Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen 19.4.2021 mukaan vakuutettu A oli 18.4.2021 mennyt väsyneenä suihkuun ja nukahtanut, minkä seurauksena koko asunto lainehti vettä. A haki korvausta kotivakuutuksesta ja siihen liittyvästä vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 26.4.2021. Yhtiö viittasi koti- ja vastuuvakuutuksen ehtoihin, joiden mukaan vahinkoa ei korvata, jos se aiheutuu siitä, että veden pääsy lattiakaivoon on estynyt. Tämän vuoksi vahinkoa ei korvattu.

A esitti 1.6.2021 vakuutusyhtiölle asiamiehen välityksellä uudelleenkäsittelypyynnön vastuuvakuutuksen osalta. Uudelleenkäsittelypyynnössä katsottiin, ettei vahinko ollut aiheutunut suihkuveden lattiakaivoon pääsyn estymisestä vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetulla tavalla. Vahinkopaikan kylpyhuone on pinta-alaltaan erittäin pieni ja suihkun sijainti on hyvin lähellä eteisen kynnystä. Paikalle tulleen huoltomiehen kertomuksen mukaan suihkupää on ollut vapaasti lattialla, joten se on voinut liikkua kylpyhuoneessa täysin itsenäisesti siinä kulkevan vedenpaineen vaikutuksesta suihkuttaen vettä joka puolelle kylpyhuonetta sekä kynnyksen yli. Tämä on todettu myös kartoitusraportissa, jonka mukaan suihkuvettä on suihkunnut auki jääneestä hanasta suoraan kynnyksen yli. Valituksessa katsottiin lisäksi, ettei A:lla ollut vahinkoon tuottamusta. Vahinko oli aiheutunut ripulin ja maha-suolitulehduksen seurauksena syntyneestä huimauskohtauksesta.

Vakuutusyhtiö antoi uuden korvauspäätöksen 6.8.2021. Yhtiö ei muuttanut ratkaisuaan. Yhtiö katsoi, ettei A:n esittämä tapahtumainkulku ollut mahdollinen. Suihkun letkun pää oli ollut huoltomiehen tullessa asuntoon pesuhuoneen lattialla ja ainoastaan suihkusekoittajan juoksuputkesta oli valunut vettä. Mikäli sekoittajasta säädetty vedenpaine on alhainen, veden virtaus kytkeytyy pois suihkupäästä sekoittajan juoksuputkeen. Suihkunsekoittaja oli ollut siinä asennossa, mihin A oli sen suihkuun mennessään säätänyt. Suihkupäätä ei voi saada toimintaan, mikäli säädetty veden määrä on alhainen. Vettä tulee tällöin ainoastaan juoksuputken kautta.

Asiakkaan valitus

A pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A katsoo, että vahinko tulee korvata vastuuvakuutuksesta.

A katsoo, ettei vahinko ole aiheutunut suihkuveden lattiakaivoon pääsyn estymisestä, vaan suihkupäästä kynnyksen yli virranneesta vedestä. Vakuutusyhtiön esittämä huoltomiehen kertomuksesta perustuu virheelliseen näkemykseen vahingon tapahtumainkulusta ja kartoitusraportin sisällöstä. Huoltomies on tarkoittanut lausunnollaan, että vettä tuli hänen saapuessaan asuntoon enää vain suihkunsekoittajan juoksuputkesta, koska huoltomies oli ennen asuntoon menoa käynyt sulkemassa vesisulun. Mikäli vesisulku laitetaan kiinni, suihkuun menevien vesiputkien vedenpaineen laskiessa suihkusekoittaja ohjaa veden lopulta juoksuputkeen. A viittaa vahinkokartoittajan 18.8.2021 antamaan kirjalliseen vastaukseen sekä huoltomieheltä 18.8.2021 puhelimitse saatuun tietoon, jonka mukaan suihkupäästä oli tullut vettä ennen kuin vesisulku suljettiin.

Vakuutusyhtiön tulee osoittaa rajoitusehdon soveltuminen asiaan. A:n tapauksessa yhtiö ei ole osoittanut, etteikö vahinko ole voinut aiheutua suoraan kynnyksen yli suihkupäästä virranneesta vedestä. A:n tarkasta asennosta kylpyhuoneen lattialla huoltomiehen saapuessa asuntoon ei ole näyttöä, ja ottaen huomioon lattiakaivon ja suihkupisteen sijainti, lattialla on riittävästi tilaa ihmiselle ilman, että veden pääsy lattiakaivoon estyisi. Asiassa ei ole ylipäänsä esitetty näyttöä siitä, että lattiakaivo olisi ollut kokonaan tai edes osittain niin peittynyt, että se olisi aiheuttanut kartoitusraportissa todetun vesivahingon syntymisen. Vaikka katsottaisiin, että osa vahingosta on syntynyt veden lattiakaivoon pääsyn estymisestä, ei tämä poista vakuutusyhtiön velvollisuutta arvioida A:n korvausvastuuta siltä osin, kuin vahinko ei ole syy-yhteydessä rajoitusehdolla korvauspiirin ulkopuolelle rajattuun tapahtumaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa.

Vakuutuksen ehdoissa on kategorisesti rajattu korvauspiirin ulkopuolelle sellaiset vahingot, joissa suihkuveden pääsy viemäriin on estetty. Veden viemäriin pääsyn estymisen syyllä tai sillä, onko pääsy estynyt osittain tai kokonaan, ei ole merkitystä. Kyseessä on vakuutusalalla yleinen rajoitusehto, joka ei ole ankaruudessaan mitenkään poikkeava.

Vakuutusyhtiö ilmoittaa olleensa valituksen johdosta puhelimitse yhteydessä vahinkopaikalle ensimmäisenä saapuneeseen huoltomieheen ja vahinkokartoittajaan. Huoltomies on kertonut puhelinkeskustelussa 8.9.2021, että hän on ensimmäisenä kääntänyt kiinni rakennuksen pääsulut ja katkaissut veden koko rakennuksesta. Tämän jälkeen hän on lähtenyt selvittämään asiaa A:n asuntoon. Päästyään asuntoon ja havaittuaan pesuhuoneessa alastoman henkilön huoltomies luonnollisesti vetäytyi ovelta nopeasti pois ja antoi asukkaalle aikaa pukeutua. Huoltomies ei muistanut tarkasti, missä asennossa A lattialla oli. Suihkun letkun hän muisti olleen jossakin kohtaa lattialla ja hanasta valuneen vielä vettä. Puhelinkeskustelussa 24.9.2021 huoltomies muisteli pesuhuoneen oven olleen todennäköisimmin kiinni hänen mennessään asuntoon. Vahinkokohteen teknisten tietojen osalta vahinkokartoittaja on 17.9.2021 selvittänyt, ettei asunnon saunassa ole lattiakaivoa, vaan ainoa lattiakaivo on suihkun alla.

Asiassa on kiistatonta, että pesuhuoneen hanasta on valunut vettä. Sitä seikkaa, onko suihkuletkusta tullut suihkussa olon aikana vettä, ei pysty todentamaan kukaan muu kuin A itse. Vaikka suihkun letku olisikin suihkuttanut vettä pesuhuoneen lattialle, se olisi ohjautunut asianmukaisesti lattiakaivoon sinne vapaasti päästessään. Rakentamismääräykset edellyttävät pesuhuoneen lattialta kallistusta kaivoon päin ja vesieristeen nostamista pesuhuoneen oviaukossa kynnyksen kohdalla. Lattiakaivo pystyy normaalitilanteessa vaivattomasti viemäröimään yhdestä hanasta lattialle valuneen veden. Pesuhuoneen ovi oli kiinni suihkun käytön aikana, kuten normaalisti yleensä toimitaankin suihkussa käydessä. Suihkun letkupäästä tuleva vesivirtaus on alhainen siitä syystä, että vesisuihkun on tunnuttava miellyttävältä iholla ja käytön on oltava turvallista.

Mikäli tapahtuma olisi valituksessa esitetyn kaltainen, suihkun letku olisi tullut vetää suoraksi ja suunnata suihkupää läheltä suoraan kohti ovea. Kun A on nukahtanut suihkuun tai menettänyt tajuntansa suihkussa ollessaan, hänen on täytynyt valahtaa tiedottomana suoraan suihkun alle. Koska huoltomiehellä ei ole tarkempaa muistikuvaa, missä asennossa A tai suihkupää lattialla olivat, mikään seikka ei tue väitettyä tapahtumainkulkua. Asiassa on epäselvää, onko A liikkunut tiedottomana lattialla ollessaan, liikuttanut suihkun päätä tai onko suihkun letkupäätä edes käytetty suihkun aikana. Pesuhuoneen mitat ovat pituus 1,60 m ja leveys 1,70 m. Lattiatilaa rajaavat pesuhuoneessa lisäksi WC-istuin ja lavuaarin alla oleva, ilmeisesti siirrettävä penkki tai laatikko. A:n pituus ei ole vakuutusyhtiön tiedossa, mutta jos ajatellaan hänen olevan esimerkiksi 1,5–1,6 metrin mittainen, hän estäisi varmuudella pesuhuoneessa veden pääsyn lattiakaivoon osittain tai kokonaan hanan ollessa avoimena.

Kun veden pääsy lattiakaivoon on estynyt kokonaan tai osittain, vesipatja kohoaa lattialla, koska saunatilassa ei ole lattiakaivoa, joka voisi osaltaan viemäröidä pesuvesiä. Vesipatjan korkeuden noustessa yli pesuhuoneen oviaukon kynnyksen vettä alkaa valua asuntoon oven ja kynnyksen sekä oven ja karmin välistä. Yhtiö katsoo, että vahinkotapahtuman todennäköisin syy on ollut pesuveden lattiakaivoon pääsyn estyminen. Se, että vakuutusyhtiöllä on velvollisuus osoittaa rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen, ei tarkoita, että kaikki spekulatiiviset tapahtumainkulut voitaisiin sulkea pois. Yhtiö toteaa vielä, ettei se ota kantaa siihen, onko A vahingosta korvausvastuussa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:

• A:n valitus Vakuutuslautakunnalle 1.9.2021 ja lisäkirjelmä 17.10.2021
• vakuutusyhtiön vastine 28.9.2021
• vahinkoilmoitus 19.4.2021
• korvauspäätös 26.4.2021
• A:n uudelleenkäsittelypyyntö 1.6.2021
• uudelleenkäsittelypyynnön johdosta annetut korvauspäätökset 23.6.2021 (kotivakuutus) ja 6.8.2021 (vastuuvakuutus)
• vahinkokartoitusraportti 20.4.2021
• kartoittajan sähköpostiselvitys A:n asiamiehelle 18.8.2021
• A-lääkärintodistus 19.4.2021
• vakuutuskirja ja vakuutusehdot.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko 19.4.2021 suihkuun nukahtamisen seurauksena tapahtunut vesivahinko korvata A:n hyväksi voimassa olleesta vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Yksityishenkilön vastuuvakuutuksen ehtojen (voimassa 1.11.2020 alkaen) kohdan 2 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun yksityishenkilönä toiselle aiheuttama, vakuutuksen voimassaoloaikana todettu äkillinen henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuskauden aikana sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin. (…)

Ehtojen kohdan 3 (Vakuutusturvan rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa (…)
- joka aiheutuu siitä, että suihku-, käyttö- tai kylpyveden pääsy lattiakaivoon on estynyt
(…)

Asian arviointi

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, soveltuuko suihku-, käyttö- tai kylpyveden lattiakaivoon pääsyn estymisestä aiheutuneita vahinkoja koskeva rajoitusehto tapaukseen.

A on ilmoittanut tapahtumasta vakuutusyhtiölle sähköisellä vahinkoilmoituksella 19.4.2021. Ilmoituksen mukaan A oli 18.4.2021 väsyneenä mennyt suihkuun ja nukahtanut ja koko asunto lainehti vettä. Vakuutusyhtiölle toimitetussa, 1.6.2021 päivätyssä uudelleenkäsittelypyynnössä on ilmoitettu vahingon syyksi ripulista ja maha-suolitulehduksesta aiheutunut huimauskohtaus. Kohteessa on 20.4.2021 tehty vahinkokartoitus. Kartoituksesta laaditussa raportissa kerrotaan, että huoltomies on tullut paikalle yöllä 18.4.2021. Kohteeseen saavuttuaan hän on sammuttanut pääsulun, jonka jälkeen hän on mennyt asuntoon, josta vesi on tullut. Asunnosta hän on löytänyt A:n pesuhuoneen lattialta makaamasta. Vettä on tässä vaiheessa tullut enää vain suihkusekoittajan juoksuputkesta, koska vedenpaine on laskenut sulun kiinni laiton seurauksena. Suihkupää on ollut lattialla eikä telineessään. Vahingon syystä mainitaan A:n kertoneen, että hän oli ollut suihkussa työpäivän päätteeksi ja nukahtanut kaivon päälle. Vuoto on alkanut A:n asunnon pesuhuoneesta ja levinnyt kynnyksen yli koko A:n asuntoon ja läpivientien sekä putkikoteloiden kautta alempaan asuntoon. Kartoittaja on arvioinut vahingon syistä, että A on mahdollisesti suihkutellut vesiä ovea kohti sekä mahdollisesti tukkinut kaivoa. Raportissa on pesuhuoneesta otettu valokuva, josta ilmenee, että suihku ja lattiakaivo sijaitsevat pesutilan vasemmassa takanurkassa ovelta katsottuna ja tilassa on suihkuverho. Vahinkokartoittajan A:n asiamiehelle sähköpostitse 18.8.2021 antaman selvityksen mukaan on mahdollista, että vettä on voinut virrata suihkupäästä suoraan kynnyksen yli, jos suihku on ollut osoitettu ovelle päin. Tätä on kuitenkin hankala sanoa, kun kartoittaja ei ole nähnyt tilannetta. On mahdollista, että vesisulun sulkeminen siirtää vedenpaineen suihkupäästä juoksuputkeen, kun paine laskee.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n huoneiston suihkuverholla rajattu suihkutila on esitetyn selvityksen perustella kooltaan pieni ja lattiakaivo sijaitsee sen keskellä. Lautakunta pitää hyvin todennäköisenä, että suihkuun nukahtanut tai tuupertunut henkilö päätyy lattiakaivon päälle siten, että kaivo peittyy kokonaan tai osittain. Samoin lautakunta pitää todennäköisenä, että vaikka suihkupää tällaista suihkua käytettäessä olisi osoitettu oven suuntaan, vesi ohjautuisi suihkuverhon kautta lattialle ja edelleen lattiakaivoon. Näillä perusteilla lautakunta ei pidä A:n valituksessa esitettyä tapahtumainkulkua todennäköisenä. Lautakunta katsoo, että vahinko on aiheutunut suihkuveden lattiakaivoon pääsyn estymisestä vastuuvakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetulla tavalla ja vakuutusyhtiön hylkäävä korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

Vakuutuslautakunta ei tässä ratkaisusuosituksessa ota kantaa siihen, onko A vahingosta korvausvastuussa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros 
Sihteeri Laine

Jäsenet

Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola