Tapahtumatiedot

Asiassa asiakkaina ovat kolme alaikäistä sisarusta, joiden huoltajina ovat heidän vanhempansa. Lasten isoäiti kuoli elokuussa 2017, ja perunkirjoitus pidettiin marraskuussa 2017. Kuolinpesän osakkaita ovat isoäidin perillisenä lasten isä ja yleistestamentin perusteella lapset. Lasten isä sai testamentilla isoäidin omistamaan kiinteistöön hallintaoikeuden, joka sisälsi metsänmyyntioikeuden ja oikeuden kiinteistöstä saatavaan tuottoon.

Lasten huoltajat (eli lasten isä ja äiti) allekirjoittivat lasten puolesta 11.1.2018 valtakirjan, jolla valtuutettiin lasten isä käyttämään kuolinpesän tilejä. Käräjäoikeus määräsi 11.12.2018 edunvalvojan sijaisen valvomaan lasten etua ja oikeutta kuolinpesään kuuluvan kiinteistön kaupassa ja kuolinpesän osituksessa ja perinnönjaossa sekä muissa niihin liittyvissä tehtävissä. Kiinteistö myytiin, ja myynnistä saadut varat talletettiin kuolinpesän tilille. Pankille toimitettiin tieto edunvalvojan sijaisen määräämisestä 18.5.2022.

Kuolinpesän tililtä on tehty nostoja ajanjaksolla 5.12.2019–4.5.2022 yhteensä 5.300 eurolla. Yhden noston osalta on kirjattu selitteeksi ”Puunmyynnin arvolisävero 2021”. Muihin nostoihin ei ole merkitty selitettä. Lisäksi kuolinpesän tililtä on tehty tilisiirtoja, joissa maksunsaajana on lasten isä, ajanjaksolla 6.11.2019–21.3.2022 yhteensä 3.500 eurolla. Osaan tilisiirroista on kirjoitettu viestiksi laskujen maksu, mökin lumityöt tai kulut muistotilaisuudesta. Lisäksi tililtä on maksettu kuolinpesän laskuja.

Pankki poisti 25.5.2022 lasten isän käyttöoikeuden tilille saatuaan tiedon edunvalvojan sijaisesta.

Asiakkaiden valitus

Asiakkaina olevia lapsia edustaa tässä asiassa edunvalvojan sijainen. Edunvalvojan sijainen esittää vastineessaan, että pankki on toiminut virheellisesti salliessaan lasten isän nostaa varoja kuolinpesän tililtä ilman perinnönjakoa.

Pankki on sallinut lasten isän nostaa varoja kuolinpesän tililtä huoltajien allekirjoittaman valtakirjan perusteella. Kyseessä ei ole ollut kuolinpesän laskujen maksaminen eikä pankki ole tällaisesta esittänytkään näyttöä, vaan pankki on sallinut perinnönjaon ilman edunvalvojan sijaisen suostumusta. Edunvalvojan sijainen toteaa, että isä on ollut esteellinen edustamaan lapsia, koska hän on itse kuolinpesän osakas. Tämän vuoksi edunvalvojan sijainen on määrätty valvomaan lasten etua.

Edunvalvojan sijainen kiistää pankin väitteen, että isällä olisi ollut oikeus nostaa varoja hallintaoikeuden perusteella. Hän huomauttaa, että hallintaoikeus ei anna oikeutta nostaa kuolinpesän varoja, ja että isä on luopunut hallintaoikeudestaan 19.5.2021 ennen varojen nostoa. Isä on luopunut myös lakiosastaan.

Edunvalvojan sijainen toteaa, että lasten etu on turvattava ja että pankin toiminta on ollut virheellistä ja vastoin holhoustoimilain määräyksiä. Hän esittää, että pankin olisi pitänyt varmistaa, että varojen nostot ja tilisiirrot ovat laillisia ja että kuolinpesän varoja ei olisi saanut jakaa ilman perinnönjakosopimusta ja Digi- ja väestötietoviraston lupaa.

Edunvalvojan sijainen vaatii, että pankki korvaa oikeudettomasti nostetut varat kuolinpesän tilille ja huomauttaa, että pankki voi vaatia varoja takaisin huoltajalta regressioikeuden perusteella. Edunvalvojan sijainen vaatii pankkia palauttamaan 7.950 euroa kuolinpesän tilille.

Pankin vastine

Pankki on todennut vastineessaan, että lasten isällä oli asianmukainen valtakirja, joka antoi hänelle oikeuden käyttää kuolinpesän tilejä. Pankki ei ollut tietoinen edunvalvojan sijaisen määräämisestä ennen kuin tieto toimitettiin pankille toukokuussa 2022. Tämän jälkeen pankki poisti isän käyttöoikeuden tilille.

Kuolinpesän omaisuus on koostunut lähinnä myydystä kiinteistöstä. Pankissa olevilla tileillä ei ole perukirjan mukaan ollut katetta edes hautajaiskuluihin. Vähävaraisissa pesissä on tavallista, että joku osakas maksaa joi­takin laskuja itse ensin ja myöhemmin perii ne kuolinpesältä. Lasten isällä on luul­tavasti ollut saatavia pesästä, jos hän on maksanut kuolinpesän selvittelyyn liittyviä laskuja.

Pankki korostaa, että kuolinpesän tilien käyttö on sallittua, kun pesän osakkaat ovat selvitetty ja he ovat antaneet valtuutuksensa tilien käyttöön. Pankin mukaan kuolinpesän laskujen maksaminen ja tilien hallinnointi eivät vaadi holhousviranomaisen lupaa, ja pankki ei ole vastuussa siitä, miten tilinkäyttöoikeuden saanut henkilö käyttää tiliä. Pankki katsoo, että huoltajalla oli oikeus käyttää kuolinpesän tilejä, koska hän oli saanut siihen valtuutuksen ja pankilla ei ollut syytä epäillä tilinkäytön oikeellisuutta.

Pankki huomauttaa, että jos kuolinpesässä on alaikäisiä osakkaita, perinnönjakoa ei tulisi tehdä ilman Digi- ja väestötietoviraston hyväksymää perinnönjakosopimusta. Pankin linjaus on, että jos pankin tiedossa on, että kuolinpesän tilivaroja aiotaan jakaa ilman asianmukaisia lupia, ei kuolinpesän tileihin tule perustaa tilinkäyttöoikeuksia. Pankin tehtävä ei kuitenkaan ole valvoa perinnönjaon toimittamista. Kuolinpesän laskujen maksamista ei kuitenkaan katsota perinnönjaoksi, eikä DVV pyynnöstäkään myönnä lupaa laskujen maksamiseen, kun kuolinpesässä on edunvalvottavia. Pankilla ei ole kyseisessä tapauksessa ollut syytä epäillä, että pesässä olisi tehty perinnönjakoa. Mitään siirtoa ei ole tehty otsikolla ”lakiosa” tai ”perintö”

Lähtökohta on, että alaikäisten lakimääräiset edunvalvojat edustavat lapsiaan. Pankki on tässä myös nähnyt osakkaat myötäpuolina kuolinpesän asioiden hoidossa. Oletus on ollut, että huoltajat lastensa edunvalvojina hallinnoivat ja hoitavat kuolinpesän asioita, kunnes pankille toimitetaan muuta tietoa ja että kuolinpesä on isän ja poikien yhteishallinnassa.

Pankki sallii kuolinpesän tilin käytön, kun pesä ja sen osakkaat ovat selvitetty ja osakkaat ovat antaneet valtuutuksensa tilin käyttöön. Niin kauan kuin kuolinpesä on jakamaton, saattaa kuolinpesällä olla velvoitteita ja tuloja, jotka edellyttävät tilinkäytön sallimista. Pankki vastaa siitä, että tiliä käyttävät tilinkäyttöön oikeutetut. Pankki ei ole vastuussa siitä, miten tilin käyttöoikeudet saanut valtuuksiaan käyttää. DVV ilmoittaa verkkosivuillaan, että kuolinpesän selvittämiseen liittyviin toimiin, kuten laskujen maksamiseen ja ylimääräisten tilien lakkauttamiseen ei tarvita erikseen DVV:n lupaa. Kun alaikäisen lapsen huoltaja edustaa alaikäistä lastaan kuolinpesän asioiden hoitamisessa, hän ei tarvitse lupaa eikä sijaista laskujen maksamiseen. DVV ei pyynnöstä edes myönnä edunvalvojan sijaista pankkiasioiden hoitoon. Siten pankilla ei ole näissä tilanteissa muuta vaihtoehtoa, kuin hyväksyä jopa esteellisen edunvalvojan antama valtakirja pankkiasioiden hoitoon.

Pankki katsoo, että tilinkäyttöoikeuden antaminen huoltajalle oli perusteltua, koska pankille ei ollut toimitettu tietoa edunvalvojan sijaisen määräämisestä ennen toukokuuta 2022. Edunvalvojan sijainen ei myöskään ilmoittanut pankille, että myönnetty tilinkäyttöoikeus olisi tullut peruuttaa.

Jos Pankkilautakunta olisi sitä mieltä, että pankki ei saa antaa tilinkäyttöoikeuksia kuolinpesän tiliin perunkirjoituksen jälkeen, mikäli pesässä on edunvalvottavia, huomauttaa pankki, että tämänlainen linjaus lamaannuttaisi täysin näiden kuolinpesien osalta pankkiasioiden hoitoa. Nykymaailmassa osakkaat haluavat useimmissa tapauk­sissa hoitaa kuolinpesän asioita esimerkiksi verkkopankin kautta. Tämä tarkoittaisi sitä, että jokainen kuolinpesän tilisiirto tulisi tehdä konttorissa, vaikka perunkirjoitus on toimitettu ja osakkaat selvitetty ja valtuutus hoitaa kuolinpesän asioita an­nettu. Pankille asetettaisiin tällöin velvollisuus arvioida jokaisen tilisiirron oikeellisuus erik­seen, vaikka kuolinpesän yhteishallinto haluaisi jollekin tilinkäyttöoikeuden. Toinen vaihtoehto olisi jäädyttää tilinkäyttö kokonaan, kunnes alaikäiselle myönnettäisiin edunvalvojan sijai­nen kuolinpesän pankkiasioiden hoitoon ja/tai DVV:ltä saataisiin lupa perinnönjakoon.

Pankki katsoo, että pankille osoitettu vaade on ennenaikainen huomioiden, että perinnönjakoa ei ole vielä tehty. Pankki katsoo, että mahdolliset oikeudettomat nostot ovat kuolinpesän sisäinen riita, ja korvausvastuu on huoltajalla, jos hän on ylittänyt toimivaltansa. Kuolinpesän tulisi ensisijaisesti vaatia korvausta lasten isältä.

Pankki esittää, että edunvalvojan sijainen ei ole osoittanut, että isän tekemät nostot olisivat olleet oikeudettomia, ja että perinnönjakoa ei ole vielä tehty, joten mahdollinen vahinko ei ole määriteltävissä. Jos Pankkilautakunta olisi ratkaisussaan sitä mieltä, että pankin on korvattava lasten isän tekemiä nostoja ja tilisiirtoja, tulisi jokaisen korvattavan tapahtuman kohdalla voida esittää, että se on ollut oikeudeton.

Pankille ei ole myöskään annettu tietoa siitä, onko lasten isä luopunut lakiosastaan ja onko hän kuolinpesän osakas. Pankki katsoo, että se on toiminut huolellisesti ja että tilinkäyttöoikeuden antaminen huoltajalle oli perusteltua annettujen tietojen perusteella.

Selvitykset

Osapuolten välisen kirjelmöinnin lisäksi asiassa on toimitettu seuraavat asiakirjat:

• Tiliote ajalta 11.12.2018 - 18.05.2022. Tiliote sisältää tiedot isoäidin kuolinpesän tililtä tehdyistä tapahtumista.
• Valtakirja, joka on allekirjoitettu 11.1.2018. Valtakirjalla lasten huoltajat valtuuttavat isän käyttämään kuolinpesän tilejä alaikäisten lastensa puolesta.
• Edunvalvontaa koskeva päätös 11.12.2018, jossa määrätään yleinen edunvalvoja edustamaan alaikäisiä lapsia huoltajien sijaan isoäidin kuolinpesän omistaman kiinteistön kaupassa ja kuolinpesän osituksessa ja perinnönjaossa sekä muissa niihin liittyvissä tehtävissä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Pankin ja asiakkaiden välisen erimielisyyden ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, oliko lasten isällä oikeus käyttää tiliä itse lasten äidin kanssa antamansa tilinkäyttöoikeuden perusteella vai oliko isä esteellinen.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Perintökaaren (40/1965) 18 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan:

”Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakasten suostumusta saada hankituksi.”

Holhoustoimilain (442/1999) 11 §:n 1 momentin (198/2019) mukaan:

”Jos edunvalvoja on sairauden vuoksi tai 32 §:n 2–5 momentissa tarkoitetusta taikka muusta syystä tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä, tuomioistuin voi määrätä hänelle sijaisen.”

Holhoustoimilain 32 §:n 2 ja 5 momentin (649/2007) mukaan:

”Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai lapsi taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään myöskään silloin, kun edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta kuin 2 tai 3 momentissa mainitusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään.”

Holhoustoimilain 36 §:n 1 momentin mukaan:

”Oikeustoimi, jonka tekemiseen edunvalvojalla ei ollut kelpoisuutta, ei sido päämiestä.”

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että tämän asian asiakkaina olevat lapset ovat isoäitinsä kuolinpesän osakkaita yleistestamentin perusteella. Myös heidän isänsä on ainakin ollut kuolinpesän osakas, koska hän oli isoäidin rintaperillinen. Epäselvää on, onko isä luopunut lakiosastaan ja hänelle testamentin perusteella myönnetystä kiinteistön hallintaoikeudesta.

Lasten huoltajat ovat 11.1.2018 lasten puolesta antaneet lasten isälle oikeuden käyttää kuolinpesän tiliä. Kuolinpesän tililtä on tehty käteisnostoja ja tilisiirtoja isälle aikavälillä 6.11.2019–4.52022 yhteensä 8.600 eurolla. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, kuka nämä nostot ja tilisiirrot on tehnyt, mutta lautakunta pitää riidattomana sitä, että ne on tehnyt lasten isä ja varat ovat päätyneet hänelle. Pankki on toukokuussa 2022 poistanut isän tilinkäyttöoikeuden, kun se on saanut tiedon edunvalvojan sijaisen määräämisestä.

Perintökaaren mukaan kuolinpesän omaisuutta hallitsevat lähtökohtaisesti kuolinpesän osakkaat yhdessä. Lautakunta katsoo, että asiassa on riidatonta, että nostot ja tilisiirrot ovat edellyttäneet suostumusta kaikilta kuolinpesän osakkailta. Pankki on vedonnut lasten huoltajien laatimaan valtakirjaan, jonka perusteella he ovat lastensa puolesta antaneet valtuutuksen isälle käyttää kuolinpesän tiliä.

Holhoustoimilain mukaan edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai lapsi taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään myöskään silloin, jos heidän etunsa ovat muusta syystä ristiriidassa keskenään.

Lasten isä on ollut kuolinpesän osakas, eikä asiassa ole esitetty tarkempaa selvitystä isän kuolinpesän osakkuuden lakkaamisesta tai sen ajankohdasta. Lautakunta katsoo, että lasten isä on siten saattanut olla lastensa kanssa saman kuolinpesän osakkaana tilinkäyttöoikeutta antaessaan ja ainakin joidenkin nostojen ja tilisiirtojen tapahtuessa.

Pankkilautakunta toteaa, että kuolinpesän asioita hoitavat perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaat yhdessä. Kuolinpesän selvittäminen, kuten kuolinpesän laskujen maksaminen, ei ole sellainen toimi, johon tarvitaan Digi- ja väestötietoviraston (DVV) lupaa, toisin kuin pesän ositukseen ja perinnönjakoon. Edunvalvojan sijaista ei määrätty kuolinpesän selvittämiseen, vaan ainoastaan kiinteistön myyntiin, ositukseen ja perinnönjakoon. Lisäksi DVV:n verkkosivuilla todetaan, että kun alaikäisen lapsen huoltaja edustaa alaikäistä lastaan kuolinpesän asioiden hoitamisessa, hän ei tarvitse lupaa eikä sijaista laskujen maksamiseen.

Vakiintuneesti on katsottu, että lasten huoltajat voivat antaa toisilleen käyttöoikeuden alaikäisten lasten tiliin esteellisyyssäännösten estämättä. Lautakunta katsoo, että vaikka tällaiseen tilinkäyttöoikeuteen voi liittyä mahdollinen tilivarojen väärinkäyttö lasten edun kannalta, lasten huoltajat ovat lähtökohtaisesti vastuussa lasten varojen käytöstä ja lasten varojen käytön täytyy olla mahdollista käytännössä esteellisyyssäännösten estämättä.

Pankkilautakunta katsoo siten, että edunvalvojana olevan isän lapset eivät ole olleet edunvalvojan vastapuolena holhoustoimilaissa tarkoitetulla tavalla, kun edunvalvoja on antanut tilinkäyttöoikeuden (yhdessä lasten äidin kanssa) itselleen ja käyttänyt lasten tiliä. Lautakunta katsoo myös, että edunvalvojan ja lasten edut eivät ole olleet ristiriidassa keskenään tällöin.

Pankkilautakunta katsoo siten, että lasten isä ei ole ollut esteellinen antaessaan itselleen käyttöoikeutta kuolinpesän tiliin ja käyttäessään tilillä olleita varoja. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella pankin olisi tullut puuttua asianmukaisesti perustetun tilinkäyttöoikeuden perusteella tapahtuneeseen tilinkäyttöön. Lasten isällä on ollut valtakirjan perusteella oikeus muun muassa maksaa laskuja ja nostaa varoja kuolinpesän pankkitileiltä.

Lopputulos

Pankkilautakunta ei suosita korvausta.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Heino

Jäsenet:
Atrila
Ketola
Punakivi
Tervonen