Tapahtumatiedot

Kerrostalon kylmän ullakkotilan alapuolella olevan asunnon (A24) asukas oli 18.1.2021 havainnut, että olohuoneen seinälle oli ilmestynyt tummentumia. Seuraavana päivänä rakennuksessa oli todettu kosteusvahinko, jonka syynä oli pidetty rakennuksen katolla olevaan ilmanvaihtohormiin päässyttä lunta, jonka sulettua vesi oli valunut rakenteiden läpi sisälle huoneistoon.

Korvauspäätöksessään (2.2.2021) vakuutusyhtiö on todennut, että vahingon tarkastusraportin mukaan ilmanvaihtohormit kulkevat seinärakenteessa olohuoneessa olleiden vauriojälkien kohdalla. Vakuutusyhtiö ei pitänyt esitettyä tapahtumainkulkua, eli lumisateella ilmanvaihtohormiin päässyttä lunta, vakuutusehtojen (kohta E-3.1) mukaisena äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkotapahtumana, minkä vuoksi se ei maksanut korvausta.

Ratkaisuun tyytymätön vakuutuksenottaja on uudelleenkäsittelypyynnössään tiedustellut rakennusteknisiä perusteluja ratkaisulle. Olosuhteet olivat 12.1.2021 vallinneen Toini-myrskyn aikana olleet poikkeukselliset, minkä vuoksi vahinko oli ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. Asiakas on muutoksenhakemuksessaan myös esittänyt selvitystä siitä, että vuonna 2020 vesikattoremontissa tehdyt asennukset ja muut työt oli tehty suunnitelmien mukaisesti.

Vakuutusyhtiö on tämän jälkeen ilmoittanut, että koska ilmanvaihtojärjestelmä oli rakennettu siten, että sinne pääsee sisään lunta lumisateella, kyseessä ei ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Asiassa ei ole osoitettu mitään sellaista äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, jonka seurauksena lunta olisi päässyt sisään ilmanvaihtojärjestelmään.

Toisessa uudelleenkäsittelypyynnössään taloyhtiö on vedonnut siihen, että 12.1.2021 riehunut poikkeuksellinen Toini-myrsky oli ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton sääilmiö. Vesikaton uusimisen yhteydessä oli uusittu myös katolla olleet ilmanvaihtohormit. Ilmanvaihtohormi ei voi koskaan olla täysin umpinainen, koska sinne täytyy saada ilmaa taloyhtiön ilmanvaihtoa varten.

Vakuutusyhtiö on kolmannessa epäyspäätöksessään vedonnut myös ehtokohtaan E-3.1.1, jossa luetellaan ne luonnonilmiöt, joista All Risk -vakuutuksesta maksetaan korvausta. Tapauksessa ei kuitenkaan ollut kyse mistään vakuutusehtojen tarkoittamasta luonnonilmiövahingosta. Tämän jälkeen taloyhtiö toimitti vakuutusyhtiölle lisäselvityksiä, ja vakuutusyhtiö hankki P. Oy:ltä lausunnon. Näiden selvitysten jälkeen vakuutusyhtiö edelleen katsoi, ettei vahinko ollut vakuutuksesta korvattava.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakuntaa ottamaan kantaa siihen, onko kyseessä äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, joka tulisi korvata AR-laajuisesta kiinteistövakuutuksesta.

Lausuntopyynnössä kerrataan tapahtumien kulkua. Taloyhtiö katsoo, että kyseessä oli ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. P. Oy:n raportti ei ole ottanut kantaa vahingon aiheuttaneeseen Toini-myrskyyn, vaan siinä on todettu, että ”tällaiset sateet ja tuulet ovat hyvin yleisiä luonnonilmiöitä”. Kyseinen myrsky ei ollut hyvin yleinen, vaan poikkeuksellisen kova myrsky, jota esiintyy vain kolmesti vuosisadassa. Lausunnossa ei tuoda esiin mitään puutetta rakennuksen rakenteissa, vaan tähdennetään, että nimenomaan tietyt olosuhteet mahdollistavat vahingon. Taloyhtiön käsityksen mukaan poikkeuksellisen myrskyn aikana äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko voi olosuhteiden vuoksi sattua, vaikka kaikki olisi tehty asiaankuuluvasti ja oikein.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta taloyhtiö toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt mitään konkreettista teknistä vaihtoehtoa sellaisesta rakenneratkaisusta, jolla vahinko olisi voitu välttää, tai miten toimimalla taloyhtiö olisi voinut estää vahingon tapahtumisen. Selvitysten mukaan rakenteet olivat olleet asianmukaiset ja olosuhteet olivat olleet poikkeukselliset.

