Tapahtumatiedot
X Oy:lle oli haettu oikeusturvaetua siivouspalvelulaskun velkomusta koskeneeseen asiaan, jossa oli vastaajana L:n kuolinpesä. Vakuutusyhtiö myönsi X Oy:lle 25.3.2022 asiaan oikeusturvaedun ilmoittaen vakuutuksen enimmäiskorvausmääräksi 30 000 euroa ja omavastuuosuudeksi 15 prosenttia, kuitenkin vähintään 600 euroa.
X Oy:n asiamies pyysi 24.5.2022 vakuutusyhtiöltä lupaa välilaskutukseen kertoen L:n kuolinpesän osakkaan kieltäytyneen maksamasta X Oy:n laskua, ja että asia oli viety käräjäoikeuteen yksipuolista tuomiota varten. Perintätoimeksianto oli ollut tavanomaista hankalampi, koska osa kuolinpesän osakkaista asui ulkomailla. Vakuutusyhtiö kieltäytyi 29.6.2022 maksamasta ennakkokorvausta, koska asia oli tullut vireille käräjäoikeudessa vasta toukokuussa 2022. Oikeuskäsittely ei siten ollut viivästynyt vakuutetusta riippumattomista syistä, ja vakuutusehtojen mukaan korvaus maksettiin vasta asian päätyttyä.
Käräjäoikeus velvoitti 6.11.2023 antamallaan tuomiolla L:n kuolinpesän korvaamaan X Oy:lle avoinna olleen velan määrän viivästyskorkoineen, 65 euron perintäkulut ja 160 euroa oikeudenkäyntikuluina. X Oy:n asiamies lähetti vakuutusyhtiölle asian hoitamisesta aiheutuneista toimenpiteistään yhteensä 49 835,86 euron laskun. Asiamiehen mukaan käräjäoikeudessa oli ollut kuolinpesää vastaan vireillä velkomuskanne ja takavarikkoasia. Laskuerittelyn mukaan pääasian oikeudenkäyntikulut olivat olleet yhteensä 25 152,83 euroa ja turvaamistoimenpiteestä aiheutuneet kulut 24 683,03 euroa.
Vakuutusyhtiö kieltäytyi päätöksellään 5.12.2023 maksamasta korvausta X Oy:n oikeudenkäyntikuluista. Sen mukaan hyväksyttävien kustannusten määrä oli jäänyt alle vakuutuksen omavastuuosuuden. Oikeusturvaetu oli hakemuksen perusteella myönnetty velkomusta koskevaan riita-asiaan. Käräjäoikeuden tuomiosta ilmeni kuitenkin, että saatava oli ollut alusta lähtien perusteeltaan ja määrältään riidaton. