Tapahtumatiedot
Yksityinen elinkeinonharjoittaja A (s. 1980) haki 1.3.2019 henkilövakuutusta, joka sisältää kiinteäsummaisen kuolemanvaraturvan, kiinteäsummaisen pysyvän työkyvyttömyyden turvan sekä ohimenevän työkyvyttömyyden turvan, jonka perusteella maksetaan päiväkorvausta vakuutusaikana enintään 730 päivältä. Hakemuksen liitteenä A toimitti vakuutusyhtiöön 25.2.2019 päivätyn terveysselvityksen. Terveysselvityslomakkeella esitettyyn kysymykseen siitä, onko hakijalla viimeisen viiden vuoden aikana ollut hoitoa tai tutkimusta vaativa mielenterveysongelma (esim. masennus, unihäiriö, ahdistuneisuus, jännittyneisyys, paniikkihäiriö, uupumus, syömishäiriö, psykoosi tai muita mielenterveysongelmia), A vastasi kieltävästi. Vakuutussopimus alkoi 1.3.2019.
A haki 27.1.2021 vakuutusyhtiöltä päiväkorvausta työkyvyttömyysajalta 27.1.2021 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömyyden syynä oli masennus (ICD-10-koodi F32). Korvausasian käsittelyn yhteydessä A:ta pyydettiin toimittamaan korvaushakemuksen liitteenä olleen A-todistuksen lisäksi myös vastaanottokäynnin 27.1.2021 sairauskertomustiedot. Näiden tietojen perusteella vakuutusyhtiö pyysi lisäselvityksenä kaikkien mielenterveyden oireisiin liittyvien käyntien tiedot A:ta hoitaneista hoitolaitoksista. Näiden selvitysten mukaan A oli 25.2.2019 lähettänyt mielenterveystyön sairaanhoitajalle tekstiviestin, jossa kertoi vointinsa menneen huonompaan suuntaan ja toivoi ajanvarausta itselleen. A:lle varattiin keskusteluaika 27.2.2019, minkä jälkeen A oli 16.4.2019 lääkärin vastaanotolla väsymyksen, voimattomuuden ja aloitekyvyttömyyden vuoksi ja uudelleen 5.7.2019 väsymyksen vuoksi.
Vakuutusyhtiö antoi 30.3.2021 päätöksen, jossa vakuutuksen pysyvän ja ohimenevän työkyvyttömyyden turviin liitettiin takautuvasti rajoitusehto mielenterveyden häiriöitä tai ongelmia koskien. Vakuutusyhtiö totesi, että A oli allekirjoittanut terveysselvityksen samana päivänä kuin hän otti yhteyttä mielenterveystyön sairaanhoitajaan ja pyysi ajanvarausta. A:n olisi tullut kertoa yhteydenotosta sairaanhoitajaan terveysselvityksessä joko mielenterveyden oireita tai tutkimusta tai hoitoa vaativia oireita koskevan kysymyksen kohdalla. Jos A olisi ilmoittanut tämän terveysselvityksessä, vakuutus olisi myönnetty kyseisellä rajoitusehdolla. A:n korvaushakemus masennuksen aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta hylättiin.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön ratkaisuun ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
A katsoo, ettei ole laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta. A oli 25.2.2019 ottanut yhteyttä teini-ikäisen tyttärensä psykiatriseen sairaanhoitajaan sekä käynyt tapaamassa häntä terveyskeskuksessa 27.2.2019. Käynti koski tyttären asioista keskustelua, kun tytär ei suostunut avaamaan tilannettaan A:lle. A:ta ei kyseisellä käynnillä diagnosoitu, hoidettu, lääkitty tai määrätty sairauslomaa. Käynnillä keskusteltiin pääasiassa tyttären voinnista. Käynti helpotti A:n huolta, eikä asiaan tarvinnut palata. Toki tilanne silloin kuormitti, mutta käynnin syy ei ollut A:n oma terveys. Terveysselvitystä täyttäessään A oli täysin vilpitön ja rehellinen. Viiden vuoden aikana ennen terveysselvityksen täyttämistä A:lla ei ollut ollut mitään mielenterveyteen liittyviä lääkärikäyntejä, lääkkeitä sairauslomia tai diagnooseja.