Yleisenä näkemyksenä lisäselvityksessä todetaan, että jos rakenteet on asianmukaisesti rakennettu ja asennettu, ja vakuutuksenottaja on toiminut huolellisen miehen tavoin ja siitä huolimatta tapahtuu vahinko poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa, niin kyseessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Normaaliin asuinrakennuksen kunnossapitoon ei kuulu päivittäinen tai edes viikoittainen katolla käynti. ”Aktiivisempi” lumitilanteen tarkkailu vahingon välttämiseksi on kohtuuton vaatimus. Taloyhtiö ei pysty valvomaan sitä, jos asunnon asukas vääntää ilmanvaihtoventtiilin kiinni. Taloyhtiön näkemyksen mukaan poikkeukselliset olosuhteet eivät edellytä myrskyä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan kyse siitä, oliko vahinko aiheutunut vakuutusehtojen kohdan E-3.1 mukaisen äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena. Luonnonilmiöitä koskevalla ehtokohdalla (E-3.1.1) ei ole merkitystä, koska kohteessa ei ole todettu eikä esitetty tapahtuneen minkäänlaista rikkoutumista lumimyrskyn aikana. Rakennuksen kosteusvahinkojen ei ole osoitettu aiheutuneen minkään äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahinkotapahtuman seurauksena eikä korjauskustannuksia korvata kiinteistövakuutuksen perusteella. Taloyhtiö ei ole osoittanut minkäänlaista poikkeuksellista olosuhdetta, joka olisi aiheuttanut vahinkotapahtuman. Kielteistä korvauspäätöstä ei ole syytä muuttaa.

Ilmatieteen laitoksen säätietojen mukaan 12.1.2021 tuulilukemat eivät olleet yltäneet myrskytuulen (21 m/s) rajan yli. Kyseisenä päivänä samoin kuin esitettyä vahinkopäivää edeltävinä ja sen jälkeisinä päivinä vahinkopaikkakunnalla oli vallinnut kova tuuli. Mitään poikkeuksellista myrskytuulta ei voida säätiedoista havainnoida. Lunta oli satanut 10.-13.1.2021, 14.1.2021 ja 18.-19.1.2021.

Pitkään jatkunutta lumisadetta ja tuulta ei voida Suomessa pitää talvella millään tavoin poikkeuksellisena eikä myöskään äkillisenä ja ennalta arvaamattomana olosuhteena. Vahinko oli aiheutunut tavanomaisen talvisään aikana pidemmän ajanjakson kuluessa. Vahingot oli havaittu vasta viikon kuluttua Toini-myrskystä, eikä asiassa ole varmuudella selvitetty vahingon tapahtuneen Toini-myrskyn aikana.

Lunta oli pidempään jatkuneiden sateiden vuoksi päässyt kertymään katolle runsaasti, jolloin se on voinut kinostua tiettyihin kohtiin, kuten piippuja ja hormeja vastaan. Vakuutusyhtiön tiedossa ei ole, miten katon lumitilannetta oli tarkkailtu tammikuussa 2021, ja oliko vakuutuksenottaja ryhtynyt katolla toimiin pitkään jatkuneiden lumisateiden vuoksi. Kun otetaan huomioon se, että lunta oli satanut pidempään ja sää oli ollut tuulinen jo ennen esitettyä vahinkopäivää, katon lumitilanteen tarkistamiselle olisi ollut selkeät perusteet.

Vakuutusyhtiö toteaa, että ilmanvaihtojärjestelmä oli rakennettu niin, että lumisateella sinne pääsee sisään lunta. Lumi sulaa, kun se joutuu tekemisiin lämpimän sisäilman kanssa. Lumen sulaminen ei ole vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

P. Oy:n lausunnon mukaan ilmastointikanavan kulkusiltojen kannakkeet olivat luoneet selkeän esteen/ohjaimen tuulen kuljettamalle lumelle. Katolle nietostunut lumi oli sivutuulen vaikutuksesta päässyt rakennuksen ilmanvaihtohormiin. Tällaista vahinkomekanismia ei voida pitää äkillisenä eikä myöskään ennalta arvaamattomana. Talvella lumisade ja tuuli ovat tavanomaisia olosuhteita, joihin tulee varautua mm. tarkkailemalla kiinteistön katon lumitilannetta sekä muutoin varmistumalla siitä, että kiinteistön rakenteet estävät sateen ja lumisateen pääsyn sisälle rakennukseen.

