Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön (rakennusvuosi 2008) huoneiston erillis-WC:ssä ja eteisessä todettiin kosteutta. Huoneistosta pois muuttanut asukas oli jättänyt WC:n allaskaapissa sijaitsevan pyykinpesukoneen tulovesiputken liitoksen tulppaamatta ja tulovesihanan osin avoimeksi. Kosteusvaurioista haettiin korvausta taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiasta kielteisen korvauspäätöksen todeten, että talon rakennusvuonna voimassa olleiden rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaan lattiakaivollisen huonetilan lattia tulee olla vedeneristetty ja vedeneristyksen reuna olla nostettuna seinille vähintään 100 mm korkeuteen. Lattiakaivollisen huonetilan oviaukolla olisi tullut olla vedenpitävä tulvakynnys ja huonetilan lattia olla kallistettuna lattiakaivoon päin. Vahingon laajuuden perusteella lattian vedeneristys ei ollut toiminut vaatimusten mukaisella tavalla, eivätkä lattian kallistukset olleet riittävät. Kastuma-alue lattioissa oli ainoastaan seinien vierustalla. Huonetilan lattia oli keskiosiltaan kuiva. Lisäksi eteisen ja olohuoneen puolella oleva kastuma-alue viittasi puutteelliseen tulvakynnykseen tai vedeneristykseen oviaukon kohdalla. Vakuutusyhtiö katsoi, että vahinko oli aiheutunut puutteellisen vedeneristyksen seurauksena.

Taloyhtiö katsoi, että vakuutusyhtiön vetoamat määräykset koskevat märkätiloja, eikä WC-tilaa voida luokitella märkätilaksi yksinomaan pesualtaan viemäröinnin yhteyteen asennetun lattiakaivon perusteella. Taloyhtiö viittasi FINEn antamiin ratkaisusuosituksiin VKL 694/13, FINE-030649 ja FINE-019298. Vakuutusyhtiö totesi, että lattiakaivollisen tilan vedeneristysvaatimus tulee rakentamismääräyskokoelman osan D1 kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston määräyksistä.

Taloyhtiö valitti asiasta uudelleen vakuutusyhtiön sisäiselle muutoksenhakuelimelle. Se toi esiin, että rakentamismääräyskokoelman osan D1 1.7.2007 voimaan tulleita määräyksiä sovelletaan rakennuslupahakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille ko. päivän jälkeen. Vahingon kohteena oleva rakennus oli saanut rakennusluvan 3.7.2006. Vakuutusyhtiö totesi, että lattiakaivollisen huonetilan lattian vedeneristysvaatimus löytyy jo vuoden 1987 rakentamismääräyksistä. Vakuutusyhtiö viittasi lisäksi muihin hyvää rakentamistapaa täydentäviin ohjeisiin. Vakuutusyhtiö katsoi perustelluksi käyttää märkätiloja koskevaa ohjeistusta lattian vedenpitävyyden osalta, vaikka tilaa ei olisi luokiteltu märkätilaksi. Vakuutusyhtiö viittasi ratkaisusuosituksiin FINE-012815 ja VKL 321/14.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Taloyhtiö pyytää FINEä tutkimaan, onko vakuutusyhtiö osoittanut rajoitusehdon soveltuvuuden korvauksen epäämiseksi.

Purkutöiden yhteydessä oli ilmennyt, että WC-tilan kosteus oli ollut laatan ja vedeneristyksen välissä, eikä kosteus lopulta edellyttänyt toimenpiteitä WC-tilassa. Vahingon aiheuttamat korjaustoimet olivat syntyneet kynnykseltä ympäröiviin huonetiloihin päässeestä vedestä. Taloyhtiö katsoo edelleen, että rakentamismääräyskokoelman osa D1 ei edellytä lattiaan kallistuksia tai tulvakynnystä. Märkätiloja koskevat määräykset ja ohjeet eivät sovellu tähän tapaukseen.

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa aiemmin annettuihin perusteluihin. Lattiakaivollisessa tilassa vedeneristyksen tulee toimiakseen olla hyvän rakentamistavan mukaan ainakin noin 50 mm korkeuteen ulottuvalla tavalla kaukalomainen, jotta esimerkiksi lattiakaivosta tulviva vesi ei pääse suoraan rakenteisiin. Näin on todettu muun muassa FINEn Vakuutuslautakunnan antamassa ratkaisusuosituksessa FINE-013555.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan märkätilojen kynnyksellä ei välttämättä tarvitse olla vedeneristeen nostoa, mutta tällöin lattiassa tulee olla kynnykseltä huonetilaan päin poikkeuksellinen kaato, eli kallistus kaltevuudessa ≤1:12,5 lattiakaivolle päin siihen asti, että 15 mm korkeusero on saavutettu. Kaatoa ei tässä tapauksessa ollut. Jos kynnysrakenne olisi ollut hyvän rakennustavan mukaisesti toteutettu, eli vedeneriste nostettu kynnyksellä vähintään 15 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi ja liitetty vesitiiviisti oven kynnykseen ja karmiin, ei kosteus olisi päässyt kuiviin tiloihin.

Vakuutusyhtiö viittaa vuonna 2001 voimaan tulleeseen RT-korttiin 84-10759 Märkätilojen rakenteet, jonka kohdan 4.1 (Kallistusrakenteet) mukaan märkätilojen lattian suositeltava kaltevuus veden poisjohtamiseksi on lattiakaivoon päin 1:80. Kohdan 4.2 (Lattian vedeneristys) mukaan vedeneristys tehdään kallistusrakenteen päälle. SisäRYL 2000 -ohjeistuksen kohdan 63 (Vedeneristys) alakohdan 632 (Rakennusten sisäpuolinen vedeneristys) kohdan 632.3 (Alusta) vaatimusten mukaan alustan kallistukset ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaiset ja ne johtavat veden lattiakaivoihin. Kohdan ohjeen mukaan erityistiloissa tulee vaakasuorien pintojen rajaukset ja lattian kaltevuudet suunnitella tapauskohtaisesti siten, että vesi poistuu lattiakaivoihin eikä lammikoitumista tapahdu. Vakuutusyhtiö katsoo, että rakentamisajankohtana vuonna 2008 voimassa olleiden rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan mukaan lattiakaivollisessa tilassa täytyy olla lattiassa vedeneristys ylösnostoineen. Vahinko on seurausta vedeneristyksen puutteellisuudesta, eikä kyse ole kiinteistövakuutuksen perusteella korvattavasta vahingosta.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kiinteistövakuutuksen 1.9.2019 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 4.5 (Vuotovahinkovakuutus) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko, kun aine on ennalta arvaamattomasti ja suoraan virrannut mekaanisesti rikkoutuneesta rakennukseen kiinteästi asennetusta

• vesi-, viemäri- ja lämmitysputkistosta, uima-altaan tai poreammeen putkistosta
• öljysäiliöstä
• sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
• koneesta tai laitteesta.

Vakuutuksesta korvataan myös vahinko, jonka on aiheuttanut

• rakennuksen omasta viemäriverkostosta äkillisen ja ennalta arvaamattoman putkiston sisäisen tukkeutuman seurauksena noussut vesi
• johtoverkkoon liitetyn ja sulkuventtiilillä varustetun pesukoneen, astianpesukoneen tai muun kodinkoneen äkillinen ja ennalta arvaamaton mekaaninen rikkoutuminen.

Vahingon korvattavuus edellyttää, että vuoto on alkanut vakuutuksen voimassaoloaikana.

Vakuutusehtojen kohdan 4.8 (All risk -laajennus) mukaan jos vakuutuskirjaan on merkitty rakennukselle All Risk -laajennus (AR-laajennus), korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko silloin, kun vahinkoa ei korvata kohtien 4.1–4.7 perusteella.

Vakuutusehtojen kohdan 5 (Kaikkien esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset) alakohdan 5.1 (Rakennus-, suunnittelu- ja käyttövirheet sekä huollon

laiminlyönti) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle

• rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
• suunnittelu-, asennus-, materiaali-, työ- tai rakennusvirheestä
• puutteellisesta märkätilan vedeneristyksestä tai putkiläpiviennistä
• seinä- tai lattiakaivon tai lattiakaivon korokerenkaan liitoksen vuotamisesta
• virheellisestä tai käyttöohjeen vastaisesta käytöstä
• huolto- tai korjaustoimien laiminlyönnistä.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (tullut voimaan 1.7.1987) kohdan 3.2 Viemäröinnin järjestely, Määräykset mukaan jokainen vesipiste, samoin kuin sellaiset huonetilat, joissa esiintyy ylitulvimisvaaraa tai joiden lattiat on voitava vedellä puhdistaa, on varustettava kyseiseen tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, mikäli jätevettä ei muuten voida haitatta viemäröidä. […]

Kohdan Viemäripisteen järjestely, Ohjeet mukaan jokainen vesipiste varustetaan tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, joka on suoraan liitetty viemäriin. Sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Tällöin ei viemäripisteessä kuten esimerkiksi pesualtaassa, tarvita ylivuotojärjestelyä. […]

Rakentamismääräyskokoelman osan C2 Kosteus (tullut voimaan 1.1.1999) kohdan 7.2.3 mukaan märkätilojen vedeneristyksenä toimiva lattianpäällyste tai lattiapäällysteen alla oleva vedeneristys on ulotettava riittävän korkealle seinälle sekä liitettävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen estämään veden pääsy seinä- ja lattiarakenteiden sisään.

Alakohdan 7.2.3.1 ohjeen mukaan lattian vedeneristyksen reuna on suositeltavaa nostaa seinälle ainakin 100 mm korkeuteen lattiapinnasta. Lattian vedeneristyksen saumoja tulee välttää märkätilan eniten kastuvalla alueella.

RT-kortin 84-10759 Märkätilojen rakenteet (2001) kohdan 7.2 Kynnykset mukaan märkätilasta pois johtavan oven kynnyksellä vedeneriste nostetaan yleensä vähintään 15 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi. Nosto voidaan tehdä tarvittaessa luiskaamalla. Kynnyksen kohdalla vedeneriste nostetaan lattiapinnan tasoa korkeammalle ja se liitetään vesitiiviisti oven kynnykseen ja karmiin. […]

SisäRYL 2000 (Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset 2000: talonrakennuksen sisätyöt) -julkaisun kohdan 63 Vedeneristys alakohdan 632 Rakennusten sisäpuolinen vedeneristys kohdan 632.3 Alusta, Vaatimukset mukaan alustan kallistukset ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaiset ja ne johtavat veden lattiakaivoihin. […] Kohtaan sisältyvän ohjeen mukaan […] erityistiloissa tulee vaakasuorien pintojen rajaukset ja lattian kaltevuudet suunnitella tapauskohtaisesti siten, että vesi poistuu lattiakaivoihin eikä lammikoitumista tapahdu.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys huoneistossa aiheutuneen kosteusvahingon korvattavuudesta kiinteistövakuutuksesta. Vuotovahinko on aiheutunut WC:n tulppaamattomasta pesukoneen tulovesiputkesta vuotaneesta vedestä. WC:n lattiassa kosteutta on ollut huonetilan seinustoilla. Kosteutta on myös ollut WC-tilan ulkopuolella, WC:n oviaukon läheisyydessä sekä WC:n olohuoneen vastaisella seinustalla. Vahingosta käytettävissä olleista asiakirjoista ei käy tarkalleen ilmi, onko eteisen ja olohuoneen puolella havaittu kosteus ollut peräisin WC:n oviaukosta tulvineesta vedestä vai imeytynyt rakenteisiin WC-tilan lattian kautta. Taloyhtiön mukaan vesi oli päässyt kuiviin huonetiloihin WC:n kynnykseltä.

Vakuutusyhtiö on vedonnut WC-tilan lattian vedeneristyksen puutteellisuuteen. Taloyhtiö on katsonut, että määräykset ja ohjeet, joihin vakuutusyhtiö on vedonnut, eivät koske puheena olevan kaltaista lattiakaivollista tilaa.

Huoneiston purkutyöraportin valokuvien perusteella WC-tilan kynnyksellä on ollut puinen lista, joka on asennettu laatoituksen päälle. Selvityksistä ei käy ilmi tarkempia tietoja lattian kallistuksista.

Esitetyn selvityksen perusteella tulppaamattomasta tulovesiputken liitoksesta valuneen veden määrä ei ole ollut erityisen runsasta. Tähän nähden FINE toteaa, että WC-tilan ulkopuolelle päässyt kosteus viittaa WC-tilan rakenteiden epätiiveyteen, toisin sanoen siihen, että vettä on päässyt rakenteisiin WC:n lattian ja seinän liitoskohdista tai WC-tilan oviaukon kautta.

FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että rakentamismääräysten vaatimus lattiakaivollisen tilan lattian vedenpitävyydestä on edellyttänyt puheena olevan rakennuksen rakentamisajankohtana myös vedeneristyksen ylösnostoja. Lattiakaivollisen tilan vedeneristyksen toimivuuden on Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä katsottu edellyttävän myös kaukalomaisuutta, joka on tarkoittanut tulvakynnyksen tai riittävien kaatojen olemassaoloa. Tämä periaate käy ilmi esimerkiksi FINEn Vakuutuslautakunnan antamista ratkaisusuosituksista tapauksissa FINE-013555 ja FINE-042888.

FINE katsoo, että kosteuden pääsy rakenteisiin ja WC-tilan ulkopuolelle on tässä tapauksessa todennäköisesti johtunut lattiakaivollisen WC-tilan puutteellisesta vedeneristyksestä, jota on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena rakennusvirheenä. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Tuomas Siirala                                              
Esittelijä Salo