Tapahtumatiedot
A:n henkilöauto (vuonna 2008 käyttöön otettu Volkswagen Passat) anastettiin 28.12.-29.12.2020 välisen yön aikana taloyhtiön pysäköintipaikalta. A haki korvausta autovakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiön korvauspäätös
Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 10.2.2021 mukaan A oli puhelimitse tekemässään vahinkoilmoituksessa kertonut, että henkilöauto oli anastettu A:n taloyhtiön pysäköintipaikalta omasta parkkiruudusta yön aikana klo 20 ja 08 välillä. Ajoneuvo oli lukittuna ja A:n ilmoituksen mukaan hänellä on tallella kaikki avaimet (yhteensä kolme kappaletta), joista yksi on rikkinäinen. A:n mukaan kukaan ei ollut havainnut mitään epäilyttävää. Hän kertoi vuokraavansa satunnaisesti ajoneuvoa B Oy:n kautta ja piti mahdollisena, että jokin vuokraaja oli teettänyt avainkopion. Viimeisin vuokraus oli päättynyt sunnuntaina 27.12.2020.
Vakuutusyhtiön vakuutustutkija on keskustellut A:n kanssa vahinkotapahtumasta ja saanut A:lta ajoneuvon avaimet tarkempiin tutkimuksiin. Avaimet tutkineen X Oy:n lausunnon mukaan avaimista kaksi on ehjiä kokonaisia avaimia, joissa mukana on muoviset hätäavaimet. Yhdessä avaimessa on ainoastaan kaukolukituksen piirilevy sekä muovikuoret. Avaimissa olevat muoviset hätäavaimet ovat alkuperäiset ja niissä on sama työstö. Suojakoodi on myös sama. Avaimista ei pysty näkemään, mihin ajoneuvoon ne ovat ohjelmoitu.
Vakuutustutkijan lausunnon mukaan kyseessä on käynnistyksenestolla varustettu ajoneuvo, jonka anastaminen ilman ajoneuvoon kuuluvaa/sopivaa avainta on melko vaikeaa. Myöskään ajoneuvon arvo ei ole sellainen, että varas hankkisi ajoneuvoon sellaiset varaosat, jolla käynnistyksenestolaitteen voisi ohittaa. Erikoista on sekin, että ajoneuvo on jäänyt kateisiin ja ajoneuvosta ei ole mitään havaintoja sen katoamisen jälkeen. Vakuutustutkija on kysynyt ajoneuvosta havaintoja kaupungin pysäköinninvalvonnasta sekä ajoneuvojen siirtoyksiköstä, joilla ei kuitenkaan ollut havaintoja ajoneuvosta anastuksen jälkeen.
Kyseessä on vuosimallin 2008 VW Passat, jossa on ajonestolaite. Ajonestoautoa ei voida anastaa ilman sen omia avaimia. Poliisin tietoon ei ole tullut rikoksia, joissa vähäarvoisten autojen ajonesto olisi pystytty ohittamaan. Ajoneston ohittamisia on Suomessa tehty vähän, ja ne ovat kohdistuneet lähinnä arvoautoihin. Vakuutusyhtiön mukaan ei ole uskottavaa, että ajoneuvoa olisi anastettu ilman sen omia avaimia. Vakuutusyhtiö pitää todennäköisenä, että ajoneuvo on viety sen omilla avaimilla, joita ei ole saatu haltuun murron yhteydessä tapahtuneella varkaudella tai ryöstön yhteydessä. Omia avaimia käyttäen tehtyjä varkausvahinkoja koskevan ehtokohdan 4.10.3 perusteella vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa varkausturvasta.
A:n oikaisupyyntö ja vakuutusyhtiön uusi korvauspäätös
A haki muutosta korvauspäätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Valituksessaan A katsoi vakuutusyhtiön kielteisen korvauspäätöksen perustuvan oletuksiin. Ajonestolaite on voitu ohittaa. Parkkipaikka on sijainniltaan rauhallinen ja ajoväylät leveydeltään sellaisia, että auto on voitu hinata tai nostaa se toisen ajoneuvon sisään. Tekijän on ollut mahdollista varautua anastamiseen myös ennakolta, sillä auton sijainti on ollut näkyvillä julkisessa vuokrausprofiilissa ja kalenterista on ollut mahdollista nähdä, milloin auto on vapaana. Varas on voinut myös olla auton aiempi vuokraaja, joka on vuokra-aikanaan kytkenyt ajoneston pois päältä, minkä jälkeen varkaan on ollut helppo murtautua autoon ja saada se haltuunsa. Myös ajonestolaitteen poistattaminen korjaamossa on mahdollista. Tämän ikäisen ajoneuvon ajonestolaitteen ohittaminen on uutta ajoneuvoa helpompaa. On todennäköistä, että auto on purettu osiin tai viety suoraan ulkomaille, minkä johdosta ei ole erikoista, että autosta ei ole havaintoja.
A:lla on kaikki auton avaimet hallussaan. Varkaan olisi näin ollen tullut kopioida avain saadakseen sen avulla auton haltuunsa. Kopiointeja suorittavat liikkeet vaativat kuitenkin henkilöllisyystodistuksen auton omistuksen varmistamiseksi ja kopioinnin suorittamiseksi. Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, ettei varkaan ole järkevää hankkia laitteita, joilla voitaisiin ohittaa auton ajonesto, koska kyseessä on vähäarvoinen auto. Voidaan kuitenkin kysyä, miksi varkaan olisi järkevää hankkia myöskään laitteita avaimen kopiointiin. Auton avaimet ovat sirulliset, mikä tarkoittaa, että avain täytyisi ohjelmoida. Tämä vaatisi tietynlaisen laitteiston ja ammattitaitoa.
A:lla on yksi "rikkoontunut" avain, jossa on ainoastaan kaukolukituksen piirilevy ja kuoret. Syy tähän on, että hän on itse teetättänyt uuden avaimen marraskuussa 2020. Tällöin toisesta olemassa olevasta avaimesta, jossa kaukolukitus ei enää toiminut, siirrettiin uuteen avaimeen siru ja hätäavain. Kolmas "rikkoontunut" avain on siis avainsepän toimesta tarkoituksella rikottu uutta avainta varten. A:n mukaan ei ole ollut olemassa kolmea sirua ja kolmea hätäavainta, vaan kaikki avainten osat ovat tallella. Asia on selitetty myös vakuutustutkijalle. Myöskään se, että avaimista ei pysty näkemään, mihin ajoneuvoon ne on ohjelmoitu, ei ole mitenkään tavatonta.
A on vaihtanut vakuutuksensa nyt kyseessä olevaan vakuutusyhtiöön kesäkuussa 2020 nimenomaan siksi, että hän on aloittanut autonsa vuokrauksen välityspalvelussa. Vuokraustoiminta on aloitettu vasta vakuutusyhtiön vaihtamisen jälkeen ja vakuutusyhtiön edustajan/edustajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. A on jäänyt siihen käsitykseen, että vuokraustoiminnan riskit tulevat katetuiksi ja tällä perusteella hän on uskaltanut aloittaa vuokraustoiminnan. Hän on nimenomaisesti pyytänyt vakuutusta, joka kattaa vuokraustoimintaan liittyvät riskit eli myös varkaudet. Tällaisena vakuutus on myös hänelle myyty.
Jos avaimet olisi kopioitu (mikä ilmeisesti vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan olisi voinut tapahtunut silloin, kun auto on ollut vuokrattuna) ja vakuutusyhtiöllä olisi tällä perusteella oikeus kieltäytyä korvauksen suorittamisesta, A toteaa, ettei hän ole saanut tietoa tällaisesta olennaisesta vakuutuksen kattavuuteen liittyvästä ehdosta. A ei ole voinut käsittää, että vakuutus ei korvaisi varkautta tilanteessa, jossa auto on ollut lukittuna omalla parkkipaikallaan ja kaikki avaimet hänen hallussaan. Käytännössä vakuutusyhtiön päätös merkitsee sitä, että vuokraustoiminnan aloittamisen jälkeen A ei ole enää voinut saada korvausta tällaisista vahingoista, koska vuokraustoiminnan vuoksi avainten voidaan aina katsoa tulleen kopioiduiksi. Tällaisesta ehdosta olisi tullut erikseen mainita, kun huomioidaan vakuutuksen ottamisen tarkoitus.
A toi myös esille, että vasta korvauspäätöksen saatuaan hän on ymmärtänyt, ettei korvausta maksettaisi autovakuutuksesta silloinkaan, jos vuokralainen ei palauttaisikaan autoa saatuaan sen ensin luvallisesti haltuunsa. Tällaiseen riskiin hän oli kuitenkin pyrkinyt varautumaan. On selvää, että vakuutusehdot olisi tullut myyntitilanteessa käydä tarkemmin läpi A:n kanssa ja varmistaa, että ehdot tulevat ymmärretyiksi, etenkin ottaen huomioon A:n nuori ikä ja vähäinen kokemus vakuutuksista sekä suunnitellun toiminnan luonne. A:n tarkoituksena on nimenomaan ollut kilpailuttaa vakuutukset kattavan turvan saamiseksi.
Uudessa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö totesi pyytäneensä uuden lausunnon ajoneuvon anastamisesta ilman avainta sekä uusien avaimien teettämisestä. Vakuutustutkijan antaman selvityksen mukaan ajoneston ohittaminen vuoden 2008 autossa ei ole yhtään helpompaa kuin uudessa autossa. Anastusajankohta huomioiden ajoneston ohittaminen ulkona kylmässä ja pimeässä ei ole yksinkertainen tehtävä. Työ vaatii aikaa, osaamista, tarvittavat varaosat sekä testerin ja tietokoneohjelman, jolla vaihdetut osat voidaan sopeuttaa autoon, jotta se käynnistyy. Ajoneston kytkeminen pois päältä puolestaan vaatisi erikoisosaamista ja laitteen, jolla se voidaan tehdä. Autossa on sähköinen ohjauslukko, jonka avaaminen ilman lukkoon kuuluvaa avainta on korjaamo-olosuhteissa usean tunnin työ. Näin ollen pelkästään ajoneston kytkeminen pois ei riitä siihen, että autolla voidaan ajaa.
A on kertonut, että autoon on teetetty uusi avain marraskuussa 2020. Tällöin toisesta olemassa olevasta avaimesta, jossa kaukolukitus ei enää toiminut, siirrettiin uuteen avaimeen siru ja hätäavain. Hän ei ole nimennyt lukkoseppää, joka toimenpiteen olisi suorittanut, joten sen osalta ei ole voitu saada tarkempaa selvitystä.
Vakuutusyhtiön mielestä auton arvo ja ikä huomioiden poishinaaminen on erittäin epätodennäköinen vaihtoehto. Se herättäisi myös paljon huomiota ja kiinnijäämisriski tekijälle olisi kohtuullisen suuri.
A:n vakuutuksesta annettujen tietojen puutteellisuutta koskevan väitteen osalta vakuutusyhtiö totesi, että auton anastus vuokrauksen aikana tai sen jääminen palautumatta vuokraajalta ovat ne ns. normitilanteesta poikkeavat riskit, jotka auton vuokraukseen liittyvät. Yhtiön mukaan tämä riski olisi kieltämättä ollut hyvä ottaa myyntitilanteessa esille, mutta nyt puheena olevassa vahingossa ei ole kyse tällaisesta tapauksesta. A:lle on kerrottu vakuutusturvan olevan normaalisti voimassa vuokrauksen aikana, kunhan auto ei ole vuokrauskäytössä yli puolet vuodesta tai pitempään kuin 30 vuorokautta yhtäjaksoisesti. Hän on saanut ennen vakuutuksen alkamista tiedon vakuutuksen sisällöstä kirjallisella materiaalilla, jossa on selostettu, ettei omilla avaimilla varastettua ajoneuvoa korvata.
Vakuutusyhtiö katsoi asiassa jäävän edelleen näyttämättä, että auto olisi varastettu muutoin kuin sen omia avaimia käyttäen. Koska avaimia ei ole saatu haltuun vakuutusehdoissa edellytetyllä tavalla murron tai ryöstön yhteydessä, vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. Korvauspäätöstä ei muutettu.
Asiakkaan valitus
A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa auton menettämisen autovakuutuksesta. Hän toistaa aiemmin esittämänsä perustelut. Poliisin on keskeyttänyt varkausasian tutkinnan, koska asian selvittämiseen ei ole resursseja.
A pitää edelleen mahdollisena, että ajonestolaite on ohitettu. Autolla on ollut noin 30 vuokraajaa, joista useat ulkomaalaisia. Ulkomaalaisilla voi olla esimerkiksi ajoneston ohitukseen liittyvää osaamista, jota suomalaisilla ei vielä ole havaittu olevan. Kun ajonesto kytketään pois päältä, sen tekemiseksi ei tarvitse todistaa olevansa auton omistaja, toisin kuin tilanteessa, jossa teetetään uusi avain. On mahdollista, ettei autoa ole saatu haltuun avaimella.
A:n mukaan jäljellä olevan ”rikkoontunut avain” on marraskuussa 2020 S Oy -nimisessä yrityksessä tapahtuneen uuden avaimen valmistamisen jälkeen hänelle jäänyt avainkappale. Avaimen kaukolukitus ei enää toiminut ja siitä siirrettiin S Oy:ssä uuteen avaimeen siru ja hätäavain.
A on vaihtanut autovakuutuksensa tähän vakuutusyhtiöön nimenomaan vuokraustoiminnan aloittamisen takia. Tämän hän on myös vakuutusta ottaessaan tuonut nimenomaisesti esille. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole kertonut vuokraustoimintaan liittyvistä riskeistä millään tavoin. A:n on annettu ymmärtää, että ko. vakuutussopimuksen kanssa hänen on täysin turvallista aloittaa vuokraus. Vasta jälkeenpäin on selvinnyt riskin suuruus. Erityisesti sen vuoksi, että autoa ei ole mahdollista vuokrata luovuttamatta avainta, vakuutusyhtiön olisi tullut kertoa avaimen luovutukseen sisältyvistä riskeistä ja tähän liittyvästä rajauksesta. Vakuutusehtojen kohtaa 4.10.3 olisi tullut selventää A:lle juuri tästä syystä. A:n mielestä ehtokohta on myös epäselvä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset ja toistaa aiemmissa päätöksissään esitetyt perustelut. Yhtiö käy vastauksessaan läpi X Oy:n lausuntojen sisältöä. Vakuutusyhtiön mukaan vuosimallin 2008 Volkswagen Passat -merkkisen henkilöauton käypä arvo on korkeintaan muutaman tuhannen euron luokkaa. Kyseessä ei myöskään ole harvinainen automalli, jonka varaosille olisi erityistä koti- tai ulkomaista kysyntää. Ei ole uskottavaa, että mikään taho olisi valmis tekemään työläitä ja taloudellista panostusta edellyttäviä valmisteluja ko. ajoneuvon anastamiseksi ja varaosiksi purkamiseksi. Ajoneuvon katoamispaikan välittömässä läheisyydessä on useita kerrostaloja ja pysäköityjä autoja. Ko. ajoneuvon haltuunotto hinaamalla/siirtämällä se taikka nostamalla se toisen ajoneuvon sisään olisi vakuutusyhtiön käsityksen mukaan niin riskialtis toimenpide, ettei myöskään sen todennäköisyys ole ko. ajoneuvon malli ja ikä huomioon ottaen merkittävä. Vakuutusyhtiö katsoo, että A:n henkilöauto on anastettu sen omia avaimia käyttäen. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei ehtokohdan 4.10.3 nojalla voi korvata varkausvahinkoa varkausturvasta.
A:lle on ennen vakuutuksen voimaantuloa 4.6.2020 lähetetty verkkoviestinä vakuutustarjous. A:lle on kerrottu, että nettiosoitteesta www.[yhtiönimi].fi/ehdot hän löytää myös tuoteselosteen, vakuutusehdot ja vakuutustietoasiakirjan, joissa on kerrottu tarkemmin vakuutusten sisällöstä, kuten korvattavuudesta. Näin ollen hänellä on ollut mahdollisuus tutustua vakuutuksen sisältöön ja sen korvauspiirin rajoituksiin ennen tarjouksen hyväksymistä. Vakuutusyhtiö katsoo, että A on ennen tarjouksen hyväksymistä saanut tiedon vakuutuksen korvauspiirin rajoituksista, jollainen esimerkiksi ehtokohta 4.10.3 on. Vakuutusyhtiö ei katso antaneensa A:lle puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja ennen vakuutuksen voimaantuloa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko A:n ajoneuvon menettämisestä aiheutunut vahinko autovakuutuksen varkausvakuutusosasta korvattava. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko ajoneuvo anastettu A:n epäilemällä tavoin käynnistyksenesto ohittamalla tai ajoneuvo pois kuljettamalla, vai onko se todennäköisesti anastettu rajoitusehtokohdassa 4.10.3 tarkoitetulla tavalla sen omia avaimia käyttämällä, kuten vakuutusyhtiö on katsonut. Lisäksi kyse on siitä, onko vakuutusyhtiö laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen tekemistä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 5 §:n (238/2018, Tiedot ennen sopimuksen tekemistä) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
Vakuutussopimuslain 5 §:n 3 momentin mukaan edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa ja niitä annettaessa on otettava huomioon tarjottavan vakuutuksen monimutkaisuus ja se, onko vakuutuksen hakija kuluttaja tai tähän 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettava vai muu henkilö, sekä muut asiakkaan tai asiakasryhmän ominaisuudet.
Saman pykälän 4 momentin mukaan vakuutusten etämyynnissä kuluttajalle annettavista ennakkotiedoista säädetään kuluttajansuojalain (38/1978) 6 a luvussa.
Vakuutussopimuslain 5 a §:n (Tietojen toimittaminen pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla) mukaan ennen sopimuksen tekemistä annettavat tiedot on toimitettava paperilla tai muulla pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla. Siitä, mitä tietojen toimittamistapaa on kulloinkin käytettävä, sekä tietojen toimittamisen yleisistä vaatimuksista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
Vakuutussopimuslain 9 §:n (543/1994, Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista) mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Vakuutuksesta annettavien tietojen toimittamistavasta annetun valtioneuvoston asetuksen (3.5.2018/293) 2 §:n (Tietojen toimittaminen muulla pysyvällä tavalla kuin paperilla) tiedot saadaan toimittaa muulla pysyvällä tavalla kuin paperilla, jos:
1) vakuutuksenottajalle tai asiakkaalle on annettu mahdollisuus valita tietojen toimittaminen paperilla tai muulla pysyvällä tavalla kuin paperilla ja tämä on valinnut muun pysyvän tavan kuin paperin;
2) muun pysyvän tavan kuin paperin käyttämien on 4 §:n mukaisesti tarkoituksenmukaista.
Asetuksen 3 §:n (Tietojen toimittaminen verkkosivuston välityksellä) mukaan tiedot saadaan toimittaa verkkosivuston välityksellä, jos ne on osoitettu henkilökohtaisesti vakuutuksenottajalle tai asiakkaalle. Lisäksi tiedot saadaan toimittaa verkkosivuston välityksellä, jos:
1) vakuutuksenottaja tai asiakas on suostunut siihen, että tiedot annetaan verkkosivuston välityksellä;
2) vakuutuksenottajalle tai asiakkaalle on ilmoitettu sähköisesti verkkosivuston osoite ja paikka, jossa tiedot ovat saatavilla verkkosivustolla;
3) tiedot ovat saatavilla kyseisellä verkkosivustolla niin pitkään kuin vakuutuksenottajan tai asiakkaan voidaan kohtuudella odottaa tarvitsevan niitä; ja
4) verkkosivuston käyttäminen on 4 §:n mukaisesti tarkoituksenmukaista.
Asetuksen 4 §:n (Tietojen antamisen tarkoituksenmukaisuus muulla pysyvällä tavalla kuin paperilla tai verkkosivuston välityksellä) mukaan tiedon antaminen muulla pysyvällä tavalla kuin paperilla taikka verkkosivuston välityksellä on katsottava tarkoituksenmukaiseksi, kun voidaan osoittaa, että vakuutuksenottajalla tai asiakkaalla on säännöllinen pääsy internetiin. Osoituksena säännöllisestä pääsystä internetiin pidetään sitä, että vakuutuksenottaja tai asiakas antaa vakuutuksentarjoajalle sähköpostiosoitteensa liiketoimen toteuttamista varten.
Autovakuutusehtojen 1.4.2020 kohdan 4.10.1 (Varkausturva, Korvattavat vahingot) mukaan varkausturvasta korvataan vakuutuksen kohteen menettämisestä tai vahingoittumisesta aiheutunut vahinko vain, jos
- syynä on ollut ajoneuvoon, sen vakiovarusteeseen tai vakuutuksen kohteena olevaan lisälaitteeseen kohdistunut rikoslain 28 luvussa tarkoitettu varkaus, luvaton käyttö, käyttövarkaus taikka näiden yritys ja
- teon kohde on ollut teon tapahtuessa lukittu kohdassa 4.10.2 mainitulla tavalla tai se on ollut kohdassa 4.1.4 määritellyn kaltaisessa lukitussa säilytyssuojassa, ajoneuvossa, perävaunussa, ajoneuvoyhdistelmässä tai vastaavassa ja
- vakuutuksenottaja tai muu vakuutettu on vaatinut rangaistusta tehdystä rikoksesta.
Ehtokohdan 4.10.2 (Lukitusvaatimukset varkausvahingossa) mukaan auto, mopoauto ja muu umpikorilla varustettu ajoneuvo on lukittu, kun sen koritila on suljettu ja lukittu.
Ehtokohdan 4.10.3 (Rajoitukset) mukaan jos jokin edellä tarkoitetuista teoista on tehty avaimia käyttäen, suoritetaan korvaus turvasta vain, jos teon tekijä on saanut vakuutuskohteen tai sen säilytyssuojan avaimet haltuunsa murron yhteydessä tapahtuneella varkaudella tai ryöstön yhteydessä.
Murtautumisella tarkoitetaan sitä, että lukittuun tilaan päästään väkivaltaa käyttäen lukkoja tai rakenteita rikkoen siten, että siitä jää murtojäljet.
Asian arviointi
Onko kyse vakiovakuutusehtojen mukaan varkausturvasta korvattavasta vahingosta?
Selvitysten mukaan A:n vuosimallin 2008 Volkswagen Passat -henkilöauto on anastettu pysäköintipaikalta yön aikana 28.12. – 29.12.2020. A:n mukaan auto on ollut säännöllisesti vuokrattuna vertaisvuokrausyritys B Oy:n kautta. Viimeisin vuokraus on päättynyt 27.12.2020. A itse on aluksi epäillyt, että auto on viety jonkin vuokraajan toimesta kopioidulla avaimella. A:n asiamiehen laatimissa myöhemmissä kirjelmissä ajoneston poistamista käytöstä tai ohittamista on kuitenkin pidetty avaimen kopioimista todennäköisempänä vaihtoehtona, minkä lisäksi on pidetty mahdollisena, että auto on viety pois hinaamalla tai toisen ajoneuvon kyydissä. Vakuutusyhtiö on puolestaan pitänyt tämän ikäisen auton osalta ajoneston ohittamista tai pois hinaamista epätodennäköisenä vaihtoehtona ja katsonut, että auto on anastettu sen omia avaimia käyttäen.
A on vakuutusyhtiön pyynnöstä luovuttanut hallussaan olevat avaimet vakuutusyhtiölle, joka on pyytänyt avaimista kaksi lausuntoa X Oy:ltä. X Oy:n lausunnoista ilmenee, että kaksi A:n luovuttamista avaimista on kokonaisia avaimia, joista toisessa kuoret ja kaukolukituksen piirilevy ovat tarvikeosia ja toisessa alkuperäisiä Volkswagenin osia. Kolmannessa avaimessa ei ole ajonestosirua tai hätäavainta. Tämän avaimen kuoret ja piirilevy ovat alkuperäisiä Volkswagenin osia.
A on kertonut, että toinen auton avaimista on marraskuussa 2020 uusittu S Oy:ssä, koska avaimen kaukolukitus ei enää toiminut. Aiemmasta avaimesta on S Oy:ssä siirretty uuteen avaimeen siru ja hätäavain. Vakuutuslautakunta toteaa, että X Oy:n lausunto tukee A:n kertomusta uuden avaimen valmistamisesta toisen alkuperäisen avaimen osia käyttämällä. Lautakunta pitää A:n kertomusta avaimen valmistamisesta uskottavana siitäkin huolimatta, että S Oy:llä tapahtuneesta uuden avaimen valmistamisesta ei ole esitetty tositteita tai muuta selvitystä.
Esitetyn selvityksen mukaan A:n henkilöautossa on ollut toimiva ajonestolaite. A:n kertomuksen mukaan kaikki autoon kuuluvat avaimet olivat anastuksen sattuessa hänen hallussaan. Ajoneston ohittaminen edellyttää erityislaitteistoja ja -osaamista, joita Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan löytyy lähinnä ammattimaisesti toimivilta ulkomaisilta autovarasliigoilta. Ammattimainen ajoneuvorikollisuus on taloudellisesti motivoitunutta ja kohdistuu siksi tyypillisesti uusiin ajoneuvoihin sekä ns. arvoautoihin. Myös raskaan liikenteen ajoneuvoja anastetaan mm. niiden kuljettaman lastin vuoksi.
Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan tapauksessa ei voida pitää täysin poissuljettuna, että asiakkaan auto on voitu anastaa, vaikka siihen kuuluvat avaimet ovat olleet asiakkaan hallussa, sillä ajonestolaitteen ohittaminen on ammattimaisesti toimivien ajoneuvorikollisten toimesta mahdollista. Nyt kyseessä oleva henkilöauto on kuitenkin ollut vuonna 2008 käyttöön otettu tavanomainen perheauto, jonka ajomäärä on ollut 252.000 km. Jää epäselväksi, minkä vuoksi se olisi ammattimaisille varkaille houkutteleva kohde.
X Oy:n lausunnoista ilmenee, että puheena olevaan henkilöautoon on mahdollista verraten helposti valmistaa avaimia, kun ajoneuvo ja siihen kuuluva avain ovat käytettävissä. Tämän perusteella lautakunta pitää asiassa riittävästi selvitettynä, että A:n henkilöautoa vuokranneilla henkilöillä on lähtökohtaisesti ollut mahdollisuus valmistaa ajoneuvoon kuuluvia avaimia. Ottaen huomioon, että A on kertomansa mukaan säännöllisesti ja viimeksi hieman yli vuorokautta ennen henkilöauton anastamista vuokrannut ajoneuvoaan B Oy:n kautta ennalta määrittelemättömille vuokraajille, lautakunta pitää esitetyn selvityksen perusteella varteenotettavimpana vaihtoehtona sitä, että auto on tässä tapauksessa anastettu siihen anastustarkoituksessa valmistettua avainta käyttämällä.
Vakuutusyhtiö ei ole väittänyt, että A:n henkilöauto ei olisi ollut vahinkotapahtuman sattuessa ehtokohdan 4.10.1 mukaisesti lukittuna. Vakuutusehtojen kohdan 4.10.3 mukaan jos varkausvahinko on tehty avaimia käyttäen, suoritetaan korvaus turvasta vain, jos teon tekijä on saanut vakuutuskohteen tai sen säilytyssuojan avaimet haltuunsa murron yhteydessä tapahtuneella varkaudella tai ryöstön yhteydessä. Vaikka auton anastamiseen todennäköisesti käytetty avainkappale ei ole ollut A:n henkilöauton alkuperäinen avain, lautakunta katsoo, että kopioitua avainta käyttämällä tapahtunut ajoneuvon anastaminen on tapahtunut ehtokohdassa tarkoitetulla tavalla avaimia käyttäen. Lautakunta ei pidä ehtokohtaa tässä suhteessa epäselvänä tai monitulkintaisena. Koska tekijä ei ole tässä tapauksessa saanut auton avaimia haltuunsa murron yhteydessä tapahtuneella varkaudella tai ryöstön yhteydessä, vahinko ei ole vakiovakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava.
Onko vakuutusyhtiö laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa?
A on vedonnut siihen, että vakuutusyhtiö ei antanut vakuutusta myytäessä hänelle tietoja omilla avaimilla tehtyjä varkausvahinkoja koskevasta rajoitusehdosta. Hän on lisäksi kiinnittänyt huomiota siihen, ettei vakuutuksen korvausrajoituksista ole muutoinkaan kerrottu hänelle asianmukaisesti vakuutusta markkinoitaessa. Vaikka A on nimenomaisesti kertonut olevansa ryhtymässä vuokraamaan henkilöautoaan, hänelle ei ole kerrottu esimerkiksi siitä, että ajoneuvon menettäminen vuokralle ottajan jättäessä palauttamatta auton ei ole vakuutuksesta korvattava vahinko. Vakuutusyhtiö on todennut, että A:n tapauksessa ei ole ollut kyse tällaisesta tilanteesta. Avaimella tehtyä varkautta koskevan rajoitusehdon osalta yhtiö on viitannut A:lle lähetettyyn vakuutustarjoukseen, jossa on kerrottu, että vakuutusyhtiön verkkosivuilla on tuoteseloste, vakuutusehdot ja vakuutustietoasiakirja, joissa on kerrottu tarkemmin vakuutusten sisällöstä, kuten korvattavuudesta.
Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin (238/2018) mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
Vakuutussopimuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 114/1993) 5 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan vakuutusturvan rajoituksilla tarkoitetaan paitsi vakuutusehdoissa erikseen rajoituksina mainittuja, korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja myös muita ehtomääräyksiä, jotka käytännössä merkitsevät vakuutusturvan rajoittamista siitä, mitä vakuutuksen hakija yleensä saattaa kyseiseltä vakuutukselta odottaa. Rajoituksen olennaisuus arvioidaan sen mukaan, mitä tavallisen vakuutusta harkitsevan henkilön voidaan olettaa pitävän kyseisessä vakuutuksessa tärkeänä.
Hallituksen esityksessä (HE 114/1993) on todettu, että pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.
Vakuutusyhtiön lautakunnalle toimittamista sähköpostiviesteistä ilmenee, että vakuutusyhtiön edustaja B on aiemmin vakuutuksesta A:n kanssa käytyyn puhelinkeskusteluun viitaten lähettänyt A:lle 4.6.2020 sähköpostitse tarjouksen, jonka liitteenä on ollut liikenne- ja autovakuutusta koskeva laskelma. B:n viestin mukaan: ”…www.[yhtiönimi].fi/ehdot löydät myös tuoteselosteen, vakuutusehdot ja vakuutustietoasiakirjan.” Tarjoukseen liitetyssä laskelmassa on vapaaehtoisen autovakuutuksen osalta kuvattu vakuutuksen sisältö turvakohtaisesti lueteltuna, sekä vakuutuksen omavastuut ja enimmäiskorvausmäärä. A on samana päivänä lähettänyt vakuutusyhtiölle sähköpostitse vastauksen, jossa hän kertoo hyväksyvänsä tarjouksen ja pyytää laskua 4 kertaa vuodessa. A kysyy viestissään B:ltä vielä, onko auton vuokraajalla sama omavastuu, mihin B vastaa sähköpostiviestissään myöntävästi todeten, että vakuutuksien ehdot ovat samat sekä A:lle että vuokraajalle, joten omavastuu on sama myös vuokraajalle.
Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan vakuutuksenantajan velvollisuutena on antaa pykälässä tarkoitetut tiedot vakuutuksen hakijalle ennen kuin vakuutussopimus solmitaan. Kyse on vakuutusyhtiölle laissa asetetusta velvollisuudesta, jonka asianmukaisen täyttämisen vakuutusyhtiö on tarvittaessa velvollinen näyttämään. Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusta myytäessä verkkosivuillaan olleisiin tietoihin, muun ohessa tuoteselosteeseen tai -oppaaseen. Yhtiö on ilmoittanut A:lle lähetetyssä vakuutustarjouksessa nettiosoitteen www.[yhtiönimi].fi/ehdot.
Vakuutuksesta annettavien tietojen toimittamistavasta annetun asetuksen 3 §:n mukaan tiedot saadaan toimittaa verkkosivuston välityksellä, jos ne on osoitettu henkilökohtaisesti vakuutuksenottajalle tai asiakkaalle. Saman pykälän 2) kohdan mukaan tiedot saadaan toimittaa verkkosivuston välityksellä myös silloin, jos vakuutuksenottajalle tai asiakkaalle on ilmoitettu sähköisesti verkkosivuston osoite ja paikka, jossa tiedot ovat saatavilla verkkosivustolla. Tietojen toimittaminen verkkosivuston välityksellä muuten kuin henkilökohtaisesti edellyttää myös asiakkaan suostumusta ja sitä, että tiedot ovat saatavilla kyseisellä verkkosivustolla niin pitkään kuin vakuutuksenottajan tai asiakkaan voidaan kohtuudella olettaa tarvitsevan niitä (3 §:n 1 ja 3 kohdat).
Vakuutusyhtiön lautakunnalle toimittamasta selvityksestä ei voida päätellä, onko vakuutustarjouksessa ilmoitetussa nettiosoitteessa ollut vain A:lle tarjottua vakuutusta koskevia dokumentteja, vai myös muita vakuutusyhtiön tarjoamia vakuutuksia tai saman yhtiöryhmän muita palveluja koskevaa aineistoa. Nettiosoitteen nimi viittaa jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Yhtiön esittämästä selvityksestä ei myöskään käy ilmi, millä tavoin nimenomaan nyt kyseessä olevaan myyntitilanteeseen liittyvät asiakirjat ovat olleet löydettävissä tarjouksessa ilmoitetusta nettiosoitteesta.
Koska vakuutusyhtiön A:lle ilmoittaman nettiosoitteen tietosisältö vakuutuksen myyntiajankohtana on jäänyt tässä tapauksessa epäselväksi, asiassa jää osoittamatta, että vakuutusyhtiö olisi täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa lain ja asetuksen edellyttämällä tavalla yksinomaan nettiosoitteen ilmoittamalla. A on valituksessaan kiistänyt saaneensa tietoa riidanalaisesta rajoitusehdosta. Koska vakuutusyhtiö ei ole osoittanut muullakaan tavoin antaneensa A:lle tietoa avaimilla tehtyjä varkauksia koskevasta korvauspiirin rajoituksesta ennen vakuutussopimuksen tekemistä, A on voinut saamiensa puutteellisten tietojen johdosta perustellusti käsittää, että hänen ottamansa vakuutus on voimassa ilman ehtokohdan 4.10.3 mukaista rajoitusta. Tämän vuoksi henkilöauton menettäminen on vakuutuksesta korvattava vahinko. Koska asia ratkeaa jo tällä perusteella, lautakunta ei anna asiassa lausuntoa siitä, ovatko vakuutuksesta annetut tiedot olleet A:n valituksessa mainittujen muiden vuokraustoiminnan riskien osalta riittäviä.
Vaikka esillä oleva tapaus ratkeaa jo sen perusteella, että vakuutusyhtiö ei ole osoittanut antaneensa tuoteopasta tai muuta yhtiön vastineessa mainittua materiaalia A:lle, lautakunta toteaa selvyyden vuoksi vielä erikseen, että vakuutusyhtiö ei ole tässä tapauksessa myöskään esittänyt konkreettista selvitystä vakuutustarjouksessa ilmoitetusta nettiosoitteesta yhtiön kertoman mukaan löydettävissä olleen autovakuutusta koskevan materiaalin konkreettisesta sisällöstä. Yhtiö ei ole toimittanut lautakunnalle kirjelmissään mainittua tuoteopasta tai pyrkinyt tuoteopasta tai muuta myyntimateriaalia referoimalla kuvaamaan, millä tavoin avaimilla tehtyä varkautta koskevasta korvausrajoituksesta on mahdollisesti kerrottu vakuutussopimusta markkinoitaessa nettisivuilla olleessa materiaalissa. Tämän johdosta tiedonantovelvollisuuden täyttäminen jää myös vakuutusyhtiön väittämien tietojen sisällön osalta näyttämättä toteen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle hänen henkilöautonsa menettämisestä vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala
Jäsenet
Kankkunen
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen