen akillesjänteen repeämästä on ollut heikkoa. A on kokenut, että jänteen tilanne on mennyt vain huonompaan suuntaan. Tunnusteltaessa on todettu hyvin ohut jänne, mutta A on kuitenkin pystynyt ojentamaan ja koukistamaan nilkkaa ilman vastusta. Ortopedi on katsonut tilannetta ja suosittanut, että A alkaa käyttää peroneustukea tarkoituksena katsoa, lähteekö akillesjänne toimimaan.

Yleislääkärin tekstin 9.11.2020 mukaan A:n oikea kantapää on kipeytynyt kovasti, eikä A ole kyennyt kunnolla varaamaan painoa sen päälle. Vastaanotolle tultaessa tilanne on vähän helpottanut ja A on jo kyennyt kävelemään. Kliinisessä tutkimuksessa nilkka on ollut vakaa ja akillesjänteen on todettu olevan kiinni yksittäisellä ohuella säikeellä. Kantapäässä on todettu tunnustellen jonkin verran kipua. A:lle on annettu potilasasiamiehen yhteystiedot ja tehty konsultaatiopyyntö ortopedialle akillesjännerepeämän osalta sen selvittämiseksi, onko kuntoutus tai leikkaushoito mahdollinen.

Fysioterapeutin tekstin 13.1.2021 mukaan A on tullut fysioterapiaan oman yhteydenottonsa perusteella oikean nilkan / kantapään oireiden vuoksi. A:lla on oikeassa akillesjänteessä täydellinen repeämä, jota ei ole pystytty akuuttivaiheessa leikkaamaan jännekudoksen heikkouden vuoksi. Nyt A on kertonut tuntemuksesta, että oikeassa kantapäässä olisi joku ”irtonainen” osa. Tämä tunne tulee varsinkin ilman peroneustukea kävellessä. Fysioterapeutti on todennut, että akillesjänne on revennyt ja jänteen yläpäähän on muodostunut selkeästi havaittava sidekudospatti. Kantaluu on tunnustellen todettu normaaliksi, liikettä ulkosivun suunnassa on todettu hieman normaalia enemmän. Kantaluun alainen rasvapatja on ollut runsas ja tunnustellen selkeä. Kantaluussa tai sen ympärillä ei ole havaittu irtonaisia kappaleita. Fysioterapeutin arvion mukaan irtokappaleen tunne voi tulla myös kantaluun heikommasta kontrolloinnista, joka johtuu puuttuvasta akillesjänteestä. A:ta on suositeltu käyttämään peroneustukea aina, kun kengät ovat jalassa. Tämä tukevoittaa oikean alaraajan toimintaa merkittävästi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, minkä haittaluokan mukainen pysyvä haitta A:lle on jäänyt Tavanic-lääkkeen aiheuttaman oikean akillesjänteen repeämän seurauksena.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a - 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Valtioneuvoston asetuksen 768/2015 haittaluokkataulukon kohdan 2.2 (Alaraajat kokonaisuutena) mukaan näitä arvioperusteita käytetään, jollei edellä mainittuihin yksityiskohtaisiin haittanimikkeisiin vertaamalla voida päästä haittaa kuvaavaan tulokseen. Haitta voi aiheutua yhden tai molempien alaraajojen toiminnanvajauksesta. Kyseessä on lievä toiminnanvajavuus ja haittaluokka 0–5, kun vahingoittuneen kävely on lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut ja apuvälineen tarve ajoittaista. Kyseessä on keskivaikea toiminnanvajavuus ja haittaluokka 6–10, kun vahingoittuneella ilmenee ontumista ja merkittävää liikerajoitusta, jatkuva kävely on vaikeaa tai hidasta ja apuneuvo on tarpeen lyhyelläkin matkalla.

Asian arviointi

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan arvioinnissa käytetään vakiintuneen korvauskäytännön mukaan tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla annettua haittaluokitusta. Haittaluokitukseen viitataan myös liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa, joita sovelletaan soveltuvin osin lääkevahinkovakuutuksesta maksettavaa korvausta määritettäessä. A:n oireiden ilmetessä on ollut voimassa valtioneuvoston asetus 768/2015.

Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan A:lle on aiheutunut Tavanic-lääkkeen käytön seurauksena oikean akillesjänteen täysi repeämä, joka on hoidettu konservatiivisesti kipsaamalla ja Walker-ortoosilla. A:lle on jäänyt vahingon seurauksena kävelyvaikeutta ja hänellä on käytössään peroneustuki. A:n oman kuvauksen mukaan epätasaisella liikkumiseen liittyy vaara eteenpäin kaatumisesta. Kantapää kipeytyy noin 1–1,5 kilometrin kävelyn jälkeen. A:lla ei esitetyn selvityksen mukaan ole käytössään liikkumisen apuvälineitä, kuten keppiä tai rollaattoria.

Esitetty selvitys kokonaisuutena huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle lääkevahingon seurauksena aiheutunut pysyvä haitta vastaa haittaluokka-asetuksessa 768/2015 tarkoitettua alaraajojen lievää toiminnanvajavuutta ja haittaluokkaa 2. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön suorittamaa korvausta asianmukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila