Tapahtumatiedot

Talonrakennus- ja korjaustoimintaa toiminimellä harjoittanut A oli sopinut pääurakoitsijana erään rakennuskohteen vesikattorakenteiden muutostyöstä. Urakkasopimuksen mukaan siihen sovellettiin rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998. Urakkaan oli kuulunut muun muassa vesikattorakenteen työaikainen suojaaminen kosteudelta, sateelta ja tuulelta. Työnaikaisen sääsuojauksen huomattiin pettäneen sateella 4.7.2020 rakennuksen keskeneräisen katonharjan kohdalta ja rakennuksen ylä-, väli- ja alapohjarakenteita oli kastunut. A haki korvausta vahingosta toiminnan vastuuvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa vastuuvakuutuksesta päätöksellä 22.9.2020. Urakkasopimukseen sovellettujen rakennusurakan yleisten YSE 1998 ehtojen mukaan pääurakoitsijan oli tullut ottaa rakennuskohteelle työn ajaksi ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta rakennustyövakuutus, josta vahinko tuli ensisijaisesti korvata. Vakuuttamisvelvollisuuden sopiminen tarkoitti vakuutusyhtiön mukaan, että kyseinen osapuoli otti vastatakseen vahingosta, joka olisi korvattu rakennustyövakuutuksesta. Sen vuoksi, vaikka A ei ollut tehnyt rakennustyövakuutusta, vahinkoa ei korvattu vastuuvakuutuksesta. Kyse oli A:n sopimusrikkomuksesta, josta aiheutuvia vahinkoja vastuuvakuutus ei myöskään korvannut rakennustyövakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jääviä kustannuksia lukuun ottamatta.

Asiakkaan valitus

A on pyytänyt vahingon korvattavuudesta lautakunnan ratkaisusuositusta ja kertonut aloittaneensa toiminnan kevytyrittäjänä vuoden 2020 alussa, jolloin myös vakuutukset toimintaa varten oli tehty. A oli erikseen kysynyt vakuutusasiamieheltä, oliko kaikki tarpeelliset vakuutukset tehty ja ymmärtänyt asioiden olleen vakuutusten osalta kunnossa.

A:n mielestä vakuutusyhtiö oli vedonnut virheellisesti YSE 1998 ehtoihin. A oli urakoitsijana vastuussa vahingosta ja se tuli korvata vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö ei voinut edukseen vedota sopimuksen ehtoihin, jonka osapuoli se ei ollut. Sopimusta ei ollut tehty vakuutusyhtiön hyväksi. Vahingot myös aiheutuivat muulle kuin A:n urakan kohteena olleelle omaisuudelle. Urakan kohteena olivat vesikattorakenteet, kun vahinko aiheutui veden pääsystä sisäpuoliseen kattopaneeliin ja rakennuksen välipohjan lattiaan, joihin ei kohdistunut urakan mukaista työtä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksessä lausumansa seikat ja lausunut päätöksen olleen vakuutusehtojen ja lain mukainen. A:lle oli myyntilanteessa selvitetty vakuutusten sisältö ja ehdot. Nyt oli kyse A:n omasta sopimusrikkomuksesta. Kun osapuolet olivat ottaneet urakkasopimukseen ehdon YSE 1998 ehtojen soveltamisesta, sopimus sitoi A:ta. Siten myös A:n vakuutusyhtiöllä oli oikeus vedota kyseiseen ehtoon ja laiminlyöntiin vakuutusehtojen kohdan 2.4 mukaisesti. Kuten korvauspäätöksessä oli todettu, voitiin vastuuvakuutuksesta korvata sellaisia kuluja, jotka olisivat jääneet rakennus- ja asennustyövakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ollut saanut niistä vaatimusta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut peruste evätä korvaus A:n toiminnan vastuuvakuutuksesta A:n urakkakohteessa tapahtuneesta vahingosta sen johdosta, ettei A ollut ottanut työn kohteelle urakkasopimukseen sovellettujen yleisten sopimusehtojen mukaista rakennustyövakuutusta. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Toiminnan vastuuvakuutuksen 1.1.2016 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, kun
- vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta
- vahinko on todettu vakuutuskauden aikana ja
- vahinko koskee voimassaoloalueella siihen kuuluvissa maissa voimassa olevan oikeuden mukaan käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

Vakuutusehtojen korvausrajoitusten kohdan 2.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu vakuutetun tekemään sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei korvausvastuuta olisi ilman kyseistä sitoumusta.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka johtuu sopimusvelvoitteen täyttämättä jättämisestä tai puutteellisesta täyttämisestä.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut vakuutetun alihankkija, aliurakoitsija tai muu sopimuskumppani.

Vastuuvakuutusten 1.1.2014 alkaen voimassa olleiden yhteisten ehtojen kohdan 4.9 mukaan vastuuvakuutuksesta ei korvata vahinkoa tai kustannusta siltä osin kuin se korvataan muusta vastuuvakuutuksesta tai vakuutetun muusta vakuutuksesta.

Asian arviointi

Lautakunta toteaa, että voimassa olevan oikeuden mukaan A on puheena olevan työkohteen pääurakoitsijana vahingonkorvausvastuussa puutteellisesti asentamansa sääsuojauksen pettämisestä aiheutuneesta vahingosta. Vakuutusyhtiö on kuitenkin kieltäytynyt korvaamasta vahinkoa A:lle myöntämästään vastuuvakuutuksesta vedoten siihen, että A:n oli solmimaansa urakkasopimukseen sovellettujen rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 mukaan tullut ottaa rakennuskohteelle rakennustyövakuutus ennalta arvaamattomien vahinkojen varalle, minkä A oli laiminlyönyt.

Korkein oikeus on julkaistussa ratkaisussaan KKO:1994:5 katsonut, että kiinteistönomistajan laiminlyötyä vastaavassa tilanteessa urakan toimitusehtoihin kirjattua vakuuttamisvelvollisuuttaan sillä ei enää ollut oikeutta saada vahingonkorvausta vahingon kyseiseltä osalta sen aiheuttaneelta urakoitsijalta. Lautakunta toteaa, että kyseisessä tapauksessa vakuuttamisen oli laiminlyönyt omaisuuden omistaja eli se sopimusosapuoli, jolle vakuuttamisesta huolehtiminen muutoinkin lähtökohtaisesti kuuluu, ja korkein oikeus on katsonut tämän laiminlyönnin alentaneen vahingonaiheuttajan korvausvastuuta.

Nyt käsiteltävässä asiassa urakkasopimukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden on kuitenkin laiminlyönyt vahingon aiheuttanut urakoitsija A. Tässä tilanteessa A:n mainittu laiminlyönti ei poista tai alenna hänen ensisijaista vahingonkorvausvastuutaan työn tilaajalle aiheutuneesta esinevahingosta. Näin on siitä huolimatta, että A:n sopimusvelvoitteen laiminlyönnistä voitaisiin vaihtoehtoisesti katsoa aiheutuneen tilaajalle saamatta jäänyttä vakuutuskorvausta vastannut taloudellinen vahinko. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole ollut oikeutta evätä korvausta A:n aiheuttamasta esinevahingosta pelkästään vetoamalla vakuutusehtojen kohdan 2.4 rajoitukseen sopimusvelvoitteen täyttämättä jättämisestä.

Vakuutusyhtiö ei ole edellä selostetut seikat huomioon ottaen yksilöinyt, mihin muuhun vastuuvakuutuksen vakuutusehtojen kohtaan se on kielteisen ratkaisunsa perustanut. Vaikka rakennusurakoinnin yhteydessä mahdollisiin vahinkoihin varautuminen onkin yleiseltä kannalta perusteltua hoitaa ensisijaisesti kohteelle otettavin rakennustyövakuutuksin, lautakunta toteaa vakuutusyhtiön lähtökohtaisesti sitoutuneen korvaamaan A:lle myöntämästään toiminnan vastuuvakuutuksesta ne A:n toiselle aiheuttamat henkilö- ja esinevahingot, joista A on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiöllä ole perustetta evätä korvauksen maksamista vastuuvakuutusten yhteisten ehtojen kohdan 4.9 rajoituksen nojalla, kun asiassa ei ole selvitetty, että vahinko korvataan jostakin rajoitusehdossa mainitusta muusta voimassa olleesta vakuutuksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee asian uudelleen A:n rakennustyön yhteydessä 4.7.2020 aiheuttaman vahingon korvaamiseksi A:lle myöntämästään toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas
Sjögren