Tapahtumatiedot
Kerrostalon putkiremonttia tehtiin asiakkaan vuokraamassa asunnossa 16.9. – 22.11.2019 välisenä aikana. Asiakkaan kotivakuutusyhtiölleen 11.3.2020 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan urakoitsija oli remontin aikana avannut asiakkaan umpeen teippaaman makuuhuoneen oven, jolloin betoni- ja kivipölyä oli päässyt makuuhuoneeseen varastoituun irtaimistoon. Makuuhuone ei ollut työaluetta, eikä siellä ollut tehty urakkaan kuuluvia töitä. Lisäksi urakoitsija oli urakan valmistumisen jälkeen joulukuussa 2019 jättänyt huoneiston ulko-oven auki käytävään, jolloin betoni- ja kivipölyä oli päässyt kaikkiin tiloihin, koska myös asunnon väliovi oli ollut auki. Betoni- ja kivipölyä oli ollut huoneilmassa, seinissä, lattiassa, katossa ja kaikissa kalusteissa, kaapeissa ym. Asunto oli ollut asumiskelvoton eikä huoneilmaa voinut hengittää. Vahinkoilmoituksessa asiakas on vaatinut korvausta betoni- ja kivipölyn vahingoittamasta irtaimistosta ja asumisen keskeytymisestä sekä sijaisasunnon vuokrasta ja siivouskuluista.
Asiakas oli sähköpostiviestissään 3.2.2020 vaatinut urakoitsijalta korvausta hänelle aiheutuneista vahingoista. Korvausta on vaadittu huoneiston ja autopaikan vuokran lisäksi huoneiston ja siellä olleen irtaimiston siivous- ja puhdistuskuluista, omasta työstä ja pilalle menneestä irtaimistosta sekä sijaisasunnosta aiheutuneista kuluista.
Urakoitsija oli 4.2.2020 sähköpostiviestissään ilmoittanut, että sähkömies oli joutunut käymään makuuhuoneessa, koska hän oli selvittänyt johtoreititystä asunnossa. Tiedotteissa oli ollut maininta pääsystä kaikille pistorasioille loppumittauksia varten, muuten sähköjä ei voitu kytkeä päälle. Asunnon ja porraskäytävän välinen ovi oli jäänyt asentajalta auki inhimillisen vahingon vuoksi.
Asiakkaalla ei ollut tietoa siitä, mille vakuutusyhtiölle korvausvaatimus vastuuvahingosta olisi voitu esittää. Kotivakuutusyhtiö on 3.11.2020 sähköpostiviestissä ilmoittanut, että vahingon korvattavuutta katsottaisiin uudelleen, jos urakoitsijan vastuuvakuutus ei korvaa vahinkoa.
Kotivakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 22.12.2020 katsonut, ettei kyseessä ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, koska pölyä tulee remontoidessa ja urakoitsija vastaa suojauksesta. Koska vahinkotapahtuma ei ollut korvattava koti-irtaimistovakuutuksesta, vakuutusyhtiö ei myöskään maksanut asumisen keskeytymistä.
Asiakkaan tekemän valituksen johdosta Finanssivalvonta on 27.4.2021 todennut, että asian käsittelyssä oli tapahtunut selittämätön viivästyminen, joka oli ollut kohtuuttoman pitkä. Ratkaisussaan Finanssivalvonta on kiinnittänyt vakuutusyhtiön huomiota lain ja muun ohjeistuksen mukaiseen korvauskäsittelyn hoitamiseen jatkossa. Finanssivalvonta ei ole ottanut kantaa korvauspäätöksen oikeellisuuteen.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa vahinkoilmoituksessa mainitut koti-irtaimiston vahingot ja asumisen keskeytymisen sekä siivoustyöt ja muut aiheutuneet kulut. Nyt puheena oleva esine- ja keskeytysvahinko ei ollut aiheutunut urakasta, vaan makuuhuoneen oven teippauksen poistamisesta ja huoneiston ulko-oven jättämisestä auki loppusiivouksen jälkeen.
