Tapahtumatiedot
Asiakkaan ja hänen puolisonsa nukkuessa kotonaan heidän rivitalohuoneistoonsa tunkeuduttiin varhain aamuyöllä 26.7.2021 ja mm. asiakkaan kortti ja kortin tunnusluku sekä verkkopankkitunnukset anastettiin. Asiakkaan kortilla tehtiin oikeudettomia automattinostoja 26.7.2021 klo 04:32-04:36 välisenä aikana yhteensä 2.000 euron arvosta ja asiakkaan verkkopankkitunnuksilla tehtiin hänen tililtään 2.000 euron oikeudeton tilisiirto 26.7.2021 klo 05:32.
Asiakkaan kortti on suljettu 26.7.2021 klo 07:41. Asiakkaan verkkopankkitunnuksilla tehdystä tilisiirrosta tehtiin palautuspyyntö 26.7.2021 ja kyseinen maksu palautui asiakkaan tilille 28.7.2021.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii pankkia korvamaan oikeudettomat automaattinostot.
Asiakas on joutunut törkeän varkauden kohteeksi, kun varkaat ovat tunkeutuneet asiakkaan ja hänen puolisonsa kotiin heidän nukkuessaan ja varastaneet kodista heidän omaisuuttaan. Verkkopankkitunnukset ja lompakot ovat olleet senkin lukitussa laatikossa. Varkaat ovat löytäneet avaimen, jolla ovat päässeet senkin lukittuun laatikkoon sekä senkin lukittuihin kaappeihin käsiksi. Poliisi hälytettiin paikalle heti, kun he huomasivat rikoksen.
Asiakkaan voidaan tulkita huolehtineen kortistaan ja sen tunnusluvusta riittävästi säilyttämällä niitä lukitussa laatikossa, jonne muilla kuin avaimen haltijalla (asiakas) ei ole pääsyä. Asiakas on myös ilmoittanut maksuvälineen kadonneeksi heti herätessään, kun on huomannut asuntoonsa tunkeutumisen tapahtuneen ja maksuvälineen sekä muun omaisuuden hävinneen. Asiakas on ilmoittanut korttinsa ja sen tunnusluvun joutuneen anastetuksi 26.7.2021 kello 01-04 välillä, kun taas oikeudettomat nostoiksi nostot on tehty aikavälillä 04:32-04:36. Asiakas on myös ilmoittanut nukkuneensa anastuksen aikaan.
Esimerkkinä ennakkotapauksessa KKO:2018:71 Korkein oikeus on todennut kyseisen asianomistajan toimineen huolimattomasti, muttei törkeän huolimattomasti, vaikka kyseisen tapauksen asianomistaja on jättänyt omaisuutensa kokonaan valvomatta hetkeksi tuntemattoman tekijän tunkeutuessa tilaan. Tähän ennakkotapaukseen vedoten asiakas kiistää omassa tapauksessa toimineensa törkeän huolimattomasti maksuvälineensä säilyttämistä kohtaan ollessaan samassa tilassa anastuksen aikana, joskin tiedottomana nukkuessaan.
Lisäksi asiakas vetoaa ratkaisusuositukseen PKL 23/13, jossa asianomistajan ei ole todettu toimineen törkeän huolimattomasti maksuvälineensä sekä tunnuslukunsa säilyttämistä kohtaan omassa kodissaan. Lisäksi asiakkaan tapauksessa poliisi on todennut maksuvälineen anastuksen kulkevan rikosnimikkeellä törkeä varkaus, mikä asiakkaan mielestä viittaa siihen, ettei ole sijaa sille mahdollisuudelle, jossa asiakas olisi päästänyt anastajan luvallisesti asuntoonsa.
Törkeän huolimattomaksi todentaminen on aina kokonaisvaltaista ja kokonaistilanne on otettava huomioon. On siis perusteetonta todeta asiakkaan, 89-vuotiaan ikäihmisen toimineen törkeän huolimattomasti säilyttäessään lompakkoaan, jossa kortti sekä sen tunnusluku ovat olleet, lukitussa laatikossa kotonaan, ollessaan itse samassa tilassa.
Asiakas ei ole pankin väitteen mukaisesti muuttanut kertomustaan, vaan on kysyttäessä tarkentanut sitä. Asiakkaan tytär on hoitanut asioiden selvittelyä heti alusta alkaen ja sulki vanhempiensa puolesta mm. pankkikortit ja verkkosopimukset. Asiakkaan käsityksen mukaan soitettaessa korttien sulkupalveluun ei ole tarvetta selvitellä erityisesti, onko kyseessä ollut varkaus vai törkeä varkaus, eikä sulkupalvelun tai asiakaspalvelun ole tarpeellista tietää yksityiskohtaisesti mistä ja miten kortti on varastettu. Lisäksi poliisin rikostutkinta ei ollut tuolloin vielä valmistunut, eikä ollut siis tiedossa oliko kyseessä varkaus vai törkeä varkaus. Tapahtumat ilmenivät oikaisupyynnön liitteenä olleesta rikosilmoituksesta ja mikäli pankin asiakaspalvelu olisi lisätietoja kysynyt, olisi ne luonnollisesti toimitettu.
Pankin vastine
Rikosilmoituksen perusteella ulkopuolinen on päässyt huoneistoon lukitsemattomasta takaovesta 25.7.-26.7.2021 välisenä yönä. Ovea ei ole rikosilmoituksen mukaan illalla nukkumaan mennessä lukittu, sillä lukko on kulunut. Kyse ei siis ole lukkoon ilmaantuneesta yhtäkkisestä viasta tai yksittäisestä unohduksesta lukita asuntoon johtava ovi, vaan lukon kulumisen vuoksi ilmenneestä viasta.
Asiakkaan puoliso on rikosilmoituksen mukaan herännyt yöllä puhelimen ilmoitusääniin saapuneesta viestistä ja havainnut viestin tulleen pankilta ja käynyt tämän jälkeen uudestaan nukkumaan. Pankki on 26.7.2021 klo 01:57 Lähettänyt asiakkaan lisävahvistusnumeroon seuraavan sisältöisen viestin: "Olet kirjautumassa tunnuksillasi [pankki]-verkkopalveluun. Vahvista kirjautuminen avainlukulistan järjestysnumeroa 235 vastaavalla avainluvulla. [pankki]". Kirjautuminen verkkopalveluun on jäänyt vahvistamatta, sillä puhelin ja liittymä, johon lisävahvistusviesti on lähetetty, on ollut asukkaiden hallussa ja huoneistossa.
Pankin lokitietojen mukaan asiakkaan tunnuksilla on kirjauduttu onnistuneesti [pankki].fi -palveluun 26.7.2021 04:16. Myös tästä tapahtumasta on lähtenyt samaan asiakkaan lisävahvistusnumeroon seuraavan sisältöinen viesti: "Olet kirjautumassa tunnuksillasi [pankki]-verkkopalveluun. Vahvista kirjautuminen avainlukulistan järjestysnumeroa 207 vastaavalla avainluvulla. [pankki]". Kirjautuminen on vahvistettu oikealla avainluvulla, joten kirjautumisen tehneellä henkilöllä on ollut hallussaan kaikki kirjautumiseen tarvittavat elementit: käyttäjätunnus, salasana, avainlukulista, sekä asiakkaan lisävahvistusnumeroon lähetetyn vahvistustekstiviestin sisältö. Asiakkaan puhelin on ilmoitettu rikosilmoituksen mukaan kadonneeksi pankin lähettämän ensimmäisen vahvistusviestin (26.7.2021 01:57) ja aamun välillä. Korttiin liitettyä turvarajaa on pankin lokitietojen mukaan yritetty useaan kertaan muuttaa asiakkaan verkkopalvelussa siinä kuitenkaan onnistumatta.
Asiakkaan kiistämät ATM-nostot on tehty 26.7.2021 klo 04:32-04:36 välisenä aikana. Tapahtumien yhteydessä kortin siru on luettu automaatissa ja korttiin liitetty PIN-koodi on syötetty heti ensimmäisellä kerralla virheettömästi oikein. PIN-koodi on siis ollut kirjoitettuna lompakkoon sellaisessa muodossa, että ulkopuolisen on ollut helppo yhdistää se asiakkaan maksukorttiin kuuluvaksi. Asiakkaan pankille laatimassa reklamaatiossa on kerrottu korttia ja siihen liitettyä PIN-koodia säilytetyn kumpaakin lompakossa, mutta ei ole eritelty missä lompakkoa on säilytetty. Oikaisupyynnössä asiakas on kertonut, että asuntoon tunkeutumisen yhteydessä on anastettu omaisuutta lukitusta laatikosta, jossa maksuvälinettä sekä maksuvälineen yksilöivää varmennetta on säilytetty ja jonne muilla, kuin avaimen haltijalla (myös asiakas) ei ole pääsyä. Asiakkaan pankille tai asiakasasiamiehelle toimitetusta dokumentaatiosta, rikosilmoitus mukaan lukien, ei ilmene kuinka lompakko on lukitusta laatikosta ulkopuolisen toimesta saatu. Myöskään sulkupalveluun tai asiakaspalveluun soitettujen puheluiden yhteydessä ei ole mainittu rahapussin säilytyksestä mitään.
Asiakkaan kortti on suljettu 26.7.2021 klo 07.41. Asiakas on kirjoittanut, että pankin puhelinpalvelussa on asiakkaalle kerrottu, että rahat tullaan korvaamaan. Pankki on kuunnellut sekä sulkupuhelun että puhelun asiakaspalveluun, jonne sulkupalvelusta ohjattiin tarkempien toimenpiteiden selvittämiseksi. Asiakkaan tytär on soittanut molemmat puhelut ja hoitanut vanhempiensa korttien ja verkkopalvelutunnusten lukituksen ja saanut ohjeistukset, miten asian hoidossa edetään. Puheluissa ei otettu millään tavalla kantaa siihen, korvataanko menetettyjä rahoja. Puhelussa ohjeistettiin tekemään poliisille rikosilmoitus, mahdollisten kortilla tehtyjen väärinkäytösten osalta reklamaatio pankkiin ja tämän lisäksi tehtiin yhdestä tilisiirrosta maksun palautuspyyntö osana puhelua asiakaspalvelun kanssa. Myöskään maksunpalautuspyynnön osalta ei puhelussa lupailtu, että tilisiirto saataisiin varmuudella palautettua. Puheluiden juoksutuksessa tai sisällössä ei ole kuuntelun yhteydessä havaittu puutteita tai virheitä.
Pankin lokitiedoista käy ilmi, että asiakkaan verkkopalvelutunnuksilla on tehty 2.000 euron tilisiirto 26.7.2021 klo 05:32. Tapahtuma on vahvistettu asiakkaan avainlukulistalla, ja tapahtumasta on lähetetty asiakkaan lisävahvistusnumeroon seuraavan sisältöinen viesti: "2 000,00 EUR tilille FIxx xxxx xxxx xxxx xx. Vahvista maksu palvelussamme avainlukulistan järjestysnumeroa 51 vastaavalla avainluvulla. [pankki]" Tapahtumasta on tehty maksun palautuspyyntö 26.7.2021 ja maksu on palautunut asiakkaan tilille 28.7.2021.
Asiassa on kiistatonta, että huoneistoon on päästy tunkeutumaan lukitsemattomasta takaovesta. Ovi on ollut lukitsematta siitä syystä, että sen lukon on kerrottu olevan kulunut, eikä ovea tästä syystä ollut mahdollista saada lukittua. Asunnosta on viety asiakkaan pankkikortti ja siihen liitetty PIN-koodi. Korttia ja PIN-koodia on kumpaakin säilytetty asiakkaan kertoman mukaan asiakkaan lompakossa vastoin yleisiä korttiehtoja. Asunnosta on viety myös asiakkaan verkkopankkitunnukset (käyttäjätunnus sekä salasana), avainlukulista sekä asiakkaan puhelin sekä koruja.
Asiakas on muuttanut tai tarkentanut kertomustaan hakiessaan muutosta pankilta saamaansa päätökseen tarkentamalla säilyttäneensä lompakkoaan lukitussa laatikossa, mutta ei ole kuitenkaan kertonut kuinka lompakko on saatu lukitusta laatikosta ulkopuolisen toimesta vietyä. Tarkentavassa kirjelmässä on mainittu laatikon sijainneen samassa tilassa, missä asiakas on itsekin ollut. Toimitetun dokumentaation pohjalta on myös epäselvää, onko asiakkaan puolison lompakko ollut lukitussa laatikossa, jonne vain asiakkaalla itsellään on kerrottu olevan hallussaan avain. Kummankin asukkaan lompakko on huoneistosta yön aikana onnistuttu joka tapauksessa viemään. Tutkintailmoituksessa ei ollut erittelyä tai mainintaa kadonneesta tai murretusta laatikosta, eikä laatikosta ole ollut myöskään mainintaa sulkupalveluun tai asiakaspalveluun soitetuissa puheluissa.
Asian arviointi ja perusteet
Maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan maksuvälineen haltijoita edellytettäviin kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan esimerkiksi sen, että hän säilyttää maksukorttia ja siihen liittyvä tunnuslukua erillään niin, ettei sivullinen voi yhdistää niitä toisiinsa. Maksuvälineen haltijoita ei voida kuitenkaan vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä. Esimerkiksi se, että maksuvälineen haltija säilyttää sekä maksukorttia että tunnuslukua kotonaan, ei vielä merkitse sitä, että hän olisi laiminlyönyt huolellisuusvelvoitteensa. Huolellisena menettelynä voidaan hallituksen esityksen mukaan pitää yleensä sitä, että maksuvälinettä säilytetään lompakossa tai käsilaukussa ja tunnuslukua kotona lipaston laatikossa.
Varotoimien huolellisuutta arvioidaan kokonaisuutena. Kokonaisarvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös mahdollisiin erityisiin turvajärjestelyihin, joihin maksuvälineen haltija on ryhtynyt. Vaikka lähtökohtana edellä todetuin tavoin onkin velvollisuus säilyttää maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua erillään, esimerkiksi niiden säilyttäminen samassa kassakaapissa ei välttämättä osoita huolimattomuutta.
Vastuu kortin ja sen tunnusluvun säilyttämistä on maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan viime kädessä maksuvälineen ja siihen liitettyjen tunnusten haltijalla, sillä ainoastaan kortinhaltija itse voi lopulta vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua tai verkkopalvelutunnuksiaan säilyttää ja käyttää.
Tässä tapauksessa asunnon oven kulunut lukitus on johtanut siihen, että rivitalohuoneistoon johtavaa takaovea ei ole saatu lukittua. Kun ovea ei ole saatu lukittua, on asiakkaalla ollut korostunut huolenpitovelvoite maksuvälineestään sekä siihen liitetystä tunnusluvuista. Luvaton tunkeutuminen huoneistoon lukitsemattomasta takaovesta ei ole edellyttänyt rakenteiden rikkomista, oven lukituksen ohittamista taikka muuta erityistä viekkautta tai riskinottoa. Ulkopuolisen on ollut mahdollista viedä asukkaiden lompakot, verkkopalvelutunnukset ja avainlukulistat huomiota herättämättä asukkaiden ollessa asunnossa nukkumassa. Lukko on tutkintailmoituksen mukaan kulunut, mikä viittaa pidempiaikaiseen ongelmaan lukon toimivuudessa ja siten tietoisesti otettuun riskiin, joka liittyy asunnon lukitsemattomuuteen. Rivitalohuoneistoon johtavan takaoven lukko olisi pitänyt vaihtaa tai kunnostaa ennen kuin lukko menee niin huonoon kuntoon, ettei sitä saa lainkaan lukittua.
Koska asunnon ovi on ollut lukitsematta eikä sitä kuluneen lukon vuoksi ole ollut mahdollista lukita, olisi asukkaiden tullut kiinnittää erityistä olosuhteiden mukaista huomiota ja huolellisuutta sekä korttien että tunnusten säilyttämiseen pankin ehtojen mukaisesti ja siihen, ettei ulkopuolisella ole mahdollisuutta yhdistää maksuvälineitä ja tai niihin liitettyjä tunnuksia toisiinsa.
Pankki katsoo, ettei asiakas ole ryhtynyt kohtuullisiksi katsottaviin toimenpiteisiin huolehtiakseen maksuvälineensä ja siihen liittyvien tunnusten huolellisesta säilyttämisestä vallitsevien olosuhteiden edellyttävällä tavalla, sillä asiakas on säilyttänyt korttia ja siihen liittyvää tunnuslukua korttiehtojen vastaisesti samassa paikassa, lompakossa. Myös verkkopalvelutunnusten kaikki osat ovat olleet ulkopuolisen löydettävissä, toisiinsa yhdistettävissä ja käytettävissä. Kokonaisuutena arvioiden pankki katsoo, että kyseessä on ollut sellainen olosuhteiden aiheuttama vakava varomattomuus, jota maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaisella törkeällä huolimattomuudella tarkoitetaan.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Tutkintailmoitus (Ilmoitusaika 26.7.2021)
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 § 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan, sekä minkä asteista asiakkaan mahdollinen huolimattomuus on.
Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista. Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskevat ehdot eivät saa olla perusteettomia, kohtuuttomia tai syrjiviä.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n 1 momentin mukaan
Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa kadonneen tai oikeudettomasti toisen haltuun joutuneen maksuvälineen käytöstä tai muusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on:
1) luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 50 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä:
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus;
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä; tai
4) jos palveluntarjoaja ei ole edellyttänyt maksajan vahvaa tunnistamista.
Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kuluttajan asemassa olevan asiakkaan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Korttiehtojen Kortista ja Kortin tiedoista huolehtiminen -kohdan mukaan
Kortti ja Kortin tiedot ovat henkilökohtaisia, eikä asiakas saa luovuttaa niitä kenellekään muulle, ei edes samaan perheeseen kuuluvalle.
Asiakkaan tulee säilyttää kortti ja Kortin tiedot huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, käsilaukussa tai kotona samassa säilytyspaikassa. Asiakas sitoutuu hävittämään [pankilta] saamansa tunnuslukutulosteen sekä sitoutuu olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon. Tunnuslukua tulee säilyttää niin, ettei kenelläkään muulla, ei edes samaan perheeseen kuuluvalla ole mahdollisuutta saada sitä tietoonsa. Asiakkaan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistö esim. kädellään siten, ettei sivullisella ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa.
[…]
Korttiehtojen Katoamisilmoituksen tekeminen -kohdan mukaan
Kortin tai laitteen ja siihen tallennettujen Kortin tietojen katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, jäämisestä automaattiin, tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava [pankille].
[…]
Asian arviointi
Kortin ja tunnusluvun säilyttäminen
Riidatonta tapauksessa on, että ulkopuolinen on asiakkaan nukkuessa tunkeutunut asiakkaan kotiin ja anastanut senkin laatikosta asiakkaan kortin ja kortin tunnusluvun.
Pankkilautakunta toteaa, että maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan maksuvälineen haltijalta edellytettäviin kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan esimerkiksi sen, että hän säilyttää maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua erillään niin, ettei sivullinen voi yhdistää niitä toisiinsa. Maksuvälineen haltijalta ei voida kuitenkaan vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä. Esimerkiksi se, että maksuvälineen haltija säilyttää sekä maksukorttia että tunnuslukua kotonaan, ei vielä merkitse sitä, että hän olisi laiminlyönyt huolellisuusvelvoitteensa. Huolellisena menettelynä voidaan hallituksen esityksen mukaan yleensä pitää esimerkiksi sitä, että maksuvälinettä säilytetään lompakossa tai käsilaukussa ja tunnuslukua kotona lipaston laatikossa.
Pankin yleisissä korttiehdoissa asiakas on sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Korttiehtojen mukaan korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, käsilaukussa tai kotona samassa säilytyspaikassa. Ehdoissa asiakas sitoutuu myös hävittämään pankilta saamansa tunnuslukutulosteen sekä olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon.
Asiakas ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä siitä, oliko laatikossa ollut tunnusluku pankin toimittamassa alkuperäisessä tunnuslukutulosteessa ja jos ei ollut, mihin muotoon asiakas oli sen itse kirjannut. Kortin anastanut on kuitenkin käyttänyt korttia onnistuneesti oikeudettomiin automaattinostoihin pian kortin anastuksen jälkeen ja näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että kortin tunnusluvun on täytynyt olla kortin kanssa samassa laatikossa tunnistettavassa muodossa ja kortin anastaneen henkilön yhdistettävissä korttiin. Mikäli asiakas olisi korttiehtojen mukaisesti säilyttänyt tunnuslukuaan muodossa, joka ei olisi ollut asiakkaan kotiin tunkeutuneen tunnistettavissa maksukortin tunnusluvuksi, sekä eri paikassa kuin korttiaan, olisi kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneelta vahingolta todennäköisesti voitu välttyä kokonaisuudessaan.
Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaista nimenomaista velvollisuuttaan säilyttää tunnuslukuaan erillään kortista myös kotona ja velvollisuuttaan hävittää pankista saamansa tunnuslukutuloste ja/tai olla kirjaamatta tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon.
Maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp.) mukaan törkeällä huolimattomuudella tarkoitetaan säännöksessä sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaa selvästi piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Jotta huolimattomuutta voitaisiin pitää törkeänä, maksuvälineen haltijan toiminnan on selvästi ja olennaisesti poikettava siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan. Arviointi on kokonaisharkintaa, jossa voidaan kiinnittää huomiota erityisesti vahinkoriskin suuruuteen ja varotoimenpiteiden toteuttamismahdollisuuteen. Törkeästä huolimattomuudesta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun maksukortin haltija on säilyttänyt maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua samassa lompakossa.
Taskuvarkaustyyppisissä tapauksissa, joissa kortinhaltija on säilyttänyt tunnuslukuaan tunnistettavassa muodossa korttinsa yhteydessä esimerkiksi lompakossaan, Pankkilautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut kortinhaltijan laiminlyöneen korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta osoittaen.
Tässä tapauksessa asiakkaan kortin ja tunnusluvun anastaminen on kuitenkin tapahtunut asiakkaan kodista. Vaikka tapahtuneeseen on osaltaan saattanut myötävaikuttaa se, että iäkkään asiakkaan pienellä paikkakunnalla olevan kodin yöksi kiinni laitettu takaovi on lukon kulumisesta johtuen ollut lukitsematta, on anastus kuitenkin tapahtunut asiakkaan ollessa puolisoineen kotonaan, ja Pankkilautakunta katsoo olosuhteita koskeva kokonaisselvitys huomioiden, ettei asiakkaan menettelyn korttinsa ja sen tunnusluvun kotonaan säilyttämisen suhteen voida katsoa osoittavan erityisen vakavaa varomattomuutta saati asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti maksuvälineen hallintaan liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettely kokonaisuudessaan osoita maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta ja että asiakkaan vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittuu siten 50 euroon.
Lopputulos
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 50 euroa.
Pankkilautakunta oli yksimielinen.
PANKKILAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén
Jäsenet: Atrila, Laine, Pulkkinen