Taloyhtiön lisäkirjelmän osalta vakuutusyhtiö toteaa, että kohteessa on painovoimainen ilmanvaihtoratkaisu, joka on herkkä tuiskulumelle. Vahinkoja olisi ollut mahdollista välttää tai niiden vaikutusta estää huolehtimalla siitä, että asuntojen ilmanvaihtoluukut ovat auki, jolloin ilmavirta kuivattaa piippua aina, kun sinne tulee kosteutta. Tarkastusraportin mukaan kohteessa on ollut usean asunnon ilmanvaihtohormi suljettuna, mikä on voinut vaikuttaa ilmavirtaan hormissa. Toinen vaihtoehto olisi kohteen ilmastoinnin muuttaminen koneelliseksi, jolloin piipun päähän olisi mahdollista asentaa erillinen, sadevedet hormista pois ohjaava hattu. Tämä vaihtoehto ei ole yhteensopiva painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa, minkä vuoksi sitä ei voida asentaa nykyiseen järjestelmään.

Vakuutusyhtiö katsoo, että kunnossapitoon kuuluvaa tarkkailua tulee tehdä nimenomaisesti sääolosuhteiden mukaan, ei tietyin ennalta määritellyin väliajoin. Jos lunta ei sada, katolla ei luonnollisesti ole välttämättä tarvetta käydä, mutta runsas lumisade voi tarkoittaa sitä, että tilannetta voidaan joutua tarkkailemaan hyvinkin lyhyin väliajoin.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

• T. K. Oy:n raportti 19.1.2021 tehdystä vauriotutkimuksesta. Raportin mukaan huoneiston A24 olohuoneen seinässä näkyneen vaurion aiheuttaja on todennäköisesti ollut ilmanvaihtohormiin kovalla tuulella päässyt lumi, joka oli alkanut sulaa, ja sulamisvedet olivat päässeet valumaan rakenteen läpi huoneistoon.
• Yritys C:n raportti (26.4.2021) puhdistus- ja hormikartoituksesta
• P. Oy:n lausunto 7.5.2021 ja siihen 2.6.2021 liitetty lisälausunto
• Valokuvia rakennuksen katto- ja välipohjarakenteista sekä katolla olevista ilmanvaihtohormeista
• T. P. Oy:n ennen vesikattoremonttia laatima 10.2.2020 päivätty peltityöselostus.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko rakennuksen rakenteiden kastumisen aiheuttanut vakuutusehdoissa tarkoitettu äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kiinteistövakuutuksen kohdan E-3.1 (Korvattavat vahingot) ensimmäisen kappaleen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, kun esinevahinko on aiheutunut vakuutuksen voimassa ollessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn perusteella.

Ehtojen kohdassa E-3.1.1. (Muut korvattavat kustannukset) olevan alakohdan ’Luonnonilmiö’ mukaan korvattavia vahinkoja ovat

• myrskytuulen aiheuttama rikkoutuminen. Myrskytuulella tarkoitetaan tuulta, jonka nopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa.
• raesateen aiheuttama mekaaninen rikkoutuminen
• rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. Korvattavia vahinkoja ovat rankkasateen aiheuttama veden tunkeutuminen rakennukseen maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien. Korvattavuus edellyttää, että sadevesiviemärit, vesieristykset ja kallistukset on tehty rakennusmääräysten mukaisesti eivätkä ne ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa oli 75 mm.

 
Asian arviointi

Osapuolten kesken ei ole kiistaa siitä, että rakennuksen katolla olleeseen ilmanvaihtohormiin oli mennyt lunta, joka oli sulanut, ja että hormissa alaspäin valunut vesi oli aiheuttanut asunnon A24 olohuoneen seinärakenteen kastumisvahingon. Kiistaa ei ole myöskään siitä, että hormin yläosa oli ollut avoin ja että yläosan päällä oli ollut kate, joka on estänyt suoraan ylhäältä päin tulevan vesi- ja lumisateen menemisen hormin sisälle.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiassa ole kyse vakuutusehtojen luonnonilmiökohdassa E-3.1.1 tarkoitetuista raesade- tai rankkasadevahingoista, eikä siitä, että myrskytuuli olisi aiheuttanut rikkoutumisvahingon. Tämän vuoksi asiaa ei tule arvioida kyseisen ehtokohdan perusteella. Keskeinen ratkaistava kysymys koskee sitä, oliko lumen pääseminen hormin sisälle aiheutunut vakuutusehtojen kohdan E-3.1 tarkoittamasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Taloyhtiö on katsonut, että olosuhteet olivat 12.1.2021 olleet poikkeukselliset, ja että tuolloin riehunut Toini-myrsky oli ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, joka ei ollut hyvin yleinen, vaan poikkeuksellisen kova myrsky, jota esiintyy vain kolmesti vuosisadassa.

