Tapahtumatiedot
Asiakkaan vahinkoilmoituksen mukaan omakotitalossa oli lumisateen seurauksena kattolappeella sijaitsevan savupiipun pellityksen yläpuolelle syntynyt jääpalje, joka sulaessaan oli aiheuttanut hitaan vuodon. Vuoto havaittiin asuinkerroksessa, kun piipun sisäpintaan oli tullut vesikelloja ja vettä oli valunut piipun juureen parketille.
Korjaustyö tehtiin viiveettä yläpuolinen jääpalje poistaen ja myöhemmin rakenteiden kuivuttua yläsauma tarkastaen. Vesivuodon korjauksen yhteydessä ei havaittu katolla mitään rakenteellista vauriota tai vikaa. Piipun yläsaumaan kuitenkin lisättiin varmuudeksi liimabitumia ja lisäeristeliuska.
Asiakas on hakenut vahingosta korvausta laajan kotivakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että saadun selvityksen perusteella sulamisvettä on päässyt vuotamaan savupiipun pellityksen kautta rakenteisiin. Vakuutusyhtiö on antanut kielteisen korvausratkaisun perustuen siihen, ettei yhtiön tietoon ole tullut mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta vakuutuksesta korvattavaa vahinkotekijää, jonka seurauksena vahinko on tapahtunut.
Asiakas on ollut tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytänyt uudelleenkäsittelyä. Vakuutusyhtiö ei muuttanut ratkaisuaan, koska se katsoi, ettei asiakkaan lähettämässä selvityksessä ollut mitään sellaista uutta tietoa, jonka perusteella asia tulisi arvioida uudelleen.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen. Hän vaatii vakuutusyhtiöltä korvasta vuotovahingon korjauskuluista rakennusliikkeen esittämän laskun mukaisesti. Katon yöllä tapahtunut vuoto on ollut yllättävä. Vastaavan rakennusmestarin mukaan katossa ei ole ollut mitään vaurioita tai vikaa.
Vakuutusyhtiö on vastineessaan toistanut aiemmin esittämänsä kielteisen kannan vahingon korvattavuuteen todeten, että kyseessä ei ole ollut ehtojen edellyttämä äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.
Vakuutusyhtiö on aiempien päätöstensä perustelujen lisäksi todennut, ettei katolla todettu mitään rikkoutumista myrskyn tai muun ulkoisen tekijän seurauksena. Vuotokohdaksi todettiin piipun juuri vesikatolla, joka ei selvityksen perusteella ole ollut tiivis, kuten vesikatolta edellytetään, koska sulamisvedet ovat päässeet valumaan rakenteisiin piipun liittymien kautta. Vesikatto tulee olla toteutettu siten, että se kestää siihen kohdistuvat sääolosuhteiden rasitukset, kuten mm. lumen, jään ja sateen aiheuttamat ilmastorasitukset.
Vakuutusyhtiö viittaa myös Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 267/16, jossa on todettu, että vakuutuksenottajan on voitava näyttää toteen vahingon aiheutuneen rakennuksen katon äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Laaja kotivakuutuksen ehtojen (voimassa 1.5.2019 alkaen) kohdan
F21.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
F21.2.2 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä.
F21.2.3 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka irtaimistolle tai itse rakennukselle aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
Ratkaisusuositus
Keskeinen ratkaistava kysymys koskee sitä, oliko sulamisveden valuminen rakenteisiin aiheutunut vakuutusehtojen kohdan F21.1 tarkoittamasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
Näyttövelvollisuus korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta on korvauksenhakijalla. Tämä tarkoittaa sitä, että vakuutuksenottajan on voitava näyttää toteen vahingon aiheutuneen rakennuksen katon äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta.
Osapuolten kesken ei ole kiistaa siitä, että rakennuksen katolla on ollut jääpalje, joka on sulaessaan aiheuttanut hitaan vuodon piippua pitkin asuinkerroksen lattialle saakka. Katolta ei asiakkaan selvityksen mukaan ole havaittu vaurioita. Piipun yläsaumaan on kuitenkin korjauksen yhteydessä lisätty varmuudeksi liimabitumia ja lisäeristeliuska.
FINE toteaa, että runsasta lumisadetta ei voida Suomen olosuhteissa pitää poikkeuksellisena. Jääkerroksen muodostuminen katolle on todennäköisesti aiheutunut pidemmän ajanjakson kuluessa lumen sulamisen ja sulamisveden uudelleen jäätymisen seurauksena. Sen lisäksi, ettei tällainen ole Suomen talviolosuhteissa ennalta arvaamatonta, tapahtumaa ei voida pitää myöskään äkillisenä. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ole käynyt ilmi mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, joka olisi aiheuttanut katon rikkoutumisen ja vesivahingon. On todennäköistä, että sulamisvesi on päässyt valumaan rakenteisiin kattorakenteessa piipun juuren läheisyydessä olleen epätiiviin kohdan läpi.
FINE katsoo jääneen näyttämättä, että katon vuotaminen ja rakennuksen rakenteille tämän seurauksena aiheutunut kastumisvahinko olisivat olleet jonkin äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurausta. Vahinko ei tämän vuoksi kuulu kotivakuutuksen korvauspiiriin, eikä vakuutusyhtiöllä ole velvollisuutta korvata aiheutuneita korjauskustannuksia. Tämä lopputulos vastaa Vakuutuslautakunnan vakiintunutta ratkaisukäytäntöä, joka ilmenee esimerkiksi vakuutusyhtiön viittaamasta Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksesta VKL 267/16.
Lopputulos
FINE ei suosita asiassa muutosta.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtava lakimies Siirala
Esittelijä Paasikoski