Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A:n 1960-luvulla rakennetun omakotitalon kellaritiloihin havaittiin tulvivan vettä 14.5.2021, kun vesihuoltotyömaalla tapahtui käytössä olleen jätevesiviemärin rikkoutuminen. Uutta viemäriä rakennettaessa raskas kaivinkone työskenteli nykyisen viemärin yläpuolella olevalla alueella ja kaivuri painoi kiven käytössä olleen viemärin läpi aiheuttaen maa-aineksen pääsyn viemäriin ja siten viemärin tukkeutumisen. Samassa yhteydessä aiheutui vesivahinko myös naapurikiinteistölle B.

Korvauksia omakotitalon vaurioista haettiin viemäreiden ylläpidosta vastaavan X Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se katsoi, että X Oy oli aiheuttanut mainitun vahingon huolimattomuudellaan, kun se oli laiminlyönyt velvollisuutensa ohjeistaa urakoitsijaa poikkeavasta viemäröintiratkaisusta ja siitä, ettei viemärin päällä tule liikkua raskailla työkoneilla. Kiinteistön B osalta vakuutusyhtiö totesi, että viemäriputken rikkoutumisesta aiheutunut vahinko korvataan omavastuuosuudella vähennettynä.

A:n omakotitalon osalta yhtiö totesi päätöksessään, että kiinteistössä lattiakorot kellarin lattiakaivojen kohdalla ovat +8,79 ja +8,90, kun padotuskorkeus on 9,78, eli kellarin viemäripisteet ovat padotuskorkeuden alapuolella. Vesilaitoksen ja A:n liittymissopimuksen ehtojen kohdan 7 mukaan laitos ei vastaa tiloissa syntyvistä tulvista aiheutuvista vahingoista, jos padotuskorkeuden alapuolisia tiloja varustetaan viemäripisteillä. Näin ollen yhtiö katsoo, että A:n kiinteistössä on aiheutunut vahinko padotuskorkeuden alapuolisen tilan tulvimisesta. Näin ollen ja etenkin edellä mainittu liittymissopimus huomioiden, vahingon ei voida katsoa aiheutuneen X Oy:n korvausvastuun perustuvasta syystä, eikä vahinkoa voida korvata myöskään sen toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Asiassa pyydettiin A:n puolesta uudelleenkäsittelyä sillä perusteella, että 1960-luvulla rakennetuissa rintamamiestaloissa kellaritilat sijaitsevat hyvin tavallisesti padotuskorkeuden alapuolella, mutta padotusventtiilin asentaminen ja sen säännöllinen huoltaminen estää viemärivesien pääsyn kiinteistölle mahdollisen tukoksen sattuessa. Lisäksi uudelleenkäsittelypyynnössä todetaan, että kellariin tullut vesi on noussut 70 cm korkeudelle, eli vesi olisi tulvinut kellariin, vaikka lattiakaivot olisivat sijainneet padotuskorkeuden yläpuolella. A on myös itse toiminut asiassa huolellisesti kiinteistönomistajana.

Vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen päätöksessä katsottiin edelleen, että kysymys ei ole vastuuvakuutuksesta korvattavasta vahingosta sillä perusteella, että asiassa saadun selvityksen mukaan viemärivesi oli noussut korkoon +9,80 eli noin kaksi senttimetriä yli sallitun padotuskorkeuden. Mikäli venttiili olisi ollut suljettuna, ei vahinkoa olisi päässyt tapahtumaan, sillä venttiili olisi estänyt veden nousun kellariin. A:n esittämään siitä, että vesi olisi noussut noin 70 cm, yhtiö toteaa, että sisätiloissa lattialle nouseva vesi nousee korkealle, koska se ei sieltä pääse poistumaan. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella yhtiö katsoo, että viemärivesi ei olisi noussut kellarin lattioille, mikäli padotusventtiili tai sulkuventtiili olisi toiminut tai ollut suljettuna. Kiinteistön alimpien viemäripisteiden sijaitessa padotuskorkeuden alapuolella ei X Oy ole sen ja A:n välisen liittymäsopimuksen ehtojen perusteella korvausvastuussa viemärin tulvimisesta aiheutuneesta vahingosta.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A toistaa asian tapahtumatiedot sekä vaatimuksensa perusteineen. A painottaa vielä erikseen, että kiinteistöllä on ollut padotusventtiili, jonka tehtävänä on ollut estää tulvivan runkoviemärin jätevesien pääsy kiinteistön sisään. Padotusventtiiliä on myös huollettu ja puhdistettu ja sen toimintakunnosta on pidetty huolta. Näin ollen ja jo uudelleenkäsittelypyynnössä esittämillään perusteilla A vaatii kiinteistönsä vahinkoa korvattavaksi X Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä. Vakuutusyhtiö viittaa asiassa annettuihin korvauspäätöksiin ja toistaa niissä lausutun kantansa.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että seikka, että kiinteistöllä on A:n mukaan padotusventtiili, ei muuta sitä tosiasiaa, että kiinteistön molemmat alimmat viemäripisteet sijaitsevat edelleen padotuskorkeuden alapuolella. Kiin­teistön omistaja voi vahinkoja ehkäistäkseen asentaa kiinteistölleen padotusventtiilin, mutta tällaisen venttiilin asennus ei tarkoita, etteikö kiinteistön alin viemäripiste edelleen sijaitsisi padotuskorkeuden alapuolella. Yhtiö toteaa myös, että tässä tapauksessa padotusventtiili on kartoittajalta saatujen tietojen mukaan sijainnut irtaimen alla ja on todennäköisesti ollut avoinna.

Lopuksi vakuutusyhtiö toteaa vielä, että vahingon korvaaminen vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutuksenottaja on siitä voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Käsillä olevassa tapauksessa korvausvastuuta on rajoitettu sopimusehdolla, eikä vakuutuksenottaja näin ollen vahingosta vastuussa. Näin ollen vakuutusyhtiö pitää asiassa annettua päätöstä edelleen vakuutusehtojen mukaisena.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuksenottajana olleella X Oy:llä ei ollut vakuutusyhtiön vastineeseen muuta lisättävää kuin se, että vesi ei ole vastoin A:n esittämää noussut missään vaiheessa yli padotuskorkeuden. Kiinteistön padotuskorkeus on ollut +9.78 ja kiinteistön kellarin korot ovat sijainneet korkeudessa +8.79 ja +8.90. Jos vesi on noussut kyseisissä tiloissa 70 cm korkeudelle, se on noussut korkoihin +9,39 ja +9,60, jotka ovat molemmat padotuskorkeuden alapuolella.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko X Oy vastuussa A:n ja B:n omakotitalokiinteistön viemärin tulvimisesta aiheutuneesta vahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Tapauksessa sovellettavaksi tulevan liittymissopimukseen sovellettavien sopimusehtojen kohdan 7 mukaan, mikäli padotuskorkeuden alapuolella olevia tiloja varustetaan viemäripisteillä, laitos ei vastaa näissä tiloissa syntyvistä tulvista aiheutuvista vahingoista.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa

Vakuutusehtojen kohdan 3.2.11 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- kosteudesta tai
- sadeveden, sulamisveden, jäteveden, meren tai vesistöjen aiheuttamasta tulvimisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen vahinko, jonka syynä on satunnainen tai yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka rakennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutuksenottajan korvausvastuun perustavasta syystä äkillisesti ja odottamatta syntynyt vika tai puute. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaa­seen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin taikka muutoin toistuviin tapahtumiin. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata tulvimisesta aiheutunutta vahinkoa, jonka syynä on vesi- tai viemäriputken suunnittelu-, mitoitus- tai rakennus­virhe. Mikäli vahingon syynä on vakuutuksenottajan työsuorituksessa tapahtunut asennusvirhe, on kosteudesta johtuvan korvauksen maksamisen edellytyksenä lisäksi se, että kosteu­desta aiheutunut vahinko ilmenee 12 kk:n kuluessa asennuksesta. Tämä laajennus ei laajenna vakuutusehtoa kuin kosteudesta johtuviin vahinkoihin.

Asian arviointi

Nyt käsillä olevassa tapauksessa A on hakenut korvausta X Oy:ltä omakotitalonsa kellaritilan vahingoittumisesta, kun vesihuoltotyömaalla rikkoutuneesta viemäristä oli päässyt tulvimaan vettä kellaritilaan. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että käsillä olevassa tapauksessa osapuolten kesken on riidatonta, että vesilaitos on laiminlyönyt velvollisuutensa informoida työmaaurakoitsijaa heikosta viemäriputkesta.

Vakuutuslautakunta on ratkaisusuosituksessaan FINE-011917 (2018) katsonut, ettei jätevesiviemäriputken tulvimisesta aiheutunut vahinko voi tulla korvattavaksi sopimuksenulkoisella perusteella, koska veden pinnan nousu jätevesiviemäriputkessa on tapahtuma, joka voi tuottaa vahinkoa muille vain sillä edellytyksellä, että nämä ovat liittyneet viemäriverkkoon. Liittyminen ja verkon käyttäminen puolestaan edellyttävät sopimuksen voimassaoloa. Näin ollen vesilaitoksen vastuu A:ta kohtaan perustuu vesilaitoksen ja A:n väliseen liittymissopimukseen. Liittymissopimuksen ehtojen kohdassa 7 todetaan, että mikäli padotuskorkeuden alapuolella olevia tiloja varustetaan viemäripisteillä, laitos ei vastaa näissä tiloissa syntyvistä tulvista aiheutuvista vahingosta. Liittymissopimuksessa mainittu padotuskorkeus tarkoittaa siten tasoa, jolle vesi voi viemäriverkostossa nousta verkoston normaaliksi katsottavan toiminnan aikana. Tämän mukaisesti vesilaitos ei liittymissopimuksen ehtojen mukaan vastaa padotuskorkeuden alapuolelle mahdollisesti rakennettavien viemäripisteiden tulvimisen aiheuttamista vahingoista.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevien selvitysten mukaan A:n kiinteistön määritetty padotuskorkeus on ollut +9,78. Kiinteistön kellarin lattiakaivojen korot ovat kuitenkin sijainneet tasossa +8,79 ja +8,90.  Tapauksessa on siten kiistatonta, että viemäripisteet ovat sijainneet liittymissopimuksessa määritetyn padotuskorkeuden alapuolella. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vesilaitos ole vastuussa liittymissopimuksessa määritetyn padotuskorkeuden alittavalle tilalle aiheutuneesta vesivahingosta. Lautakunnan katsoo vielä lisäksi, ettei käytettävissä olevasta selvityksestä myöskään ilmene, että 14.5.2021 viemärin tulviminen olisi ulottunut padotuskorkeuden yläpuolisiin tiloihin tai että vedenpinnan taso olisi ylittänyt määritetyn padotuskorkeuden +9,78. Tältä osin lautakunta viittaa vesilaitoksen selvitykseen siitä, että mikäli vesi on noussut A:n kiinteistön kellaritiloissa 70 cm korkeudelle, niin se on noussut korkoihin +9,39 ja +9,60, jotka sijaitsevat asetun padotuskorkeuden alapuolella. Näin ollen lautakunta pitää myös osoitettuna, ettei vahinkoa olisi tapahtunut, mikäli kiinteistön viemäripisteet olisivat sijainneet sovitun padotuskorkeuden tasossa.

Valituksessaan A on vedonnut siihen, että padotuskorkeuden alittuminen on tyypillistä 1960-luvulla rakennetuissa kellaritilallisissa omakotitaloissa ja tämän vuoksi kellaritilassa on ollut asennettuna padotusventtiili. A:n näkemyksen mukaan vahinko tulisi korvata silläkin perusteella, että kiinteistön kellarissa on ollut padotusventtiili, jonka asianmukaisesta toimimisesta on pidetty huolta. Näin ollen A on itse toiminut huolellisesti tilanteessa. Vakuutuslautakunta viittaa edellä todettuihin perusteisiin ja toteaa, ettei vesilaitoksen vastuun arvioimisen kannalta voida antaa merkitystä sille, miksi A:n padotusventtiili ei ole toiminut, kun kiinteistön viemäröintipisteet sijaitsivat vesilaitoksen kiinteistölle määrittelemän padotuskorkeuden alapuolella.

Edellä selostamillaan perusteilla ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, ettei esitetty vahinko tule korvattavaksi vesilaitoksen vastuuvakuutuksen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                               
Sihteeri Hanén

Jäsenet

Haapasaari
Karimäki
Korpiola
Koskinen