Tapahtumatiedot

Poliisin tutkintailmoituksen mukaan A oli kuljettanut 12.8.2020 BMW K 1200 R -moottoripyöräänsä taajamassa 50 km/h nopeusrajoitusalueella L-tietä etelään J-tien ja L-tien risteyksen suuntaan. A:n ajosuunnasta vasemmalta J-tien ja L-tien risteykseen oli tullut B:n kuljettama pakettiauto, joka oli vaihtanut L-tielle kääntymisen jälkeen kaistaa vasemmalta oikealle.  A:n moottoripyörä oli törmännyt B:n pakettiauton takaosaan noin 50 metriä J-tien ja L-tien risteyksen jälkeen. L-tiessä oli noin 7,5 metrin mittainen jarrutusjälki ennen törmäyskohtaa. Tämän jälkeen tiessä oli raahautumisjälkiä noin 30 metrin matkalta. Moottoripyörä vaurioitui ja A loukkaantui. Pakettiautoon ei tutkintailmoituksen mukaan tullut näkyviä vaurioita.

Poliisin sakkomääräyksen 2.10.2020 mukaan A:lle määrättiin 20 päiväsakon rangaistus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. A oli laiminlyönyt pitää edellä kulkevaan ajoneuvoon riittävän etäisyyden ja jättänyt noudattamatta yleistä nopeusrajoitusta taajamassa tavalla, joka oli omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. A oli oman kertomansa mukaan kuljettanut moottoripyörää 70–80 km/h nopeudella sallitun nopeuden ollessa 50 km/h.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 15.4.2021 mukaan kaskovakuutuksesta maksettavasta korvauksesta tehdään 1/2 vähennys henkilön menettelyn perusteella. A on moottoripyörää ajaessaan voimakkaan kiihdytyksen seurauksena menettänyt ajoneuvonsa hallinnan ja kaatumisen seurauksena törmännyt kaistaa vaihtaneen ajoneuvon perään. Selvityksen perusteella A on liikennevaloista lähtiessään kiihdyttänyt moottoripyörää voimakkaasti siten, että kaatumiseen johtaneen jarrutuksen alkaessa moottoripyörän nopeus on ollut vähintään 80 km/h.

Todistajan kuulohavainnon mukaan kiihdytys on ollut hyvin voimakas ennen törmäystä. Vastapuolen kuljettaja B on havainnut A:n peilistään lähtiessään vaihtamaan kaistaa, mutta on katsonut moottoripyörän olevan vielä kaukana ja arvoinut voivansa turvallisesti vaihtaa kaistaa. A:n käyttämä ajonopeus on seikka, jota vastapuolen ei ole tarvinnut ennakoida. A:n ajotapa eli voimakas kiihdytys sekä ylinopeus risteys- ja taajama-alueella huomioiden vakuutusyhtiö katsoo A:n aiheuttaneen vahingon törkeällä huolimattomuudellaan. A:n on tullut ymmärtää ajotapansa kasvattaneen merkittävästi riskiä moottoripyörän hallinnan menettämisestä, ja hän on osoittanut piittaamattomuutta kasvaneeseen vahinkoriskiin. Päätöksen mukaan kaskovakuutuksesta maksettavia korvauksia alennetaan 1/3:lla.

A haki muutosta korvauspäätöksiin vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Hän kiinnitti oikaisupyynnössään huomiota siihen, että vakuutusyhtiön hankkiman rekonstruktiolaskelman mukaan vastapuolen pakettiauton takaosassa ei ole havaittu lainkaan törmäysvaurioita vetokoukun palkin lievää vauriota lukuun ottamatta. Pakettiauton vauriot ovat niin lievät, ettei ole mahdollista, että pakettiauton ajonopeudella 30–35 km/h moottoripyörän nopeus törmäyksen sattuessa olisi ollut noin 50–55 km/h, tai että ajonopeudella 50 km/h moottoripyörän nopeus olisi ollut noin 70–75 km/h. Moottoripyörän keulassa tai pakettiauton perässä olisi näillä nopeuseroilla todennäköisesti suuremmat vauriot. A katsoo, että pelkän rekonstruktiolausunnossa mainitun todistajan kuulohavainnon avulla ei ole mahdollista määrittää kiihdytyksen todellista voimakkuutta, kun kuulija ei tunne kyseisen moottoripyörän teknisiä ominaisuuksia tai rakennetta. Lisäksi ympäristö ja etäisyys vaikuttavat äänenvoimakkuuteen.

A vetosi myös siihen, että rekonstruktiolausunnossa määritetty moottoripyörän vähimmäisnopeus riippuu pakettiauton ajonopeudesta. Tältä osin rekonstruktio perustuu ainoastaan pakettiauton kuljettajan suulliseen kertomaan, vaikka A:n kertomalle nopeudelle tulisi antaa yhtä suuri painoarvo. Mallinnuksella on todettu, että moottoripyörän vauhti on ollut noin 65 km/h, mikäli pakettiauto on ajanut noin 30–35 km/h. Pakettiauto oli juuri kääntynyt valoristeyksestä noin 270 metriä aiemmin, eikä varmaksi voida sanoa, onko se saavuttanut tavoitenopeutensa. A:lla on ollut poikkeuksellisen vähän ajokokemusta, eikä hänellä ole aiemmin ollut mopo- tai kevytmoottoripyöräkorttia. Hän on saanut moottoripyöräkortin 18.05.2020 ja ostanut moottoripyörän 23.05.2020, eli alle 3 kuukautta ennen vahinkoa. A ei ole ymmärtänyt ajotapansa kasvattavan merkittävästi riskiä ajoneuvon hallinnan menettämiseen. Koska rekonstruktiossa on todettu jarrutusjäljen johtaneen kaatumiseen, on kaatumisen katsottava johtuneen pyörän lukkiutumisesta.

A katsoo, että vakuutusyhtiön määrittämä moottoripyörän hinta (5.000 euroa) on liian matala. Nettimoto.fi:ssä on ollut myynnissä ainoastaan yksi samoilla varusteilla oleva moottoripyörä, jonka pyyntihinta on 6.990 euroa. Muista Nettimotossa myytävänä olevista moottoripyöristä puuttuu oleellisia varusteita. A huomauttaa myös, että vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä on ristiriitaisesti mainittu korvausta alennettavan 1/2:lla ja 1/3:lla.

Korvauspäätöksellään 27.5.2021 vakuutusyhtiö maksoi A:n moottoripyörästä käyvän arvon mukaisen lunastuskorvauksen (5.500 euroa) ja korvauksen kypärästä (230 euroa). Korvauksista vähennettiin 50 %:n myötävaikutusvähennys ja 200 euron omavastuu, jolloin maksettavaksi jäi 2.765 euroa.

Sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä annetussa uudessa korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö totesi, että korvauspäätöksen mukainen arvio A:n kuljettaman moottoripyörän nopeudesta jarrutuksen alkaessa (vähintään 80 km/h) on perustunut Copart Oy:n rekonstruktiolaskelmaan. Arviota tukee selvästi myös se, että A on kertonut esitutkinnassa nopeutensa olleen arviolta 70–80 km/h. Myös todistajan kuulohavainnon mukaan kiihdytys on ollut hyvin voimakas ennen törmäystä. A:n ajonopeuden ennalta arvaamattomuutta kuvaa se, että B on havainnut A:n peilistään lähtiessään vaihtamaan kaistaa, mutta on arvioinut A:n olevan vielä kaukana ja katsonut voivansa turvallisesti vaihtaa kaistaa. Vakuutusyhtiön mukaan rekonstruktiolaskelmia voidaan pitää lähtökohtaisesti luotettavina ja käytetyn ajonopeuden suuruusluokan osoittavina. Yhtiön arvion mukaan A:n käyttämä ajonopeus on ollut vähintään 80 km/h luokkaa. Vakuutusyhtiö katsoi aiemmasta päätöksestä poiketen, että 1/3:n vähennys on kohtuullinen huolimattomuuden laatuun suhteutettuna.

Moottoripyörän käyvän arvon osalta vakuutusyhtiö totesi, että kyse on vuosimallia 2005 olevasta BMW K 1200 R -moottoripyörästä, jolla oli vahinkohetkellä ajettu noin 72.938 km. Vakuutusyhtiö on katsonut moottoripyörän käyvän arvon olevan 5.500 euroa. Hinnoittelussa on huomioitu vastaavan ajoneuvon markkinahinnat, vaurioituneen ajoneuvon yksilöllinen kunto, varusteet, käyttöönottoaika, vuosimalli ja ajetut kilometrit. Nettimoton pyyntihinnat vastaavista ajoneuvoista ovat 5.000–5.990 euron välillä. Nämä hinnat eivät vastaa toteutuneita kauppahintoja, jotka ovat lähtökohtaisesti pyyntihintoja alhaisempia. Autoliikkeiden pyyntihinnoissa on lisäksi mukana myyntikate ja mahdolliset varaukset jälkikäteen tehtäviin korjauksiin. Pyyntihintojen keskiarvo on 5.598 euroa ajomäärien keskiarvon ollessa 52.000 km. Vakuutusyhtiö katsoi, että moottoripyörän käypä arvo on 5.500 euroa, eikä tältä osin muuttanut aiempaa korvauspäätöstään.

Korvauspäätöksellään 27.8.2021 vakuutusyhtiö maksoi A:lle kypärästä ja moottoripyörästä lisäkorvauksen, joka vastasi aiemman korvauspäätöksen mukaisen 1/2:n ja myöhemmän päätöksen mukaisesti korvauksesta tehtävän 1/3:n vähennysten erotusta.

Asiakkaan valitus

A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon ilman vähennyksiä ja moottoripyörän lunastushinta arvioidaan uudestaan. Viivästyneille korvauksille tulee maksaa laillinen viivästyskorko.

A toistaa valituksessaan aiemmassa oikaisupyynnössään esittämänsä perustelut. Vakuutusyhtiön vastineen johdossa antamassaan lausumassa A kiinnittää huomiota siihen, että rekonstruktiolausunnon mukaan A:n moottoripyörän nopeus olisi ollut vähintään 80 km/h. Tämä väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä lausunnon arvioon on liitetty ehto. Laskelmasta ilmenee, että jos pakettiauton ajonopeus olisi ollut 30–35 km/h, moottoripyörän nopeus olisi ollut noin 65 km/h. A:n oma esitutkintakertomus vastaa tätä arviota. A:n mielestä hänen ajotapansa ei ole osoittanut törkeää piittaamattomuutta vahinkoriskiin, eikä hän ole aiheuttanut vahinkoa törkeällä huolimattomuudella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Yhtiö toistaa korvauspäätöksissään esitetyt perustelut. Copart Oy:n rekonstruktion ja muiden selvitysten perusteella A:n on todettu liikennevaloista lähtiessään kiihdyttäneen moottoripyörää voimakkaasti siten, että kaatumiseen johtaneen jarrutuksen alkaessa nopeus on 50 km/h nopeusrajoitusalueella ollut vähintään 80 km/h.

A on valituksessaan kiistänyt rekonstruktiolaskelman tulokset ja vedonnut todistajan kuulohavaintojen epävarmuuteen. Vakuutusyhtiö kuitenkin katsoo, että rekonstruktiolaskelmia voidaan pitää lähtökohtaisesti luotettavina ja käytetyn ajonopeuden suurusluokan osoittavina. Käytetty ajonopeus on ollut tässä tapauksessa vähintään 80 km/h luokkaa. Tätä tukee myös todistajan lausunto sekä esitutkinnassa kerrottu A:n oma arvio ajonopeudesta. Näin ollen rekonstruktiolaskelmaa ei voida pitää virheellisenä. Vakuutusyhtiö katsoo, että sillä on ollut oikeus alentaa korvausta 1/3:lla.

Moottoripyörän käyvän arvon osalta vakuutusyhtiö toistaa aiemmin esittämänsä perustelut. Autoliikkeiden pyyntihinnoissa on aina mukana myyntikate ja yleensä myös mahdolliset varaukset jälkikäteen tehtäviin korjauksiin, joista autoliike on kuluttajakaupassa mahdollisesti vastuussa. Vastaavien moottoripyörien pyyntihintojen keskiarvo oli 5.598 euroa ajomäärän keskiarvon ollessa 52.000 km. A:n moottoripyörän ajomäärä oli tätä suurempi eli noin 73 000 km. Vakuutusyhtiö katsoo, että A:lla ei ole oikeutta enempään korvaukseen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, voidaanko A:n katsoa kuljettaneen moottoripyöräänsä niin moitittavasti, että korvauksen alentamista törkeän huolimattomuuden perusteella 1/3:lla voidaan pitää perusteltuna. Riitaa on myös moottoripyörän käyvästä arvosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 30 §:n (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34 §:n (Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa) mukaan harkittaessa, onko korvausta tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai se evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Tapaukseen sovellettavien kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2020 alkaen)
kohdan 6.2.1 (Käypä hinta) mukaan korvauksena maksetaan enintään käyvän hinnan mukainen määrä.

Käypä hinta on se käteishinta, joka vahinkohetken markkinatilanteessa ajoneuvosta tai sen varusteista - ottaen huomioon niiden kunto - on yleisesti saatavissa, kun niitä pidetään myytävänä tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos vakuutuskirjaan on merkitty vakuutusmäärä tai vakuutusmaksuperusteeksi ilmoitettu arvo, ne eivät ole todistuksena käyvästä hinnasta.

Ehtokohdassa 6.4.2 on vakuutustapahtuman aiheuttamisen osalta vakuutussopimuslain 30 §:ssä säädettyä vastaavat säännökset.

Asian arviointi

Onko korvauksen alentaminen törkeän huolimattomuuden perusteella ollut perusteltua?

Lautakunnalle toimitetun poliisin tutkintailmoituksen mukaan vahinkotapahtuma on sattunut tilanteessa, jossa A on lähestynyt moottoripyörällään J-tien ja L-tien risteystä, johon B on ajanut J-tieltä kääntyen ajosuunnassaan vasemmalle samaan suuntaan A:n kuljettaman moottoripyörän kanssa. B:n pakettiauton vaihdettua ajokaistaa oikealle A:n moottoripyörä on jarrutuksen jälkeen kaatunut ja raahautunut ajosuunnassaan eteenpäin. B:n kertomuksen mukaan pakettiauton takaosasta on kuulunut kolahdus. Copart Oy:n rekonstruktiolausunnon mukaan moottoripyörässä ei ole jälkiä toiseen ajoneuvoon törmäämisestä, mutta pakettiauton takaosassa vetokoukun palkin oikean reunan alueella on havaittavissa lievä vaalea törmäysjälki, josta päätellen moottoripyörä tai sen kuljettaja on törmännyt ajoneuvon takaosaan liukuessaan ajorataa pitkin. Lautakunnalle ei ole toimitettu valokuvia ajoneuvojen vaurioista. Myöskään valokuvia tai piirrosluonnoksia vahinkopaikasta ei ole esitetty lautakunnalle.

Esitutkinnassa kuultu todistaja D on kertonut olleensa lähellä töissä ja kuulleensa, kun ”L:n risteyksestä” kuului erittäin voimakas kiihdytyksen ääni. D:n mukaan moottoripyörä kiihdytti lähes ns. ”tappiin asti” kakkosvaihteelle ja tämän jälkeen kiihdytysääni katkesi. D oli arvannut, että jotain sattui. Hän lähti ajamaan tapahtumapaikalle ja kertoi poliisipartiolle havaintonsa.

Pakettiauton kuljettaja B on kertonut, että hän oli tullut J-tien ja L-tien risteykseen ja kääntynyt valoristeyksestä L-tielle etelän suuntaan. B oli ottanut vasemman kaistan kääntyessään. Tämän jälkeen B oli laittanut vilkun oikealle vaihtaakseen oikealle kaistalle. Hän oli vilkaissut peiliin ja havainnut, että moottoripyörä on kaukana valoristeyksessä tulossa, jolloin hän oli vaihtanut kaistaa oikealle kaistalle. B kertoi, että hän kerkesi pienen hetken ajaa oikeanpuoleista kaistaa, kunnes auton perään tömähti voimakkaasti. B ajoi tämän jälkeen sivuun välittömästi ja havaitsi moottoripyörän törmänneen hänen autonsa perään.

A on vahingon satuttua kertonut poliisille, että L-tien ja J-tien risteyksen jälkeen hänen eteensä oli vaihtanut kaistaa pakettiauto, jonka perään hän oli törmännyt. Myöhemmin esitutkinnassa A on kertonut, että hän ajoi arviolta 70–80 km/h sallitun ollessa 50 km/h, eikä huomannut edessä hiljempaa ajanutta pakettiautoa ja törmäsi sen perään.

Tutkintailmoituksen mukaan L-tiessä oli havaittavissa noin 7,5 metrin mittainen jarrutusjälki ja sen jälkeen törmäyskohta. Tämän jälkeen oli raahausjälkiä tiessä noin 30 metrin matkalla. Poliisipartion ja todistajan havainnot puhuvat sen puolesta, että A:n on syytä epäillä ajaneen huomattavaa ylinopeutta alueella, jossa on 50 km/h nopeusrajoitus.

Vakuutussopimuslain esitöiden (HE 114/1993) mukaan lain 30 §:ssä tarkoitettu törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta. Jos vakuutettu esimerkiksi tietoisesti laiminlyö normaalit varotoimet ja saa aikaan tilanteen, jossa vahingonvaara on suuri, voidaan huolimattomuutta pitää törkeänä. Vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka väittämästään korvauksen alentamisperusteesta.

Vakuutusyhtiön teettämää rekonstruktiota koskevasta Copart Oy:n lausunnosta ilmenee rekonstruktion perustuneen siihen, että A on lähtenyt kiihdyttämään moottoripyöräänsä K-tien ja L-tien risteykseen nähden edellisestä valoristeyksestä. Etäisyys törmäyspaikkaa edeltävän risteyksen reunaan on ollut noin 270 metriä ja moottoripyörän pysähtymispaikkaan noin 360 metriä. Lausunnon mukaan mallinnusohjelmalla selvitettiin aluksi teoreettiset huippunopeudet moottoripyörän vaihteilla 1, 2 ja 3. Nopeudet olivat 101, 139 ja 176 kilometriä tunnissa moottorin pyörintänopeudella 10.250 kierrosta minuutissa. Seuraavaksi moottoripyörä asetettiin suorittamaan optimaalinen kiihdytys paikaltaan, mutta moottorin enimmäispyörintänopeutta laskettiin 500 kierroksella 9.750 kierrokseen minuutissa, koska vaihteen vaihtaminen tehdään todellisessa kiihdytyksessä ennen rajoittimen pyörintänopeutta. Tällöin vaihtaminen 1. vaihteelta 2. vaihteella tapahtuisi nopeudessa 96 kilometriä tunnissa ja toisella vaihteella saavutettaisiin ajonopeus 128,8 kilometriä tunnissa.

Seuraavaksi mallinnukseen lisättiin törmäyksessä osallisena ollut pakettiauto, joka määritettiin kääntymään törmäyspaikkaa edeltävästä risteyksestä moottoripyörän kulkusuunnan mukaisen tien vasemmalle kaistalle ja vaihtamaan kaistaa moottoripyörän käyttämälle oikealle kaistalle. Moottoripyörä asetettiin kiihdyttämään 1. ja 2. vaihteella moottorin pyörintänopeuteen 9.750 kierrosta minuutissa eli nopeuteen 128,8 kilometriä tunnissa ja sen jälkeen suorittamaan jarrutus hidastuvuudella 4,0 m/s. Pelkällä takajarrulla saavutettava hidastuvuus olisi mallinnusohjelman mukaan ollut kitkakertoimesta riippuen noin 2,5–3,0 m/s. Moottoripyörä määritettiin tekemään pieni väistöliike siten, että moottoripyörä kaatuu valokuvista havaittavissa olevien ajoradassa olevien kaatumisjälkien kohdalla. Moottoripyörän ja pakettiauton liikkeet ajoitettiin toisiinsa jarrutuksen alkamishetkeä ja pakettiauton ajonopeutta muuntelemalla siten, että törmäys tapahtuu lähes välittömästi moottoripyörän kaatumisen jälkeen.

Copart Oy:n lausunnon mukaan mallinnuksen perusteella on todettu, että pakettiauton ajonopeudella 30–35 km/h moottoripyörän nopeus kaatumiseen johtaneen jarrutusjäljen alkaessa olisi ollut noin 65 kilometriä tunnissa ja pakettiauton perään törmäyksen tapahtuessa noin 50–55 kilometriä tunnissa. Pakettiauton ajonopeudella 50 km/h, moottoripyörän nopeus kaatumiseen johtaneen jarrutusjäljen alkaessa olisi ollut noin 80–85 kilometriä tunnissa ja pakettiauton perään törmäyksen tapahtuessa noin 70–75 kilometriä tunnissa. Törmäyshetken nopeudella 50 km/h moottoripyörä olisi pelkällä takajarrulla jarrutettaessa ja ajoradan kitkakertoimella 0,7 voinut saavuttaa enintään nopeuden 118,5 kilometriä tunnissa, mikäli jarrutus olisi aloitettu välittömästi tämän nopeuden saavuttamisen jälkeen. Törmäyshetken nopeudella 70 km/h nopeus ennen pelkällä takajarrulla suoritetun jarrutuksen alkamista olisi voinut olla enintään 124 kilometriä tunnissa.

Lausunnon osan ”Päätelmät” mukaan käytettävissä olevien tietojen perusteella moottoripyörä olisi ennen törmäystä tapahtuneessa lähelle moottorin enimmäispyörintänopeutta 2. vaihteella suoritetussa kiihdytyksessä voinut teoreettisesti tarkasteltaessa saavuttaa nopeuden 125–139 kilometriä tunnissa. Tätä tukee poliisin tutkintailmoitukseen kirjattu todistajan kuulohavainto, jonka mukaan moottoripyörä on kiihdyttänyt voimakkaasti 1. ja 2. vaihteilla. Pelkällä takajarrulla jarrutettaessa moottoripyörän nopeus olisi ennen jarrutuksen alkamista voinut olla enintään 110–125 kilometriä tunnissa. Törmäyspaikkaa edeltävien risteyksien välisellä osuudella moottoripyörän nopeudelle ei pystytä käytettävissä olevien tietojen perusteella luotettavasti määrittämään alarajaa. Moottoripyörän vähimmäisnopeus kaatumiseen johtavan jarrutusjäljen alussa riippuu mallinnuksessa pakettiauton ajonopeudesta, koska ajoneuvojen välisellä nopeuserolla on keskeinen vaikutus moottoripyörän pysähtymispaikkaan. Pakettiauton kuljettajan kertomalla 50 km/h ajonopeudella moottoripyörän nopeus olisi kaatumiseen johtaneen jarrutuksen alkaessa ollut vähintään noin 80 kilometriä tunnissa.

Vakuutusyhtiön mukaan vahinko on tapahtunut, kun A on kiihdyttänyt voimakkaasti moottoripyöräänsä liikennevaloista lähtiessään. A ei ole kiistänyt vakuutusyhtiön tätä väitettä. Lautakunnalle toimitetun Copart Oy:n lausunnon ja siihen liittyvien kahden animaation perusteella lausunto on perustunut siihen, että A on lähtenyt moottoripyörällään liikkeelle paikaltaan ja kiihdyttänyt moottoripyöräänsä ensin 1. vaihteella ja tämän jälkeen 2. vaihteella voimakkaasti Moottoripyörän saavutettua 110–139 km/h välillä olevan nopeuden moottoripyörää on alettu jarruttaa voimakkaasti. Lausunnosta ilmenee, että arviot kiihdytyksen voimakkuudesta ja moottoripyörän jarruttamisesta ovat perustuneet lähinnä D:n kuulohavaintoon. Lautakunta pitää D:n kertomusta havainnoistaan lähtökohtaisesti luotettavana.

Copart Oy:n lausunnon loppupäätelmä siitä, että moottoripyörän nopeus on todennäköisesti ollut vähintään noin 80 km/h ennen jarrutuksen alkamista, on perustunut lausunnon mukaan ”pakettiauton kuljettajan kertomaan 50 km/h ajonopeuteen”. Ainakaan lautakunnalle toimitetun tutkintailmoituksen perusteella pakettiauton kuljettaja B ei kuitenkaan ole esittänyt arviota omasta ajonopeudestaan ennen törmäyksen tapahtumista. A on tutkintailmoituksen merkintöjen mukaan esitutkinnassa kertonut poliisille, että hänen ajonopeutensa on ollut arviolta 70–80 km/h. A on kirjelmissään myöntänyt arvioineensa itse nopeutensa tämän suuruiseksi.

Vakuutuslautakunnan vakiintuneessa käytännössä vahinkopaikalta tehtyihin havaintoihin ja mittauksiin sekä luonnontieteelisiin kokemussääntöihin perustuvia rekonstruktiolausuntoja on yleensä pidetty sisällöltään luotettavina ja ajoneuvon nopeuden arviointia koskevissa tapauksissa käytetyn ajonopeuden suuruusluokan osoittavina. Tässä tapauksessa rekonstruktiolausunto on osaksi perustunut arvioon siitä, kuinka voimakkaasti A on tosiasiassa kiihdyttänyt moottoripyöräänsä. Lisäksi B:n kuljettaman pakettiauton nopeudesta ajoneuvojen törmätessä toisiinsa ei ole esitetty konkreettista selvitystä. Lautakunta pitää kuitenkin D:n kuulohavaintoa moottoripyörän voimakkaasta kiihdytyksestä 2. vaihteella uskottavana. B:n kuljettaman pakettiauton ajonopeudesta ei ole esitetty täsmällistä selvitystä. Lautakunta pitää kuitenkin uskottavana, että B on puheena olevassa tilanteessa ehtinyt kiihdyttää ajoneuvonsa nopeuden lähelle puheena olevalla tieosuudella tavanomaista ajonopeutta, joksi B on Copart Oy:n lausunnon mukaan arvioinut noin 50 km/h.

Vaikka Copart Oy:n lausunto on perustunut kiihdytyksen voimakkuuden ja moottoripyörän jarrutustavan osalta monelta osin arvionvaraisiin seikkoihin, lautakunta pitää lausunnon ja D:n kiihdytysääntä koskevan kertomuksen perusteella asiassa näytettynä, että moottoripyörän nopeus on ollut ennen A:n edellään ajaneesta pakettiautosta tekemää havaintoa kohonnut voimakkaan kiihdytyksen johdosta vähintään noin 80 km/h tasolle ennen moottoripyörän nopeuden hidastumista ja takapyörän lukkiutumiseen sekä moottoripyörän kaatumiseen johtaneen jarrutuksen alkamista. Koska moottoripyörä on jarrutuksen jälkeen kaatunut ja sen nopeus on tiellä raahautumisen johdosta alentunut ennen moottoripyörän osumista pakettiauton takaosaan, lautakunta ei katso myöskään pakettiauton takaosan vähäiseksi jääneiden vaurioiden osoittavan, että moottoripyörää olisi tilanteessa kuljetettu noin 80 km/h ajonopeutta pienemmällä nopeudella.

Tässä tapauksessa moottoripyörää on kiihdytetty liikennevaloista vähintään noin 80 km/h ajonopeuteen taajamassa nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h sillä seurauksella, että moottoripyörä on kaatumisen jälkeen törmännyt edellä ajaneen pakettiauton takaosaan. Vakuutuslautakunta pitää A:n voimakasta kiihdytystä ja käytettyä ylinopeutta siinä määrin moitittavana menettelynä, että A:n on katsottava aiheuttaneen vahinkotapahtuman törkeällä huolimattomuudellaan. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus alentaa kolarointivakuutuksesta maksettavaa korvausta yhtiön korvauspäätöksen mukaisesti yhdellä kolmasosalla (1/3).

Ajoneuvon käypä arvo

Esillä olevassa tapauksessa moottoripyörän vaurioitumisesta maksettava korvaus määritellään ajoneuvon käyvän arvon mukaisesti. Vakuutusehtojen mukaan käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä käteishintaa, joka ajoneuvosta on yleisesti saatavissa vakuutustapahtuman sattumispäivän markkinatilanteessa, jos sitä pidetään myytävänä tarkoituksenmukaisella tavalla. Lautakunta toteaa, että A:lla on korvauksen hakijana näyttötaakka korvauksen määrästä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A:n BMW K1200 R -moottoripyörä on vuosimallia 2005 ja sillä oli vahinkohetkellä ajettu noin 72.900 km

A on vaatinut moottoripyörästä maksetun korvauksen korottamista vedoten kertomansa mukaan vastaavanlaista moottoripyörää koskevaan myynti-ilmoitukseen, jonka hintapyyntö on ollut 6.990 euroa. Vakuutusyhtiö on puolestaan vedonnut viiteen BMW K 1200 -moottoripyörää koskevaan myynti-ilmoitukseen, joissa mainitut moottoripyörät ovat olleet vuosina 2005–2007 käyttöönotettuja ja niiden ajokilometrit ovat vaihdelleet välillä 35.960–66.500 km. Hintapyynnöt ovat vaihdelleet 5.000 eurosta 5.990 euroon.

Lautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei ilmene, minkälainen varustelu A:n moottoripyörässä on ollut. Ottaen huomioon A:n moottoripyörän vuosimallin, ajomäärän ja vakuutusyhtiön esittämät vertailuhintatiedot, lautakunta katsoo jäävän näyttämättä, että A:n moottoripyörän käypä arvo on ollut korkeampi kuin vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukainen 5.500 euroa. Tämän vuoksi lautakunnalla ei ole perusteita suorittaa lisäkorvausta myöskään moottoripyörästä maksetun osalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Sario
Vuori
Yrttiaho