Vakuutusyhtiö on todennut, ettei varmuudella oltu selvitetty vahingon aiheutuneen Toini-myrskyn aikana. Pitkään jatkunutta lumisadetta ja tuulta ei voida Suomessa pitää millään tavoin poikkeuksellisena. Vahinko oli aiheutunut tavanomaisen talvisään aikana pidemmän ajanjakson kuluessa. Varmuudella ei oltu selvitetty, että vahinko oli aiheutunut Toini-myrskyn aikana.

Taloyhtiö, jolla on näyttövelvollisuus korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta, ei ole esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella Vakuutuslautakunnalla olisi mahdollisuus arvioida sääolosuhteiden poikkeuksellisuutta tammikuussa 2021 ennen vahingon havaitsemista. Vakuutusyhtiön esittämän selvityksen mukaan ajanjaksolla 10. - 19.1.2021 lunta oli satanut seitsemänä päivänä, mitä tietoa taloyhtiön puolesta ole kiistetty.

Asiakirjoihin sisällytettyjen lumi- ja tuulitietoja sisältävien listausten perusteella lautakunta ei ole voinut todeta, että olosuhteet olisivat olleet Suomen tammikuisissa talviolosuhteissa tavanomaisesta poikkeavat, tai että lunta olisi mennyt ilmanvaihtohormiin lumisateen ja tuulen vaikutuksesta nimenomaan 12.1.2021. Vakuutuslautakunta pitää sen sijaan todennäköisenä sitä, että lunta oli mennyt ilmanvaihtohormiin myös muina lumisateisina päivinä kuin vain 12.1.2021. Sen lisäksi, ettei tällainen ole Suomen talviolosuhteissa ennalta arvaamatonta, tapahtumaa ei muun selvityksen puuttuessa voida pitää myöskään äkillisenä.  

Vakuutuksesta korvattavan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman vahingon arvioinnissa merkitystä ei ole sillä, millaisella teknisellä ratkaisulla vahinko olisi voitu välttää, tai miten taloyhtiön olisi tullut toimia vahingon välttääkseen. Asiaa tulee arvioida vallinneiden olosuhteiden ja olemassa olleiden rakenne- sekä muiden ratkaisujen pohjalta. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt taloyhtiön ilmoitusta siitä, että hormien uusiminen oli tehty asianmukaisesti, ja ettei hormeissa ollut rakenne- tai muitakaan virheitä. Vakuutusyhtiö on kuitenkin viitannut hankkimaansa lausuntoon, jonka mukaan ilmastointikanavan kulkusiltojen kannakkeet olivat luoneet esteen/ohjaimen tuulen kuljettamalle lumelle, ja että katolle nietostunut lumi oli sivutuulen vaikutuksesta päässyt ilmanvaihtohormiin.

Vakuutusehdoissa todetaan nimenomaisesti, että arviointi tulee tehdä objektiivisesti tarkastellen vahingon syyn perusteella. Se seikka, että talvella sataa lunta ja tuulee ei ole Suomen olosuhteissa ennalta arvaamatonta, kuten ei myöskään se, että lumi menee tuulen vaikutuksesta sellaisen rakenteen päälle ja sisään, joka on yläosastaan avoinna. Näin tapahtuu tuulen vaikutuksesta siinäkin tilanteessa, että hormin avoimen yläreunan yläpuolelle on asennettuna piippuhattu estämään esimerkiksi veden valumisen vesisateella suoraan hormiin. Asiakirjoista ilmenee myös, että osa asuntojen ilmanvaihtohormin kanavista oli ollut suljettuna, mikä osaltaan oli estänyt hormin kuivumista.

Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että rakennuksen rakenteille aiheutunut vahinko on ollut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko. Vahinko ei kuulu kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin, eikä vakuutusyhtiöllä sen vuoksi ole velvollisuutta korvata aiheutuneita korjauskustannuksia.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää korvauspäätöksiä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho