Tapahtumatiedot

Asiakkaan tuntema X on vienyt asiakkaan kodista mm. asiakkaan puhelimen ja pankkitunnusten avainlukulistan. X on asiakkaan pankkitunnuksia käyttäen kirjautunut asiakkaan verkkopankkiin ja tehnyt asiakkaan tililtä 16.6.2022 klo 21.55 - 17.6.2022 klo 8.56 neljä tilisiirtoa yhteismäärältään 4.328,00 euroa. Ennen viimeistä klo 8.56 tekemäänsä 4.000 euron siirtoa asiakkaan tililtä X on hakenut noin klo 8.53 asiakkaan nimissä pankilta 4.000 euron luoton, joka on maksettu asiakkaan tilille.

Asiakkaan verkkopalvelutunnukset ja pankkikortti on suljettu 17.6.2022 klo 10.15 asiakkaan oltua yhteydessä sulkupalveluun.

Asiakkaan valitus

Asiakas ei ole toiminut törkeän huolimattomasti ja vaatii pankkia hyvittämään asiakkaan tililtä siirretyt varat 50 euron omavastuulla vähennettynä.

Asiakkaan tabletti, puhelin, pankkikortti ja verkkopankin avainlukulista varastettiin asiakkaan kodista 16.6.2022. Varas ei ollut tuntematon vieras, vaan asiakkaan monivuotinen ystävä ja aiempi naapuri X. He auttelevat toisiaan ja juuri hän hankki asiakkaan tabletin, asensi siihen nettiyhteyden ja opetti asiakasta sitä käyttämään. Luottamusta ystävään voitaneen pitää huolimattomuutena, mutta ei törkeänä huolimattomuutena. Verkkopankin käyttövälineet eivät olleet kaikki samassa paikassa asiakkaan asunnossa. Kirjahyllyssä raamatun välissä oli vain avainlukulista eivätkä käyttäjätunnus ja salasana olleet siellä.

X on asiakkaan mielestä erittäin älykäs, vireä ja tarkkaavainen. Esimerkiksi heidän tuttavuutensa alussa X ei osannut käyttää tai tuntenut älypuhelinta. Kun hän sellaisen sai, hän oppi nopeasti sitä käyttämään ihmeellisiin asioihin. Siten hän pystyi asiakkaan noudattamasta tavanomaisesti huolellisuudesta huolimatta löytämään kaikki asiakkaan pankkitilin käyttövälineet nopeasti.

Iltapäivällä 16.6.2022 asiakas valmisteli lähtöään seuraavana aamuna hoitojaksolle sairaalaan. Asiakas oli huonohkossa kunnossa, pessyt pyykkiä pesutuvalla ja ripustanut sen kuivaushuoneeseen kuivumaan sekä varannut keittonurkkauksensa laatikostossa olevaan lompakkoonsa 380 euroa käteistä rahaa. Asiakas lepäili.

X tuli kylään kahvipaketin kanssa ja pyysi saada keittää kahvia. Hän oli asunut toisaalla jo useita kuukausia, mutta käynyt usein paikkakunnalla ystäviään ja tuttaviaan tapaamassa, asiakastakin. Asiakas lähti hakemaan kuivaushuoneesta pyykkiään ja X jäi odottamaan kahvin tippumista keittimestä. Kun asiakas palasi, X oli lähtenyt. Asiakas ei sitä enempää ihmetellyt, sillä sellaista oli sattunut aiemminkin, vaan asiakas lepäili ja nukkuikin. Aamulla asiakas ei löytänyt puhelintaan ja asiakkaan lompakosta oli kadonnut kaksi asiakkaan pankkikorttia, kuvallinen Kela-kortti ja 380 euroa rahaa. Ilman rahaa ja pankkikortteja asiakas ei voinut maksaa bussilippua sairaalaan.

Asiakas onnistui löytämään isännöitsijän puhelinnumeron ilmoitustaululta ja soittamaan lainapuhelimella hänelle. Hän tuli ja neuvoi asiakasta ilmoittamaan kadonneista pankkikorteista, minkä asiakas teki heti 17.6. klo 10.00. Asiakas eikä isännöitsijä epäillyt, että X yrittäisi käyttää asiakkaan verkkopankkia. He tunsivat hänet ja luottivat häneen.

Isännöitsijä, joka hoitaa myös X:n vuokranantajan asioita, kävi hakemassa X:lta ensin asiakkaan tabletin ja puhelimen 18.6. klo 9 ja sitten vielä verkkopankin avainlukulistan 19.6. klo 12.05, kun asiakas oli huomannut senkin kadonneen. Varas luovutti ne isännöitsijälle asiakkaalle toimitettaviksi. Niiden mukana X luovutti 40 euroa rahaa asiakkaalle toimitettavaksi. Ilmeisesti nuo rahat olivat lompakosta kadonneita, eivät tililtä siirrettyjä. Nämä kaikki isännöitsijä toi asiakkaalle sunnuntaina 20.6. Silloin paljastui, että asiakkaan verkkopankki oli lukittu. Varas oli jo ottanut verkkopankissa asiakkaalle pikavipin ja tyhjentänyt pankkitilin useassa erässä.

Pankki torjui asiakkaan vaatimuksen selittämällä, että tunnistautumisvälineiden säilyttäminen eri paikoissa asiakkaan asunnossa on törkeää huolimattomuutta, koska pankin ohjeita on rikottu. Asiakkaan mielestä huolimattomuutta arvioitaessa on muistettava maksupalvelulain esitöiden ohjeistus kokonaisharkintaan ja vain kohtuullisiin turvatoimiin.  

Pankki on tunnusten säilyttämisen osalta viitannut asiakkaan tapahtumien jälkeen pankille esittämään korvausvaatimukseen. Asiakas oli jo ennen varkautta huonohkossa kunnossa uupumuksen vuoksi. Varkauden vuoksi asiakas ei päässyt sovitulle hoitojaksolle sairaalaan ja stressi varkauden jälkihoidosta vain huononsi asiakkaan vointia. Siksi korvausvaatimusta ei tule pitää luotettavimpana. Lisäksi asiakas on ymmärtänyt, että pankkitunnuksia ovat vain käyttäjätunnus ja salasana.

Pankin vastine

Asiakkaan vaatimukset

Asiakas vaatii pankin korvattavaksi seuraavia asiakkaan tapahtumia/tilisiirtoja vähennettynä 50,00 euron omavastuulla:
16.6.2022 klo 21:55:17
30,00 euroa, saaja X
17.6.2022 klo 1:43:15
300,00 euroa, saaja X
17.6.2022 klo 3:00:37
48,00 euroa, saaja X
17.6.2022 klo 8:56:35
4000,00 euroa, saaja X

Yhteensä pankille osoitettu korvausvaatimus vähennettynä omavastuulla 4.328,00 euroa (FINE:een toimitetussa vaatimuksessa 4.228,00 euroa).

Tekijällä on edellä lueteltuja nostoja varten tullut olla hallussaan asiakkaan verkkopalvelutunnusten kaikki osat eli käyttäjätunnus, salasana ja avainlukulista sekä asiakkaan tunnuksiin liitetty puhelinliittymä, johon tekstiviestit maksutapahtumien vahvistamiseksi on toimitettu.

Asiakkaan ystävän asiakkaan tilille nostama 4.000 euron täsmäluotto on haettu itsepalvelukanavasta [pankki].fi -verkkopalvelusta, jonne on kirjauduttu verkkopalvelutunnuksilla. Pankki on toimittanut lautakunnalle luoton hakemustiedot. Luotto on myönnetty automaattipäätöksellä ja siirretty suoraan asiakkaan tilille. Pankin sisäisten tietojen, ulkoisten rekistereistä saatavien tietojen sekä hakemustietojen perusteella tehdään aina automaattinen luottopäätös, johon sisältyy erilaisia laskelmia, joilla hyödynnetään hakijan maksukyvyn automaattista laskentaa ja erinäisten luottoriskien mallintamista. Maksukyky lasketaan tulojen ja velkojen perusteella.

