Tapahtumatiedot
Asiakas halusi nostaa 30.6.2021 vuosia sitten käteisenä tekemänsä noin 200.000 euron talletuksen kerralla käteisenä tai useamassa erässä, mitä pankki ei kuitenkaan katso voivansa asiakkaan tuntemiseen ja terrorismin rahoittamiseen sekä rahanpesun estämiseen liittyvien säännösten puitteissa sallia kuin vain 30.000 euron osalta.
Asiakkaan valitus
Asiakkaan mukaan hän on kysyttäessä asianmukaisesti kertonut pankille perusteet toimilleen. Asiakkaan mukaan syyt nostolle ovat tilin alhainen korko sekä se, että varojen määrä ylittää myös talletussuojan määrän. Varat tulevat hänen omaan käyttöönsä, eikä hänellä ole toisissa pankeissa tilejä, joille ne olisi mahdollista siirtää. Asiakas korostaa lisäksi, ettei varojen vastaanoton hetkellä niiden käteismuotoisuus ollut pankille mikään ongelma, minkä mukaisesti niiden nostokin vastaavasti käteisenä pitäisi olla mahdollista.
Asiakas tuo lisäksi esiin, että 30.000 euron noston salliminen on myös seikka joka asian ja pankin esittämien perusteiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon, sillä jos pankilla olisi todellinen huoli rahanpesusta tai terrorismin rahoittamisesta, ei sen tulisi lainkaan varoja luovuttaa, minkä vuoksi asiakkaan näkemyksen mukaan pankki haluaa vain kaikin keinoin pitää hänen varojaan halussaan sekä tehdä niillä voittoa.
Asiakas vaatii koko rahasummalle korkoa 20 % ja viivästys- sekä käsittelykulut, ja lisäksi 10 % koko rahasummasta vahingonkorvauksena siitä, että pankki on toiminut asiassa tietoisesti ja tahallaan väärin, saadakseen perusteetta pitää hallussaan hänelle kuuluvaa omaisuutta ansaitakseen sillä lainaamalla varoja kaupallisessa tarkoituksessa muille.
Pankin vastine
Pankin mukaan sillä on oikeus lainsäädännöstä johtuvien velvollisuuksiensa
vuoksi kieltäytyä toteuttamasta käteisnostoa, minkä vuoksi pankilla ei asiassa voi myöskään olla minkäänlaista vahingonkorvaus- tai koronmaksuvelvollisuutta. Pankki on noudattanut tilanteessa pakottavaa lainsäädäntöä, mihin liittyen se on tiedustellut asiakkaalta useaan otteeseen käteisen rahan käyttötarkoitusta tai perustetta liiketoimelle. Asiakas on vastannut alunperin rahan käyttötarkoitukseksi oman käytön, joka ei vastaa kysymykseen konkreettisesta käyttötarkoituksesta tai liiketoimen perusteesta. Myöhemmin asiakas on myös viitannut uusina perusteina vähäiseen talletuskorkoon sekä talletussuojaan, mitkä nekään eivät selvennä, mihin tarkoitukseen raha on nimenomaisesti tarkoitus käyttää.
Pankki toteaa myös, että asiakkaalle on ehdotettu rahojen siirtämistä toisessa pankissa olevalle tilille, joten asiakkaalle on ollut tarjolla myös vaihtoehtoinen toimintatapa varojen nostamiseksi ja sitä kautta myös asiakassuhteen lopulliseksi päättämiseksi.
Selvitykset
Osapuolten välisen kirjelmöinnin lisäksi Pankkilautakunnalle ei ole toimitettu muuta erillistä aineistoa. Kirjelmöinnissään osapuolet siteeranneet näkemyksensä mukaan olennaisia kohtia eri laeista, tiliehdoista sekä Finanssivalvonnan määräyksistä asian suhteen.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asian ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, onko pankilla tilanteessa oikeus tai muu asianmukainen peruste kieltäytyä asiakkaan esittämästä käteisnostopyynnöstä.
Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun 3 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaisesti ilmoitusvelvollisen on asiakkaan tuntemista koskevista tiedoista säilytettävä: tiedot asiakkaan toiminnasta, liiketoiminnan laadusta ja laajuudesta, taloudellisesta asemasta, perusteet liiketoimen tai palvelun käytölle ja tiedot varojen alkuperästä sekä muut 4 §:n 1 momentissa tarkoitetut asiakkaan tuntemiseksi hankitut tarpeelliset tiedot.
Lain 3 luvun 4 §:n 3 momentin mukaan ilmoitusvelvollisen on erityisesti kiinnitettävä huomiota liiketoimiin, jotka rakenteeltaan tai suuruudeltaan taikka ilmoitusvelvollisen koon tai toimipaikan osalta poikkeavat tavanomaisesta. Samoin on meneteltävä, jos liiketoimilla ei ole ilmeistä taloudellista tarkoitusta tai ne eivät sovi yhteen sen kokemuksen tai tietojen kanssa, jotka ilmoitusvelvollisella on asiakkaasta. Tarvittaessa liiketoimeen liittyvien varojen alkuperä on selvitettävä.
Lain 4 luvun 1 §:n mukaan ilmoitusvelvollisen on täytettyään 3 luvun 4 §:n 3 momentissa säädetyn selonottovelvollisuuden viipymättä ilmoitettava rahanpesun selvittelykeskuksesta annetussa laissa (445/2017) tarkoitetulle rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävästä liiketoimesta ja terrorismin rahoittamisen epäilystä. Ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta on tehtävä riippumatta siitä, onko asiakassuhde perustettu tai siitä kieltäydytty, ja siitä, onko liiketoimi suoritettu, keskeytetty tai siitä kieltäydytty. (1.6.2018/406)
Pykälän 2 momentin mukaan Ilmoitusvelvollinen voi tehdä epäilyttävää liiketoimea koskevan ilmoituksen myös enimmäismääräksi asettamansa kynnysarvon ylittävästä yksittäisestä maksusta tai muusta suorituksesta tai useasta erillisestä toisiinsa yhteydessä olevasta maksusta tai suorituksesta.
Edelleen lain 4 luvun 5 §:n mukaan ilmoitusvelvollisen on keskeytettävä liiketoimi lisäselvityksiä varten tai kieltäydyttävä liiketoimesta, jos liiketoimi on epäilyttävä tai ilmoitusvelvollinen epäilee liiketoimeen sisältyviä varoja käytettävän terrorismin rahoittamiseen tai sen rangaistavaan yritykseen.
Pykälän 2 momentin mukaan jos liiketointa ei voida jättää kesken taikka jos liiketoimen keskeyttäminen tai siitä kieltäytyminen todennäköisesti vaikeuttaisi liiketoimen tosiasiallisen edunsaajan selville saamista, ilmoitusvelvollinen voi suorittaa liiketoimen loppuun.
Pankin tiliehtojen mukaan tilinomistaja on henkilö, jolle pankki on velvollinen maksamaan takaisin tilille talletetut varat ja joka voi määrätä tilistä ja tilillä olevista varoista haluamallaan tavalla, jollei jäljempänä toisin määrätä.
Varojen nostosta todetaan lisäksi, että pankilla on oikeus asettaa asiakaspalvelupistekohtaisia rajoja tililtä tehtävien käteisnostojen taikka tilille tehtävien käteistalletusten määrään.
Korkolain 4 §:n mukaan velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.
Saman lain 6 §:n mukaan, jollei eräpäivää ole velallista sitovasti ennalta määrätty, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut siitä päivästä, jona velkoja lähetti velalliselle laskun tai muutoin vaati määrätyn rahamäärän suorittamista. Velallinen ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa ajalta ennen laskun tai vaatimuksen saapumista hänelle.
Lain 12 §:n mukaan viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Kyseisen puolivuotiskauden ensimmäisenä kalenteripäivänä voimassa olevaa viitekorkoa sovelletaan seuraavien kuuden kuukauden ajan.
Asian arviointi
Käsiteltävässä tapauksessa pankki on katsonut sillä olevan rahanpesulainsäädäntöön perustuva oikeus kieltäytyä toteuttamasta käteisnostoa 30.000 euroa ylittävältä osalta, koska asiakas ei ole pankin mukaan kertonut varojen käyttötarkoitusta. Asiakas on kiistänyt tämän ja kertonut varojen tulevan hänen omaan käyttöönsä ja tarvitsevansa ne käteisenä, koska hänellä ei ole käytössään muuta tiliä, jonne ne voisi siirtää. Asiassa on siten kyse käteisnostona luovutettavien varojen käyttötarkoituksen selvittämisestä ja mitä voidaan pitää asiakkaan riittävänä selvityksenä.
Lautakunta toteaa, että se mitä voidaan pitää riittävänä selvityksenä käyttötarkoituksesta, voi vaihdella tilanteesta riippuen. Kovin pitkälle meneviä käteisnoston käyttötarkoituksen kuvauksia edellytyksenä käteisnoston toteuttamiseksi, ei kuitenkaan voida pitää perusteltuna, sillä käteinen on laillinen maksuväline Suomessa ja sitä voi käyttää kulutukseen monissa tilanteissa. Asiakkaalla on myös oikeus omiin varoihinsa ja halutessaan oikeus säilyttää käteisvaroja omassa hallussaan.
Talletus on myös pankin vaadittaessa asiakkaalle maksettavaa velkaa. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvät säännökset edellyttävät pankin kiinnittävän huomiota epäilyttäviin tai muutoin poikkeuksellisiin toimiin ja vasta viime sijaisesti kieltäytyvän niistä, mikäli se ei saa niistä lisätietoa tai muutoin edelleen pitää toimia epäilyttävinä. Tiliehdoissa osapuolet ovat myös voineet sopia käteisnostoihin liittyvistä erityisjärjestelyistä.
Tapauksessa asiakas on ilmoittanut toimen syyksi halunsa nostaa varat käteisenä omaan käyttöönsä niille maksettavan matalan koron johdosta sekä niiden määrän ylittäessä talletussuojan enimmäismäärän ja että hänellä ei ole toista tiliä, jonne varat voisi siirtää. Pankki on perustellut kieltäytymistään sillä, ettei asiakas ole kertonut mitään erityistä varojen käyttötarkoitusta. Kun arvioidaan sitä, onko käteisnostossa kyse sellaisesta epäilyttävästä liiketoimesta mitä laissa tarkoitetaan, voidaan ottaa huomioon se, että pankki ei ole välittämässä varoja epäilyttävälle tai tuntemattomalle taholle vaan asiakkaalle itselleen. Lisäksi asian arvioinnissa voidaan ottaa huomioon se, että asiakas on kertonut nostavansa rahansa itselleen asiakassuhteen päättämistarkoituksessa. Pankki ei ole tarkemmin perustellut, miksi se katsoo käteisnoston nyt puheena olevassa tapauksessa olevan epäilyttävä.
Lautakunta toteaa, että vaikka asiakkaan tilannetta ja pyyntöä voikin pitää poikkeuksellisena, ei se kuitenkaan tarkoita, että asiassa olisi jotain epäilyttävää. Suuremmissa nostoissa pankki voi halutessaan kysyä varojen käyttötarkoitusta ja jos se ei mielestään saa tiedusteluunsa asianmukaista vastausta, on sillä viime kädessä mahdollisuus tehdä rahanpesulain mukainen epäilyttävää liiketoimia koskeva ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle, jos se arvioi siihen olevan aihetta.
Korvausvaatimus
Asiakas on vaatinut pankin toiminnan johdosta 20 % korkoa koko rahasummalle ja viivästys- sekä käsittelykuluja lisättynä 10 %:lla koko rahasummasta vahingonkorvauksena. Pankki on kiistänyt vaatimuksen sekä määrältään että perusteeltaan vedoten omiin lakisääteisiin velvollisuuksiinsa.
Lautakunta toteaa, että asiakas ei ole osoittanut lain mukaista perustetta korvausvaatimukselleen, mutta hänellä on kuitenkin korkolain mukainen oikeus saada viivästyskorkoa maksamattomalle määrälle siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut siitä päivästä, jona hän esitti pankille vaatimuksensa talletuksen nostamisesta.
Lopputulos
Lautakunta suosittaa, että pankki sallii asiakkaansa nostaa tämän tilillä olevat varat täysimääräisesti käteisenä ja suorittaa maksamattomalle määrälle korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron 30.7.2021 lukien.
Pankkilautakunta oli yksimielinen.
PANKKILAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Sainio
Jäsenet
Ahlroth
Atrila
Piilo
Pulkkinen