A vaatii, että hänelle maksetaan ohimenevän työkyvyttömyyden turvasta päiväkorvaus 27.2.2021 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemman kantansa.
Yhtiö viittaa vastineessaan sairaanhoitajan vastaanottokäyntiä 27.2.2019 koskevaan sairauskertomustekstiin, jonka mukaan A:lla oli huolta omasta jaksamisestaan tyttären tilanteen vuoksi. Vastaanotolla A kertoi univaikeuksista ja haastavasta tilanteesta tyttären osalta. Riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteet olivat nousseet voimakkaasti pintaan vastoinkäymisten seurauksena. Vastaanotolla keskusteltiin tilanteesta ja siihen liittyvistä tunteista ja ajatuksista, sekä mietittiin keinoja, joilla tilannetta voisi lähteä parantamaan. A koki, että käynti helpotti hänen omaa vointiaan ja tämän vuoksi uutta aikaa ei varattu. Vastaanotolla sovittiin, että A ottaa tarvittaessa uudelleen yhteyttä sairaanhoitajaan ajanvarauksen tiimoilta. Lääkärin vastaanotolla 16.4.2019 A oli väsymyksen, voimattomuuden ja aloitekyvyttömyyden vuoksi ja 5.7.2019 uudelleen väsymyksen vuoksi.
Vakuutusyhtiö viittaa vakuutussopimuslain 22 §:ään ja toteaa, että vakuutetun tulee antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan ennen vakuutuksen myöntämistä esittämiin kysymyksiin koskien sellaisia seikkoja, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Mikäli vakuutettu huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyö antaa oikeat ja täydelliset vastaukset esitettyihin kysymyksiin, on vakuutuksenantajalla vakuutussopimuslain 24 §:n perusteella oikeus muuttaa vakuutussopimuksen sisältöä sen voimassa ollessa vastaamaan sitä, mitä olisi sovittu, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisivat olleet vakuutuksenantajan käytössä vakuutussopimusta myönnettäessä.
Yleisesti ottaen huolimattomuus saattaa olla vähäistä esimerkiksi silloin, jos vakuutettu ei ole tietoinen sairaudestaan tai jos vakuutetulla olevien oireiden ja sairautta selvittämään pyrkivän terveysselvityksen kysymyksen välinen syy-yhteys on epäselvä. Huolimattomuuden astetta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös erityisesti terveysselvityksessä esitettyjen kysymysten laatuun ja selkeyteen. Vakuutusyhtiö toteaa, että A on varannut keskusteluajan mielenterveystyön sairaanhoitajan vastaanotolle samana päivänä, kun hän on allekirjoittanut terveysselvityksen. Yhtiö katsoo, että A:n olisi tullut ilmoittaa tämä terveyteensä liittyvä seikka terveysselvityksessä. Jos tämä tieto A:n terveydentilasta olisi ollut vakuutusyhtiön tiedossa vakuutusta myönnettäessä, työkyvyttömyysvakuutuksen ja pysyvän työkyvyttömyyden vakuutusten myöntöä olisi tuolloin lykätty yhdellä vuodella, minkä jälkeen vakuutukset olisi voitu myöntää rajoitusehdolla ”mielenterveyden häiriöt tai ongelmat” vakuutusyhtiön vakuuttamiskäytännön mukaisesti. Tällä perusteella yhtiö katsoo, että sillä on ollut oikeus ottaa ohimenevän ja pysyvän työkyvyttömyyden vakuutusturviin mielenterveyden häiriöitä tai ongelmia koskeva yksilöllinen rajoitusehto.
Koska mielenterveyden häiriöt tai ongelmat on yksilöllisellä rajoitusehdolla rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, ei haettua päiväkorvausta masennuksesta johtuneelta työkyvyttömyysajalta 27.1. - 31.5.2021 voida maksaa.
Selvitykset
1. Vakuutushakemus ja terveysselvitys
A on allekirjoittanut terveysselvityksen 25.2.2019 ja toimittanut sen vakuutusyhtiölle vakuutushakemuksen 1.3.2019 liitteenä.
A on vastannut kieltävästi muun muassa kysymyksiin ”Onko sinulla tai onko sinulla ollut hoitoa tai tutkimusta vaativa mielenterveysongelma (esim. masennus, unihäiriö, ahdistuneisuus, jännittyneisyys, paniikkihäiriö, uupumus, syömishäiriö, psykoosi tai muita mielenterveysongelmia)” sekä ”Onko tiedossasi yllä mainittujen lisäksi jokin sellainen sairaus tai oire jonka takia olet tällä hetkellä tutkimuksen tai hoidon tarpeessa”. Terveysselvityksen kaikki kysymykset koskevat viittä (5) viimeksi kulunutta vuotta.
2. Lääketieteellinen selvitys
Mielenterveystyön sairaanhoitajan merkinnän 25.2.2019 mukaan A on lähettänyt sairaanhoitajalle tekstiviestin, jossa kertoo voinnin menneen huonompaan suuntaan. A:lla on huoli lapsen tilanteesta ja pelko, että oma vointi entisestään huonontuu. A on pyytänyt ajanvarausta ja vastaanottoaika on sovittu samalle viikolle. Vastaanottokäyntiä 27.2.2019 koskevan tekstin mukaan A:lla on ollut huolta omasta jaksamisestaan tyttären tilanteen vuoksi. A on kertonut univaikeuksista ja haastavasta tilanteesta tyttären osalta. Riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteet ovat nousseet voimakkaasti pintaan vastoinkäymisten seurauksena. Tilanteesta ja siihen liittyvistä tunteista ja ajatuksista on keskusteltu ja mietitty keinoja, joilla tilannetta voisi lähetä parantamaan. A on kokenut, että käynti on helpottanut hänen omaa vointiaan eikä uutta aikaa tarvitse varata. On sovittu, että A ottaa tarvittaessa yhteyttä sairaanhoitajaan ajanvarauksen tiimoilta.
Terveyskeskuslääkärin tekstin 16.4.2019 mukaan A on tullut vastaanotolle väsymyksen, voimattomuuden ja aloitekyvyttömyyden vuoksi. A on kuvannut mielialaansa vaihtelevaksi; herkästi on ollut itkuherkkyyttä, harvemmin nauranut. Yöt A on nukkunut hyvin. Työ ja tyttären sairastelu ovat aiheuttaneet kuormitusta. A on toivonut somaattisten syiden poissulkemista verikokein, ja hänelle on tehty laboratoriolähete. A on saanut aiemmasta traumapsykoterapiasta keinoja, joilla voisi käsitellä nykyistäkin tilannetta. Keskustelukäynneistä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla A ei ole kokenut hyötyvänsä. Hän ei myöskään ole halunnut mielialalääkitystä, koska se on aiemminkin tehnyt olon entistä enemmän turraksi. Sairauslomaa A ei ole taloudellisen tilanteen ja yrittäjyyden takia vielä halunnut. A:n mieliala on kuvautunut alavireisenä ja lääkäri on kertonut mahdollisuudesta psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottoon ja tarvittaessa psykiatrin konsultaatioon.
Tekstin 5.7.2019 mukaan A on tullut vastaanotolle väsymyksen ja edellisenä viikonloppuna tulleen voimakkaan paniikkihäiriökohtauksen vuoksi. A:lla on ollut mahdollisesti vähintään koko kesän ja edellisen kevään ajan oireita, joihin liittyy jaksamattomuutta, väsyneisyyttä ja muistin problematiikkaa. A ei ole saanut mielihyvää asioista samalla tavalla kuin ennen, hän on ollut itkuinen ja hänellä on ollut jatkuva huoli esimerkiksi lapsista, riittämättömyyden tunne vanhemmuuden suhteen ja jonkin verran itsesyytöksiä. Vastaanotolla A on ollut aikaan ja paikkaan orientoitunut ja kerronta on ollut johdonmukaista. Ajoittain A on ollut itkuinen. Lääkäri on arvioinut, että kyseessä on akuutti stressireaktio ja keskivaikea masennus. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön viittaavaa tai psykoottisuutta ei ole tullut esiin. Taloudellisen tilanteen vuoksi A ei ole halunnut jäädä sairauslomalle. A:lle on kirjoitettu Escitalopram-lääkitys, jonka käyttöönottoa A on jäänyt harkitsemaan. Lisäksi on ohjattu varaamaan aikaa mielenterveystoimistoon. Mielenterveystyön psykiatrin merkinnän 12.11.2019 mukaan A:lle on tehty B-lausunto psykoterapian korvaamiseksi.
B-lääkärinlausunnon 16.2.2021 mukaan A on kokenut vuoden 2020 voinnin suhteen erityisen haastavaksi ja siihen on liittynyt useampia kuormittavia tekijöitä: A:n yritystoiminnan taloudellinen tilanne on heikentynyt vuoden aikana koronaepidemiatilanteen vuoksi, perheessä on ollut huolenaihetta ja runsaasti kuormitusta lasten vointiin liittyen ja läheinen henkilö on sairastunut, mikä on tuntunut romahduttavan voinnin. Oirekuvassa korostuvat jatkuva väsymys, unihäiriöt, anhedonia, keskittymisongelmat, ärtyneisyys, aloitekyvyttömyys ja itsesyytökset. Sosiaaliset tilanteet ovat laukaisseet paniikkioireilua. Lääkäri on pitänyt A:ta masennuksen vuoksi työkyvyttömänä ajalla 27.1. - 31.5.2021.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutettu A laiminlyönyt terveysselvitystä 25.2.2019 täyttäessään tiedonantovelvollisuutensa vähäistä suuremmalla huolimattomuudella, ja onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus ottaa vakuutukseen mielenterveyden häiriöitä tai ongelmia koskeva yksilöllinen rajoitusehto. Lisäksi kyse on A:n oikeudesta päivärahaan työkyvyttömyysajalta 27.1. - 31.5.2021.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 20 §:n (14.5.2010/426) 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 22 §:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja olisi oikeat ja täydelliset tiedot saadessaan myöntänyt vakuutuksen ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla kuin oli sovittu, vakuutus jatkuu tällaisin maksuin ja ehdoin. Sama koskee, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään tiedonantovelvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti ja vakuutussopimus tästä huolimatta sitoo vakuutuksenantajaa 24 §:n 3 momentin nojalla. 20 §:n 3 momentin mukaan saatuaan tiedon tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä tai vakuutettuun liittyvän seikan muutoksesta vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutuksenottajalle ilman aiheetonta viivytystä ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa on mainittava, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Jos vakuutuksenantaja ei lähetä ilmoitusta tässä momentissa säädetyllä tavalla, se menettää oikeutensa muuttaa maksua tai ehtoja.
Lain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.
Lain 24 §:n 2 momentin mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Jos vakuutuksenantaja tosin olisi myöntänyt vakuutuksen mutta ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla, kuin oli sovittu, vakuutuksenantajan vastuu rajoittuu siihen, mikä vastaa sovittua vakuutusmaksua tai niitä ehtoja, joilla vakuutus olisi myönnetty.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksen hakija on velvollinen antamaan oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan terveysselvityksessä esittämiin kysymyksiin. Ellei hän ole täyttänyt tätä laissa asetettua velvollisuuttaan, on laiminlyönnin seuraukset arvioitava henkilövakuutuksessa vakuutusyhtiön vastuun osalta vakuutussopimuslain 24 §:n mukaisesti.
Arvioitaessa onko vakuutuksenottaja syyllistynyt tiedonantovelvollisuuden laiminlyömiseen ja arvioitaessa hänen mahdollisen huolimattomuutensa laatua on muun muassa otettava huomioon hänellä vakuutusta otettaessa käytettävissä olleet tiedot ja vallinneet olosuhteet. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota vakuutuksenantajan esittämien kysymysten laatuun ja selkeyteen. Huolimattomuuden voidaan katsoa puuttuvan tai olevan vähäistä esimerkiksi, jos vakuutuksenantajan kysymys on ollut niin yleisluontoinen tai tulkinnanvarainen, että täsmällisen ja täydellisen vastauksen antaminen on vaikeaa.
Terveysselvitykseen vastaavalta vakuutuksen hakijalta ei voida yleensä edellyttää, että hän osaisi yhdistää mahdollisia oireitaan määrättyihin sairauksiin tai muutoinkaan arvioida tilaansa lääketieteellisin perustein. Sen sijaan kysymys oireesta, jonka takia vakuutuksen hakija on tällä hetkellä tutkimuksen tarpeessa, muodostaa vakuutuksen hakijalle velvollisuuden kertoa hänen itsensä havaittavissa olevasta oireesta, joka vakavuutensa tai muun perusteen vuoksi muodostaa tarpeen lääketieteellisellä tutkimukselle.
Terveysselvityksessä 25.2.2019 A on vastannut kieltävästi kysymyksiin ”Onko sinulla tai onko sinulla ollut hoitoa tai tutkimusta vaativa mielenterveysongelma (esim. masennus, unihäiriö, ahdistuneisuus, jännittyneisyys, paniikkihäiriö, uupumus, syömishäiriö, psykoosi tai muita mielenterveysongelmia)” sekä ”Onko tiedossasi yllä mainittujen lisäksi jokin sellainen sairaus tai oire jonka takia olet tällä hetkellä tutkimuksen tai hoidon tarpeessa”. Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A on 25.2.2019, terveysselvityksen allekirjoittamispäivänä, ottanut yhteyttä mielenterveystyön sairaanhoitajaan ja kertonut vointinsa menneen huonompaan suuntaan. A:lla on ollut huoli lapsensa tilanteesta ja pelkoa, että vointi entisestään huonontuu. Sairaanhoitajan vastaanotolla A on kertonut univaikeuksista ja haastavasta tilanteesta tyttären osalta sekä voimakkaista riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteista. Vastaanotolla on keskusteltu tilanteesta ja mietitty keinoja, joilla tilannetta voisi lähteä parantamaan. A on hakeutunut terveyskeskuslääkärin vastaanotolle 16.4.2019 väsymyksen, voimattomuuden ja aloitekyvyttömyyden vuoksi ja uudelleen 5.7.2019, jolloin on aloitettu Escitalopram-lääke ja ohjattu A varaamaan aika mielenterveystoimistoon. Marraskuussa 2019 on aloitettu psykoterapia.
Vakuutuslautakunta toteaa, että yhteydenotossa sairaanhoitajaan 25.2.2019 ja vastaanottokäynnissä 27.2.2019 on tekstien perusteella ollut kyse A:n omasta voinnista, vaikka voinnin heikentymisen taustatekijänä onkin mahdollisesti ollut A:n tyttären sairaus. Ottaen huomioon tämä ja välitön ajallinen yhteys terveysselvityksen laatimisen ja mielenterveystyön sairaanhoitajalle lähetetyn yhteydenoton välillä Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lla on terveysselvitystä 25.2.2019 antaessaan ollut tiedossa hoitoa tai tutkimusta vaatinut oire, joka hänen olisi tullut ilmoittaa terveysselvityksessä. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:n huolimattomuutta terveysselvityksen antamisessa voida pitää vähäisenä, koska oireet ovat olleet olemassa terveysselvityksen antamishetkellä.
Vakuutussopimuslain 20.1 §:n mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja olisi oikeat ja täydelliset tiedot saadessaan myöntänyt vakuutuksen ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla kuin oli sovittu, vakuutus jatkuu tällaisin maksuin ja ehdoin. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut vastineessaan, että mikäli A olisi kertonut terveysselvityksessä edellä mainitusta, terveyttään koskevasta seikasta, yhtiö olisi lykännyt työkyvyttömyysvakuutusten myöntämistä vuoden ajan sairauden tai oireiden kehittymisen seuraamiseksi. Tämän jälkeen vakuutus olisi voitu myöntää mielenterveyden häiriöitä tai ongelmia koskevalla rajoitusehdolla. Vakuutuslautakunta pitää tätä vakuutusyhtiön selvitystä vastuunvalintaratkaisustaan uskottavana.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut A:lle vakuutuksen jatkumisesta muutetuin ehdoin lain edellyttämällä tavalla. A:n tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin perusteella vakuutusyhtiön vastuu A:n ohimenevän ja pysyvän työkyvyttömyyden vakuutuksissa määräytyy siten, että vakuutuksesta ei makseta yksilöllisen rajoitusehdon mukaan korvausta, jos työkyvyttömyyden syynä ovat mielenterveyden häiriöt tai ongelmat. Näin ollen vakuutusyhtiö ei ole korvausvelvollinen masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden osalta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta yksilöllistä rajoitusehtoa koskevaan ratkaisuun. Koska vakuutus on myönnetty mielenterveyden häiriöitä tai ongelmia koskevalla rajoitusehdolla, Vakuutuslautakunta ei suosita korvauksen maksamista masennuksen aiheuttamalta työkyvyttömyysjaksolta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Kummoinen
Niklander
Sario
Sibakov