Pankki katsoo, että asiakas on itse sopimusehtojen ja lain vastaisesti säilyttänyt tilin käyttöön tarkoitettuja pankkitunnuksia, jonka seurauksena ne ovat joutuneet ulkopuolisen henkilön haltuun. Koska asiakas on toiminut vastoin sopimusehtoja, pankin antamia ohjeistuksia sekä vastoin lakia, vahinko on tuleva jäämään asiakkaan itsensä korvattavaksi.

Soveltuva sääntely ja Sopimusehdot

Pankki viittaa maksupalvelulain 38, 53, 62 §:in sekä pankin tunnusten ja verkkopalveluiden yleisiin ehtoihin.

Asiakkaalle pankin verkkopalvelusopimuksen tekemisen yhteydessä on myös annettu Tärkeää tietoa tunnuksista -niminen asiakirja, jossa todetaan "Säilytä tunnuksiasi huolellisesti ja sen osia erillään toisistaan. Varmista säännöllisesti, että tunnukset ovat tallessa. Suojaa tunnuksesi siten, ettei näppäilemäsi tai näytöllä olevat tiedot näy ulkopuolisille ja varmista, että tiedot eivät jää ulkopuolisten saataville".

Pankki tiedottaa asiakkaitaan säännöllisesti tilien käytöstä sekä tunnusten turvallisesta käytöstä ja säilyttämisestä viestinnässään. Yleisen tietämyksen ja pankin antamien varoitusten ja ohjeistusten perusteella asiakkaiden tulee olla tietoisia tunnusten turvallisesta ja huolellisesta säilyttämisestä.

Yleisten ehtojen mukaisesti asiakas vastaa itse tunnusten oikeudettomasta käytöstä, jos asiakas on luovuttanut verkkopalvelutunnukset niiden käyttöön oikeudettomalle (epäselvää on, onko asiakas antanut X:lle myös verkkopalvelutunnukset, tablettia asennettaessa) tai tunnusten joutuminen toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu asiakkaan huolimattomuudesta tai siitä, että hän on laiminlyönyt verkkopalvelutunnusten käyttöä koskevat velvollisuutensa.

Asiakkaan velvollisuutena on asiakkaalle annetun "Tärkeää tietoa tunnuksista" -asiakirjan mukaan säilyttää tunnukset huolellisesti ja sen osat erillään toisistaan sekä varmistaa, ettei tiedot jää ulkopuolisten saataville.

Asiakas on pankille 4.6.2022 päivätyssä korvausvaatimuksessaan ilmoittanut, että on pitänyt pankkitunnusten eri osia (käyttäjätunnus, salasana ja avainlukulista) "kirjahyllyssä Raamatun välisillä lehdillä". Tätä tiedustellessaan pankki on keltaisella huomiovärillä merkinnyt kohdan, mihin vastaus on annettu painottaakseen asian tärkeyttä. 8.1.2023 antamassaan lisäkirjelmässä asiakas ilmoittaa, että kirjahyllyn kirjan välissä on ollut vain avainlukulista. Pankki pitää asiakkaan eriäviä kertomuksia epäluotettavina ja ei näe mitään syytä olla uskomatta, etteikö asiakas heti tapahtuneen jälkeen olisi kertonut asian, kuten se todellisuudessakin on ollut.

Lisäksi pankki pitää hyvin todennäköisenä sitä, että asiakkaan ystävä on asiakkaan menettelyn johdosta saanut tietää pankkitunnusten sijainnin, koska tunnukset sekä muut tavarat on onnistuttu viemään asiakkaan pyykinhakureissun aikana. Yleisen elämänkokemuksen mukaan siis hyvin lyhyessä ajassa.

Pankin kanta

Jotta kyseessä olevat oikeudettomat tapahtumat on voitu tehdä verkkopalvelussa, niiden tekijällä on täytynyt olla tiedossaan ja hallussaan verkkopalvelutunnusten kaikki osat eli käyttäjätunnus, salasana ja avainlukulista sekä asiakkaan puhelinliittymä, johon tekstiviestit maksutapahtumien vahvistamiseksi on toimitettu.

Asiakasta on sopimuksen tekemisen yhteydessä ohjeistettu säilyttämään tunnukset huolellisesti ja siten etteivät ne ole ulkopuolisten saatavilla. Lisäksi pankki säännöllisesti tiedottaa asiakkaitaan tunnusten turvallisesta ja huolellisesta säilyttämisestä. Asiakasta on neuvottu säilyttämään tunnusten eri osia eri paikoissa, jotta ne olisivat ulkopuolisen vaikeampi saada haltuunsa. Tunnukset ovat olleet saman kirjan välissä kirjahyllyssä.

Maksupalvelulain mukaan asiakkaan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä turvatunnuksista. Pankin näkemyksen mukaan asiakas ei ole huolehtinut kohtuullisin toimenpitein maksuvälineestä maksupalvelulain mukaisesti.

Asiakas, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen pankin kanssa, vastaa maksupalvelulain mukaisesti oikeudettomasti toisen haltuun joutuneen maksuvälineen käytöstä, jos asiakas on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa.

On selvää, että asiakas ei ole toiminut asian ratkaisemisen kannalta viitatuissa pykälissä sekä sopimusehdoissa asiakasta velvoittavan huolellisuuden mukaisesti. Tämän vuoksi asiakas vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä itse.

Pankin vastaus asiakkaan vaatimuksiin

Pankki pitää törkeänä huolimattomuutena sitä, että asiakas on säilyttänyt tunnuksia samassa paikassa, vaikka pankki on erityisesti ohjeistanut asiakasta pitämään tunnuksia erillään toisistaan. Lisäksi pankki ei yleisesti ottaen pidä uskottavana asiakkaan kertomusta laitteiden varastamisesta ja palauttamisesta. Asiakas kertoo saaneensa puhelimensa takaisin 18.6. sekä saaneensa tiedon tapahtumista tiliotteelta vasta 21.6. Tästä huolimatta asiakas soittanut kortin sulkupalveluun jo 17.6. klo 10.15, eli n. 1h 20 min viimeisen noston jälkeen. Asiakas on myös poliisilta saadun tiedon perusteella saanut X:ltä takaisin pienen määrän nostettuja varoja. Tätä asiakas ei alkuperäisessä valituksessaan FINElle kertonut.

Edellä esitettyyn viitaten pankki katsoo perustellusti, ettei se ole velvollinen korvaamaan asiakkaan vaatimaa summaa maksupalveluvälineen oikeudettomasta käytöstä.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

• Tutkintailmoitus (Ilmoitusaika 20.6.2022)
• Tiliotteita

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko pankkitunnusten oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt lain 53 § 1 momentin ja pankkitunnusehtojen mukaisia velvollisuuksiaan, sekä minkä asteista asiakkaan mahdollinen huolimattomuus on.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 53 §:n (Maksuvälineestä huolehtiminen.) 1-2 momentin mukaan

Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista. Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskevat ehdot eivät saa olla perusteettomia, kohtuuttomia tai syrjiviä.
Maksuvälineen haltijan velvollisuus huolehtia maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista alkaa, kun hän vastaanottaa ne.

Lain 54 §:n (Katoamisilmoitus.) 1 momentin mukaan

Maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n (Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä.) mukaan

Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa kadonneen tai oikeudettomasti toisen haltuun joutuneen maksuvälineen käytöstä tai muusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on:
1) luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 50 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä:
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus;
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä; tai
4) jos palveluntarjoaja ei ole edellyttänyt maksajan vahvaa tunnistamista.
Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Maksupalvelulain 63 §:n (Palveluntarjoajan vastuu oikeudettomasta maksutapahtumasta.) 1 momentin mukaan 

Jos maksutapahtuma on toteutettu oikeudettomasti eikä 62 §:stä muuta johdu, palveluntarjoajan, jonka asiakkaan varoja on käytetty maksutapahtuman toteuttamiseen, on välittömästi ja viimeistään seuraavana työpäivänä siitä, kun se havaitsi maksutapahtuman tai sille ilmoitettiin maksutapahtumasta, palautettava maksutapahtuman rahamäärä asiakkaalleen tai palautettava tämän maksutili siihen tilaan, jossa se olisi ollut ilman veloitusta.

Pankin tunnusten ja verkkopalveluiden yleisten ehtojen (Pankkitunnusehdot) kohta, joka koskee kuluttaja-asiakkaan vastuuta tunnusten oikeudettomasta käytöstä maksuvälineenä pankin verkkopalvelussa, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankkitunnusehtojen Tunnusten säilyttäminen ja sallitun käytön rajoitukset -kohdan mukaan

Henkilöasiakkaalle luovutetut Tunnukset ovat henkilökohtaiset. Tunnuksia ei saa luovuttaa kenellekään toiselle henkilölle, ei edes samaan perheeseen kuuluvalle, eikä erilliselle sovellukselle tai palvelulle, ellei sovellus tai palvelu ole [pankin] hyväksymä.
[…]
Käyttäjätunnuksen ja salasanan sisältävä kalvo on hävitettävä eikä käyttäjätunnusta tai salasanaa saa kirjoittaa tai tallentaa muistiin helposti tunnistettavaan muotoon. Jos Tunnukset on luovutettu sähköisesti, Asiakkaan tulee itse suojata tunnukset ja varmistua siitä, etteivät näytöllä olevat tiedot näy ulkopuolisille ja että tiedot eivät jää ulkopuolisten saatavilla.
Tunnuksia on säilytettävä huolellisesti ja erillään toisistaan siten, ettei kenelläkään, ei edes samaan perheeseen kuuluvalla tai niiden käyttöön oikeudettomalla yrityksen työntekijällä ole mahdollisuutta saada niitä tietoonsa. Tunnusten osia ei saa säilyttää samassa säilytyspaikassa kotona, eikä esimerkiksi lompakossa tai käsilaukussa.
Asiakkaan on varmistettava olosuhteiden edellyttämällä tavalla säännöllisesti, että Tunnukset ovat tallessa.
Asiakkaan on [pankki]-verkkopalveluihin kirjautuessaan suojattava laite, esim. tietokone, puhelin tai erillinen näppäimistö, jolla Tunnuksia käytetään siten, ettei kenelläkään ole mahdollisuutta saada Tunnuksia tietoonsa.
[…]

Pankkitunnusehtojen Ilmoitus Tunnusten katoamisesta tai joutumisesta sivullisen tietoon tai haltuun -kohdan mukaan

Asiakkaan on välittömästi ilmoitettava Palveluntarjoajalle Tunnusten katoamisesta tai niiden joutumisesta käyttöön oikeudettoman tietoon tai haltuun taikka jos asiakas epäilee niiden joutuneen käyttöön oikeudettoman tietoon tai haltuun. Ilmoitus on tehtävä myös siinä tapauksessa, että vain osa Tunnuksista on kadonnut tai joutunut käyttöön oikeudettoman tietoon tai haltuun.
[…]

Asian arviointi

Tapahtumien kulku ja pankkitunnusten säilyttäminen

Pankkilautakunta katsoo riidattomaksi, että X on asiakkaan pankkitunnuksia oikeudetta käyttäen hakenut pankilta asiakkaan nimissä asiakkaan tilille nostetun luoton ja tehnyt asiakkaan tililtä ko. riidanalaiset siirrot. Edelleen lautakunta katsoo asiakkaan asiassa esittämän tapahtumienkulkua koskevan selvityksen uskottavaksi ja näin ollen selvitetyksi, että asiakkaan vuosia tuntema ja ystäväksi kokema X on asiakkaan kotiin vierailuille tultuaan anastanut asiakkaan huomaamatta mm. asiakkaan pankkitunnustietoja ja puhelimen sillä välin, kun asiakas on poistunut kodistaan tilapäisesti hakeakseen pyykkinsä pesutuvalta.

Pankkilautakunta katsoo riidattomaksi, että asiakas on säilyttänyt pankkitunnustensa avainlukulistaa kodissaan kirjahyllyssä raamatun välissä, mutta asiassa saadun selvityksen perusteella jääneen epäselväksi, onko asiakas säilyttänyt pankkitunnustensa muita osia (käyttäjätunnusta ja salasanaa) samassa paikassa ja onko asiakas säilyttänyt käyttäjätunnuksen ja salasanan sisältäviä alkuperäisiä pankilta saatuja kalvoja vai onko hän kirjoittanut ne muulla tavoin muistiin ja jos on, niin kuinka helposti tunnistettavassa muodossa tämä on tapahtunut.

Pankkilautakunta pitää joka tapauksessa mahdollisena myös, että asiakkaan pankkitunnusten käyttäjätunnus ja salasana ovat voineet päätyä X:n tietoon niiden 16.6.2022 tapahtuneen asiakkaan kodista anastamisen sijaan jo jossain aikaisemmassa yhteydessä, esimerkiksi kun asiakas on käyttänyt pankkitunnuksiaan X:n läsnä ollessa tai avustamana.

Asiakkaan menettelyn arvioiminen

Pankkilautakunta toteaa, että maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan maksuvälineen haltijalta edellytettäviin kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan esimerkiksi sen, että hän säilyttää maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua erillään niin, ettei sivullinen voi yhdistää niitä toisiinsa. Maksuvälineen haltijalta ei voida kuitenkaan vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä. Esimerkiksi se, että maksuvälineen haltija säilyttää sekä maksukorttia että tunnuslukua kotonaan, ei vielä merkitse sitä, että hän olisi laiminlyönyt huolellisuusvelvoitteensa. Huolellisena menettelynä voidaan hallituksen esityksen mukaan yleensä pitää esimerkiksi sitä, että maksuvälinettä säilytetään lompakossa tai käsilaukussa ja tunnuslukua kotona lipaston laatikossa. Edelleen hallituksen esityksen mukaan maksuvälineen haltijalta vaadittaviin kohtuullisiin varotoimiin kuuluu muun muassa se, että hän seuraa maksuvälineen tallellaoloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Sen, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista maksuvälineen haltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on todettu riippuvan olennaisesti olosuhteista, erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä.

Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan maksuvälineen tallellaolon seuraamisen suhteen on olosuhteiden ohella huomioon otettava myös tapa, jolla maksuvälineenhaltija on kyseisissä olosuhteissa maksuvälinettään säilyttänyt. Lisäksi on otettava huomioon tapahtumienkulku ja se, onko niissä mahdollisesti ilmennyt jotain tavallisesta poikkeavaa, jonka johdosta huolellisen maksuvälineen haltijan tulisi nimenomaisesti tarkistaa maksuvälineensä tallella olo.

Pankkitunnusehtojen mukaan käyttäjätunnuksen ja salasanan sisältävä kalvo on hävitettävä eikä käyttäjätunnusta tai salasanaa saa kirjoittaa tai tallentaa muistiin helposti tunnistettavaan muotoon. Tunnuksia on säilytettävä huolellisesti ja erillään toisistaan siten, ettei kenelläkään, ei edes samaan perheeseen kuuluvalla, ole mahdollisuutta saada niitä tietoonsa. Tunnusten osia ei saa säilyttää samassa säilytyspaikassa kotona, eikä esimerkiksi lompakossa tai käsilaukussa. Asiakkaan on varmistettava olosuhteiden edellyttämällä tavalla säännöllisesti, että tunnukset ovat tallessa.

Pankkilautakunta toteaa, ettei pankkitunnusten avainlukulistan säilyttäminen lukitussa kodissa lähtökohtaisesti osoita tunnustenhaltijan huolimattomuutta. Edelleen lautakunta katsoo, että tunnustenhaltija voi säilyttää myös pankkitunnusten muita osia - käyttäjätunnusta ja salasanaa - kotonaan edellyttäen, että niitä säilytetään pankkitunnusehtojen mukaisesti erillään toisistaan ja muodossa, joka ei ole helposti tunnistettavissa.

Tässä tapauksessa Pankkilautakunta katsoo, että mikäli X on saanut asiakkaan pankkitunnusten kaikki osat haltuunsa 16.6.2022, on niiden täytynyt olla asiakkaan kotona X:n suhteellisen nopeasti löydettävissä ja pankkitunnusten osiksi tunnistettavissa. Lautakunta katsoo asiakkaan tällöin huolimattomuudestaan laiminlyöneen pankkitunnusehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusten säilyttämisen suhteen.

Pankkilautakunta on edellä todennut pitävänsä mahdollisena, että pankkitunnusten käyttäjätunnus ja salasana ovat voineet päätyä X:n tietoon jossain aikaisemmassa yhteydessä, esimerkiksi kun asiakas on käyttänyt pankkitunnuksiaan X:n läsnä ollessa tai avustamana. Myös siinä tapauksessa lautakunta katsoo asiakkaan laiminlyöneen pankkitunnusehtojen mukaisia velvollisuuksiaan jättäessään huolehtimatta, etteivät hänen käyttäjätunnuksensa ja salasanansa päädy toisen henkilön tietoon.

Pankkilautakunta toteaa yleisellä tasolla ympäröivien olosuhteiden olevan olennaisessa osassa arvioitaessa, mitä pankkitunnusten huolellinen säilyttäminen tunnustenhaltijalta edellyttää ja toisaalta arvioitaessa asiakkaan säilyttämisessä mahdollisesti osoittaman huolimattomuuden astetta. Ratkaisukäytännössään Pankkilautakunta on maksuvälineen kotona säilyttämisen osalta katsonut, että entuudestaan tuntemattoman ihmisen tai ihmisten päästäminen kotiinsa esimerkiksi asumaan (PKL 65/12, annettu 11.12.2013) tai oman seuranhakuilmoituksen seurauksena (PKL 34/15, annettu 15.12.2015 ja PKL 135/15, 3.5.2016) taikka aamuyöstä ravintoillan jälkeen jatkoille (PKL 123/15, 15.12.2015 ja FINE-018085, 14.6.2019) voi yleisen elämänkokemuksen perusteella katsoa aiheuttavan jonkinasteisen riskin mm. kodissa säilytetyn omaisuuden suhteen ja osoittavan näin ollen kotiinsa päästäjältä jonkinasteisen tietoisen riskin ottamista. Edelleen lautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että asiakkaan päästäessä hänelle entuudestaan tuntemattoman ihmisen kotiinsa tulisi hänen huolellisesti toimiessaan huomioida tästä omaisuudelleen aiheutuva riski ja kiinnittää erityistä huomiota maksuvälineensä turvalliseen säilyttämiseen ja tallellaolon seuraamiseen sekä myös vieraiden liikkeisiin omassa kodissaan.

Tässä tapauksessa saadun selvityksen mukaan asiakas on edellä mainituista tapauksista poiketen päästänyt kotiinsa vierailulle hänen vuosien ajan tunteman ystävänsä X:n. Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella asiakkaan vilpittömästi uskoneen kyseessä olleen aito ystävyyssuhde ja ettei hänellä ole ollut syytä epäillä luokseen vierailulle kahvittelemaan tulleen X:n muodostavan jonkinasteisen riskin hänen kodissaan säilyttämän omaisuuden tai maksuvälineiden suhteen, mikä on myös sellaisenaan olosuhteena huomioitava arvioitaessa asiakkaan menettelyä pankkitunnusten säilyttämisen suhteen ja niiden tallellaolon seuraamisen suhteen.

Pankkilautakunta katsookin, että vaikka asiakkaan tavan säilyttää ja/tai käyttää pankkitunnuksiaan ei voi katsoa täysin täyttävän huolelliselta tunnustenhaltijalta edellytettäviä vaatimuksia, ei asiakkaan entuudestaan tunteman ja ystäväksi kokeman X:n vierailu ja tämän väliaikaisesti valvonnatta jättäminen asiakkaan kotiin asiakkaan käydessä pesutuvalla voi katsoa merkittävällä tavalla lisänneen asiakkaan laiminlyöntien vakavuutta.  Edelleen vaikka asiakkaan olisi ollut hyvä tarkistaa tunnustensa ja puhelimensa tallellaolo X:n yllättäen poistuttua siitä ilmoittamatta, Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettelyn kokonaisuutena voida kuitenkaan katsoa osoittavan hänen suhtautuvan selvästi piittaamattomasti pankkitunnustensa hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettely myöskään osoita maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta ja että asiakkaan vastuu pankkitunnusten oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittuu siten 50 euroon.

Lopputulos

Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastattavakseen asiassa aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 50 euroa.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää                                                                       
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Ahlroth
Atrila
Laine
Tervonen