Makuuhuoneen oven teippien poistaminen samoin kuin huoneiston ulko-oven jättäminen auki on ollut äkillinen tapahtuma. Kysymys ei ole ollut pitkän ajan kuluessa syntyneestä vahingosta. Pöly oli levinnyt muutamassa tunnissa ja päivässä huoneistoon. Kun tiloissa on läpiveto, pöly leviää muutamassa tunnissa. Kun huoneiston ulko-ovi oli ollut auki käytävään, siellä oli ollut läpiveto, koska rakennuksen ulko-ovet olivat olleet auki useasta eri kohdasta. Myös monien huoneistojen ulko-ovet olivat olleet auki, koska remontti oli ollut kesken.
Asiakas korostaa toimineensa äärimmäisen huolellisesti. Siihen nähden vahinko oli ollut täysin ennalta arvaamaton. Hän oli seurannut remontin etenemistä viikko viikolta ja käynyt asunnossa säännöllisesti varmistamassa, että kaikki on ok. Asiakas toteaa lisäkirjelmissään, että asian pitäisi ratketa melko yksinkertaisin kriteerein. Oliko kyseessä äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko? Tässä tapauksessa tapahtumainkulku on asiakkaan mielestä ollut ennalta arvaamaton.
Makuuhuone, joka ei ollut remontin työaluetta, oli ollut täynnä tavaraa, ja suurin osa irtaimistosta oli ollut makuuhuoneen kaapeissa. Urakan aloituskatselmuksessa urakoitsijan edustaja oli nimenomaisesti vakuuttanut ja ilmoittanut, ettei urakoitsijalla ”ole mitään asiaa makuuhuoneeseen”. Asiakas oli pitänyt parhaana vaihtoehtona välioven teippaamista umpeen tiiviisti, eikä urakoitsijan edustajalla ollut tähän mitään huomauttamista, vaan hän oli pitänyt sitä hyvänä.
Ennalta arvattavaa on se, että putkiremontissa syntyy betoni- ja kivipölyä. Huoneistossa on ollut paljon rakennuspölyä, koska kylpyhuone oli purettu betonirunkoon asti, ja eteisestä oli puhkaistu läpivienti keittiöön runkorakenteiden kautta. Kaikki asunnon seinä- ja lattiapinnat olivat olleet urakan aikana paksun pölykerroksen peitossa.
Asiakas oli erään asunnossa käynnin yhteydessä havainnut, että makuuhuoneen oveen asennetut teipit oli irrotettu. Makuuhuoneen ovea ei ollut mahdollista avata poistamatta teippejä. Oven sulkeminen rinnastuu lukitsemiseen. Makuuhuoneen ovi oli teipattu karmin ympäri umpeen urakoitsijan toimittamalla teipillä niin tiiviisti, ettei rakennuspölyä olisi kulkeutunut makuuhuoneeseen lainkaan, jos teippejä ei olisi poistettu. Kun asiakas oli havainnut, että teipit oli irrotettu, hän oli teipannut makuuhuoneen oven uudelleen tiiviisti kiinni.
Se, että makuuhuoneen ovea ei ollut avaamisen jälkeen teipattu, on ollut ennalta arvaamatonta. Urakoitsijan on pitänyt ymmärtää, että asukas oli teipannut oven tiiviiksi pölyn kulkeutumisen estämiseksi. Myös huoneiston käytävään johtavan ulko-oven jättäminen auki oli ollut ennalta arvaamatonta. Loppusiivouksen jälkeen tehdyn tarkastuskäynnin jälkeen urakoitsijan on pitänyt huolehtia asuinhuoneiston ulko-oven sulkemisesta ja lukitsemisesta.
Asiakas katsoo, että hänelle olisi pitänyt ilmoittaa, että makuuhuoneen ovi on avattava. Urakoitsija oli poistanut teipit kysymättä lupaa ja ilmoittamatta asiasta etukäteen. Ovi olisi pitänyt sulkea tiiviisti heti avaamisen jälkeen. Oven lyhytaikaisen avaamisen (esim. 10–15 min) aikana pöly ei ehdi kulkeutua tilasta toiseen, mutta useiden päivien aikana kyllä. Koska ovea ei ollut teipattu uudelleen kiinni, betoni- ja kivipölyä oli päässyt makuuhuoneeseen ja sinne varastoituun koti-irtaimistoon.
Urakoitsija oli puhdistanut huoneiston ennen 22.11.2019 tapahtunutta luovutusta. Loppusiivouksen ja luovutuksen jälkeen tehdyllä tarkastuskäynnillä urakoitsija oli joulukuussa 2019 unohtanut huoneiston ulko-oven auki porraskäytävään ja jättänyt myös huoneiston välioven auki. Molemmat ovet olivat olleet kokonaan auki, mikä oli aiheuttanut pölyvahingon koko huoneistoon, koska jo siivottuun asuntoon oli kulkeutunut uudelleen betoni- ja kivipölyä. Asiakas pitää kohtuuttomana vaatimusta siitä, että kalusteet olisi pitänyt jälleen kerran siirtää pois koko huoneistosta, että puhdistaminen olisi ollut mahdollista. Olohuone ja keittiö oli tyhjennetty remonttia varten ja valmistumisen jälkeen kalusteet oli siirretty paikoilleen. Asiakas katsoo, ettei asukkaalla tai osakkaalla ole velvollisuutta järjestää ja maksaa huoneistoon ulkopuolista siivousta urakoitsijan laiminlyöntien vuoksi. Urakoitsija oli velvollinen siivoamaan huoneiston, ja heillä olisi ollut mahdollisuus hoitaa asia.
Vahinko oli aiheuttanut asumiselle kohtuutonta haittaa. Huoneistossa oli ollut niin paljon pölyä, että siellä ei voinut oleskella eikä pöly ollut lähtenyt pois useista pesukerroista huolimatta. Asiakas oli saanut hengitysoireita ja joutunut menemään lääkäriin hengitysvaikeuksien vuoksi. Hänen kokemansa hengitysoireet olivat olleet niin pahoja, että huoneistossa asuminen oli ollut mahdotonta.
Vakuutusyhtiö oli suhtautunut terveyshaittaan ja asumiselle aiheutuneeseen kohtuuttomaan haittaan ylimalkaisesti ja välinpitämättömästi. Vakuutusyhtiö oli viivytellyt juuri sinä aikana, jolloin asuminen oli keskeytynyt ja asiakas oli joutunut asumaan muualla. Pitkän ajan kuluttua jälkikäteen yhtiö oli katsonut, että ulkopuolisen tahon olisi pitänyt puhdistaa huoneisto. Tämä heidän olisi pitänyt ilmoittaa heti.
Huoneiston, huonekalujen ja muun irtaimiston puhdistamisen yrittäminen ulkopuolisen yrityksen toimesta olisi ollut valtava työ ja maksanut tuhansia euroja. Samalla rahalla hankkii uuden irtaimiston. Betoni- ja kivipöly on niin hienojakoista, että se ei lähde pois sohvista koskaan. Kirjoista, äänitallenteista, cd-levykoteloista ym. ei saa pölyä myöskään pois. Jokainen sivu, nurkka, kolo olisi puhdistettava. On täysin toivotonta ja kuukausien työ yrittää puhdistaa tavaroita esine esineeltä. Esimerkiksi kirja pitäisi puhdistaa sivu sivulta. Joka kerta kun kirjan avaa tai ottaa käteen, betoni- ja kivipölyä tulee hengitysilmaan. Irtaimiston puhdistaminen ei ole mahdollista huoneiston sisätiloissa ilman, että se aiheuttaa hengitysoireita ja asuminen keskeytyy. Esineet joissa on pölyä, on ollut pakko viedä pois asunnosta. Tavaroita ei voi käyttää eikä ottaa esille ilman, että niistä aiheutuu hengitysoireita.
Urakoitsija on pahoitellut kumpaakin virhettään. Asiakkaan mielestä tapahtumainkulku on riidaton. Urakka kesti huoneistossa noin 10 viikkoa. Makuuhuoneen teipit ehtivät olla pois vähintään muutamia päiviä, mahdollisesti yli viikon, ehkä parikin viikkoa. Huoneiston ulko-ovi oli urakoitsijan jälkitarkastuskäynnin jälkeen auki muutamia päiviä. Pölyn kulkeutuminen ulko-ovesta oli täysin esteetöntä, koska myös väliovi huoneistoon oli ollut auki. Pöly kulkeutui ja levisi asuntoon paljon nopeammin kuin suljetun oven raoista, josta siitäkin pöly leviää varsin hyvin.
Asiakas oli ollut urakoitsijaan yhteydessä heti vahingot havaittuaan. Vahingot johtuivat yksittäisen työntekijän odottamattomasta ja satunnaisesta virheestä. Huolellinen henkilö olisi toiminut toisin. Urakkaan ei kuulunut huoneiston ulko-oven jättäminen avoimeksi rappukäytävään huoneiston loppusiivouksen, luovutuksen ja jälkitarkastuksen jälkeen.
Asiakas vertaa pölyvahinkoa vuotovahinkoon, jossa itse rikkoutuminen on usein nopea tapahtuma. Pöly voi levitä lähteestään jonkin aikaa, mutta myös vuoto voi jatkua jonkin aikaa, joissakin tapauksissa jopa pitkäänkin. Vakuutuslautakunnan vakiintuneen käytännön mukaan muun muassa erilaiset putkivuodot ovat lähtökohtaisesti äkillisiä ja ennalta arvaamattomia, korvaukseen oikeuttavia vahinkotapahtumia.
Vakuutuksenantaja ei yleensä vapaudu vahingonkorvausvelvollisuudestaan vain sillä perusteella, että vahinkoseuraamuksen syntyminen on mahdollisesti vienyt jonkin aikaa. Esimerkiksi vuotovahingoissa vahinkoseuraamus voi syntyä useiden viikkojen tai kuukausienkin aikana. Pölyvahingoissa pöly leviää ja vahinkoseuraamus syntyy myös jonkin ajan kuluessa, aivan kuten vuotovahingoissakin.
Jos lautakunta ei suosittaisi vahingon korvaamista, asiakas pyytää kannanottoa siitä, oliko vakuutusyhtiö sitoutunut korvaamaan vahinkoa jossain määrin, kun se oli ilmoittanut katsovansa vahingon korvattavuutta uudelleen, jos urakoitsijan vastuuvakuutus ei korvaa vahinkoa. Lause ”katsomme vahingon korvattavuutta sitten uudelleen” viittaa asiakkaan mielestä siihen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö pyytää, että lautakunta hylkää valituksen perusteettomana. Äkillistä, ennalta arvaamatonta tapahtumaa ei ollut tapahtunut, eikä yhtiöllä sen vuoksi ollut aihetta muuttaa epäävää korvauspäätöstä.
Äkillisellä ja ennalta arvaamattomalla tapahtumalla tarkoitetaan tapahtumaa, joka sattuu äkkiä, yhdellä kertaa tai hyvin lyhyen ajan sisällä. Tapahtuma alkaa, sattuu ja päättyy saman tien. Tässä tapauksessa asiakas oli keskustellut suojauksesta etukäteen urakoitsijan kanssa, mutta suojaus ei remontin edetessä olekaan urakoitsijan toimien seurauksena toteutunut odotetulla tavalla. Kun remontti oli jatkunut ja ovet olivat olleet auki, pölyä oli pidemmän aika päässyt kulkeutumaan asuntoon ja makuuhuoneeseen varastoituun irtaimistoon.
Korvaus ylimääräisistä asumiskuluista vaatii, että asumisen keskeytyminen on aiheutunut esinevakuutuksesta korvattavan vahingon johdosta. Myöskään asumisen keskeytyminen ei ole korvattava, koska kyse ei ole ollut esinevakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta.
Asiakkaan vastineen johdosta vakuutusyhtiö viittaa siihen, että maininta vakuutusyhtiölle ”toimitetun tiedon mukaan teippauksen avaaminen on tapahtunut asunnon osakkaan luvalla" on tarkoittanut sitä, että urakoitsija on vastauksessaan vakuutuksenottajan reklamaatioon todennut sähkömiehen poistaneen teippauksen. Osakkeenomistajan allekirjoittaman tiedotteen perusteella urakoitsijalla/sähkömiehellä on ollut osakkaan omistajan lupa mennä kaikille pistorasioille, mikä on edellyttänyt makuuhuoneen teippausten poistamista.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut seuraavat selvitykset:
- Taloyhtiön A-portaan viittä huoneistoa koskeva ’Tyhjennettävät alueet’ -ohjeistus, jonka mukaan huoneiston aloituskatselmuksessa tarkennetaan tyhjennettävät alueet ja sovitaan uusien antenni- ja datapisteiden sijoitus sekä johtoreitit. Lisäksi asiakirjassa on muun ohessa mainita siitä, että urakoitsija suojaa lattiat ja seinät tarvittavilta osin työalueilla. Asiakirjan mukaan osakas/asukas tyhjentää kaapistot, tyhjentää irtaimiston, siirtää ei-kiinteät kalusteet pois työalueilta, poistaa seiniltä koriste-esineet ja taulut sekä irrottaa kattovalaisimet. Lisäksi asiakirjassa todetaan: - kaikki pistorasiat tulee jättää näkyville
- Asuntoa A 20 koskeva 24.6.2019 päivätty sähkökuva, jonka mukaan kaikille pistorasioille tulee päästä mittaamaan sähköt.
- Asiakkaan urakoitsijalle 3.2.2020 lähettämä sähköpostiviesti, jossa hän on vaatinut vahingonkorvausta hänelle aiheutuneista vahingoista, ja urakoitsijan 4.2.2020 asiakkaalle lähettämä vastaus, jonka mukaan yhtiö ei suostu mihinkään rahallisiin vaatimuksiin. Yritys toteaa tehneensä taloyhtiön kanssa urakkasopimuksen ja täyttäneensä sen vaatimusten mukaisen suoritteen. Vastauksessa yritys kysyy, onko asiakkaan vuokranantaja palauttanut virhe- ja puutelomakkeen yhtiölle pyydetyssä määräajassa. Lisäksi yritys pyytää, että asiakas käsittelee mahdolliset vaateensa vuokranantajan kanssa, joka voi asioida niistä tarvittaessa taloyhtiön kanssa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä laajan kotivakuutuksen ehtoihin perustuva korvausvastuu asiakkaan irtaimistolle ja huoneistolle aiheutuneista pölyvahingosta. Keskeinen ratkaistava kysymys liittyy siihen, onko pölyvahingon osoitettu aiheutuneen vakuutusehtojen tarkoittaman äkillisen, ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena. Lisäksi kysymys on asumisen keskeytymisestä aiheutuneiden lisäkustannusten korvaamisesta.
Sovellettavat vakuutusehdot
Laajan kotivakuutuksen ehtojen kohdan F21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
Asumisen keskeytymistä koskevan ehtokohdan 20.6.2 mukaan suoranaisen korvattavan esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan [vakuutusyhtiön] etukäteen hyväksymät kohtuulliset ja välttämättömät lisäkulut, jotka vakuutetulle aiheutuvat sen vuoksi, että vakinaista asuntoa ei voida kokonaan tai osittain käyttää rakennukseen tai vakuutettuun irtaimistoon kohdistuneen esinevakuutuksesta korvattavissa olevan vahingon vuoksi.
Asumisen keskeytymiskuluja ei kuitenkaan korvata, jos kyseessä on valmistus-, aine-, suunnittelu-, rakennus- tai perustusvirheitä korvaava esinevakuutus.
Asumisen keskeytymiskulut korvataan vain, jos vakinaisen asunnon käyttäminen ei ole mahdollista ilman kohtuutonta haittaa asumiselle. Korvattavia lisäkuluja ovat ylimääräiset asunnon ja varastoinnin vuokrauskulut sekä irtaimiston siirtoon liittyvät kuljetuskulut.
Korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon todelliset kulut, joista vähennetään säästyneet asumiskulut.
Asumisen keskeytymisestä aiheutuvia lisäkustannuksia korvataan enintään 3.500 euroon asti kuukausittain. Korvaus maksetaan enintään 12 kuukauden ajalta. Asumisen keskeytymisestä aiheutuvien lisäkulujen omavastuu 6 kuukauden jälkeen on 20 prosenttia. Lisäkulut korvataan, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.
Asian arviointi
Asiakas on väittänyt, että makuuhuoneeseen remontin ajaksi siirretty koti-irtaimisto oli tuhoutunut kunnostuskelvottomaksi rakennustöiden aikana asuntoon siirtyneen betoni- ja kivipölyn vaikutuksesta. Lisäksi hän on väittänyt, että remontin 22.11.2019 tapahtuneen valmistumisen jälkeen joulukuussa 2019 avoimeksi jätetystä huoneiston ulko-ovesta oli siirtynyt koko huoneistoon betoni- ja kivipölyä, jota ei oltu saatu siivoamalla poistettua asunnosta. Tässä vaiheessa koko irtaimisto oli asiakkaan ilmoituksen mukaan altistunut pölyvahingoille siten, että irtaimisto oli jouduttu hävittämään.
Kiistatonta on se, että asunnon makuuhuoneen ovi oli avattu remontin aikana, ja että huoneessa oli käyty tarkistamassa siellä olleet vanhat pistorasiat. Makuuhuone ei ole ollut työaluetta, mutta urakasta annetun ohjeistuksen mukaan kaikkiin pistorasioihin tuli olla pääsy. Esitetyn selvityksen mukaan sähkömies oli selvittänyt johtoreititystä, ja loppumittauksia varten oli tarvittu pääsy kaikille pistorasioille, koska asunnon sähköjä ei ollut muutoin voitu kytkeä päälle.
Asiakas on kritisoinut vakuutusyhtiön menettelyä ja tapahtuneita viivästymisiä vahingon käsittelyn aikana. Tältä osin asiasta on Finanssivalvonnan ratkaisu, eikä Vakuutuslautakunta käsittele asiaa kyseisiltä osin.
Lautakunnan käytettävissä oleviin asiakirjoihin sisältyvän Tyhjennettävät alueet -ohjeistuksen mukaan kaikki pistorasiat tulee jättää näkyville, minkä lisäksi 24.6.2019 päivätyn sähkökuvan mukaan kaikille pistorasioille tulee päästä mittaamaan sähköt. Asiassa on riidatonta se, että makuuhuoneen ja keittiön välissä ollut asiakkaan kiinni teippaama ovi oli avattu ennen remontin valmistumista ainakin yhden kerran. Selvitystä ei kuitenkaan ole siitä, missä remontin vaiheessa tämä oli tapahtunut. Epäselväksi on jäänyt myös se, oliko ovi avattu sinä aikana, kun huoneistossa oli tehty voimakkaasti pölyäviä rakenteiden purkutöitä, vai oliko vanhojen pistorasioiden tarkastuskäynti tapahtunut remontin loppuvaiheessa ja vasta sen jälkeen, kun huoneiston korjausurakkaan sisältyneet sähkötyöt oli tehty.
Asiakas on kertonut teipanneensa makuuhuoneen oven uudelleen tiiviisti sen jälkeen, kun hän oli havainnut, että teippaukset oli irrotettu. Asiakas ei ole edes väittänyt, että hän olisi tässä yhteydessä havainnut makuuhuoneessa olleen irtaimiston vahingoittuneen tai että huoneessa olisi muilta osin ollut merkkejä oven aukaisemisesta aiheutuneista pölyvahingoista. Selvitystä ei ole siitä, etteikö makuuhuoneeseen remontin ajaksi säilytettäväksi siirretyn irtaimiston sijoittelussa olisi otettu huomioon, että remonttiohjeistuksen mukainen pistorasioiden tarkastaminen tehdään myös makuuhuoneessa siitäkin huolimatta, ettei kyseinen huone ollut putkiremontin työaluetta.
Asiakas on FINElle osoittamassaan yhteenvetokirjelmässä katsonut, ettei teippien poistamisella tai sillä, oliko teippien poistamiseen ollut lupa, ole vahingon korvattavuuden kannalta merkitystä. Toisaalta hän on katsonut, että oven jättäminen uudelleen teippaamatta on ollut ennalta arvaamaton tapahtuma, ja että tällä perusteella kyseessä on vakuutuksesta korvattava vahinko.
Esitetystä selvityksestä ei ilmene, olivatko huoneiston omistaja tai asiakas vuokralaisena esittäneet huomautuksia huoneiston pölyisyydestä tai asunnossa olleen irtaimiston vahingoittumisesta siinä yhteydessä, kun huoneisto oli korjaustöiden valmistumisen ja urakoitsijan tekemän loppusiivouksen jälkeen 22.11.2019 luovutettu osakkaan ja vuokralaisen hallintaan.
Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että makuuhuoneen oven avaamisesta oli remontin aikana aiheutunut vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa huoneessa olleelle irtaimistolle tai huoneen rakenteille. Vakuutusyhtiöllä ei tällä perusteella ole kotivakuutussopimukseen perustuvaa korvausvelvollisuutta.
Asiakas on kertonut, että asunnon valmistuttua 22.11.2019 kalusteet oli siirretty huoneistossa paikoilleen. Asiakas on myös väittänyt, että kun ulko-ovi ja väliovi oli jätetty avoimiksi, betoni- ja kivipölyä oli kulkeutunut jo siivottuun asuntoon uudelleen. Pölyä oli ollut huoneilmassa, seinissä, lattiassa ja katossa sekä kaikissa kalusteissa ja kaapeissa.
Esitetystä selvityksestä ei ilmene, missä vaiheessa koko talon putkiremontti oli ollut joulukuun alkupuolella, kun ulko-ovi oli jätetty auki. Asiakas ei ole esittänyt väitteittensä tueksi näyttöä esimerkiksi siitä, että muualla talossa oli tuona aikana tehty sellaisia purkutöitä, joista olisi aiheutunut voimakasta pölyriskiä jo korjattuihin asuntoihin tai että avoinna olleesta ulko-ovesta olisi asiakkaan kuvaamin seurauksin tullut hänen asuntoonsa pölyä tavanomaista enempää. Asiakas on itsekin todennut, että putkiremontista aiheutuvat pölyn leviäminen on ennalta arvattavaa.
Selvitystä ei ole siitä, miten ja milloin asiakas oli informoinut asunnon omistajaa tai urakoitsijaa väittämistään vahingoista. Urakoitsija oli 4.2.2020 pyytänyt asukasta ottamaan yhteyttä vuokranantajaansa ja osoittamaan vaatimuksensa taloyhtiölle remonttityön toimeksiantajana. Lautakunnan käytettävissä oleviin asiakirjoihin ei ole liitetty selvitystä tällaisesta menettelystä eikä myöskään siitä, onko ja miten asiakkaan vuokranantaja reklamoinut asiassa taloyhtiölle tai urakoitsijalle.
Korvausta vaativalla asiakkaalla on näyttövelvollisuus hänelle aiheutuneen vahingon suuruudesta. Asiakas on vaatinut korvausta 15.000 euroa irtaimistolle aiheutuneesta vahingosta. Hän on ilmoittanut huonekalujen ja muun irtaimiston puhdistamisen olleen ”täysin toivotonta ja kuukausien työ puhdistaa tavaroita esine esineeltä”. Hänen mukaansa ulkopuolisen yrityksen suorittama siivoustyö olisi maksanut tuhansia euroja. Samalla rahalla hankkii uuden irtaimiston.
Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on jäänyt epäselväksi se, missä vaiheessa asiakas oli havainnut irtaimiston vahingoittuneen siten, ettei sitä ole voitu puhdistamalla saada otetuksi käyttöön. Selvitystä ei ole siitä, millaista vahinkoa väitetty pölyyntyminen oli aiheuttanut irtaimistolle makuuhuoneen oven avaamisen seurauksena, eikä myöskään siitä, oliko makuuhuoneessa ollut irtaimisto remontin valmistumisen jälkeen otettu käyttöön ja laitettu paikoilleen. Epäselvää on myös se, missä vaiheessa makuuhuoneessa ollut irtaimisto oli hävitetty, ja oliko esimerkiksi olohuoneessa remontin ajan säilytetty kirjahylly hävitetty. Lautakunta katsookin, että näyttämättä on jäänyt, että ulko-oven ja välioven auki jättäminen olisivat aiheuttaneet asunnossa olleen irtaimiston tuhoutumisen käyttökelvottomaksi.
Vahingon korvattavuuden osalta Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Lautakunta toteaa, että vahingon ennalta arvaamattomuutta on arvioitava objektiivisin kriteerein, eikä korvausoikeus synny vain sen perusteella, että vahingon sattuminen oli tullut vakuutuksenottajalle yllätyksenä. Jos asiakkaan kuvaamat tapahtumainkulut aiheuttavat asunnossa vahinkoa pölyn leviämisen seurauksena, lautakunta katsoo, ettei kyseessä ole äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma ja siitä aiheutunut vahinko vaan urakoitsijan toiminnan odotettavissa oleva seuraus. Tällä perusteella lautakunta katsoo, etteivät väitetyt pölyn leviämisen aiheuttamat vahingot täytä korvattavan vakuutustapahtuman edellytyksiä.
Asumisen keskeytymistä koskevat kustannukset voivat tulla korvattaviksi asiakkaan kotivakuutuksesta vain silloin, kun vakinaista asuntoa ei voida kokonaan tai osittain käyttää rakennukseen tai vakuutettuun irtaimistoon kohdistuneen esinevakuutuksesta korvattavissa olevan vahingon vuoksi. Esitetyn selvityksen perusteella on jäänyt näyttämättä, että asiakkaalle olisi aiheutunut esinevakuutuksesta korvattavissa olevaa suoranaista esinevahinkoa, minkä vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että myöskään asumisen keskeytymisestä aiheutuneet mahdolliset lisäkustannukset eivät ole vakuutuksesta korvattavia.
Asunnon asumiskelvottomuudesta tai puutteellisuuksista ei ole asiakkaan omien väitteiden lisäksi esitetty muuta selvitystä, eikä asiakirjoista ilmene, miten esimerkiksi hänen vuokranantajansa on väitteisiin suhtautunut. Vakuutuslautakunta katsoo esitetyillä perusteilla jääneen näyttämättä, että asunnon käyttäminen ei ole ollut mahdollista ilman kohtuutonta haittaa asumiselle. Myöskään tällä perusteella asiakkaan kotivakuutuksesta ei korvattaisi asumisen keskeytymistä.
Asiakas on katsonut, että vakuutusyhtiö oli 3.11.2020 lähettämässään sähköpostiviestissä sitoutunut korvaamaan vahinkoa jossain määrin, kun se oli ilmoittanut katsovansa vahingon korvattavuutta uudelleen, jos urakoitsijan vastuuvakuutus ei korvaa vahinkoa. Vakuutusyhtiö on tämän jälkeen 22.12.2020 päivätyssä korvauspäätöksessä katsonut, ettei kyse ole ollut asiakkaan kotivakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahingosta.
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ollut 3.11.2020 luvannut maksaa vakuutuksesta korvausta, vaan luvannut tarkastella korvattavuutta tietyin edellytyksin myöhemmin. Viestin lähettämisen jälkeen tekemässään korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on ilmoittanut, ettei se maksa korvausta asiakkaan kotivakuutuksesta. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiölle ole lähettämänsä viestin perusteella syntynyt velvollisuutta maksaa korvausta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kyse ole ollut asiakkaan kotivakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta äkillisen, ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamasta korvattavasta vahingosta, minkä vuoksi lautakunta ei suosita epäävän korvauspäätöksen muuttamista.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeeri Pellikka
Jäsenet
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho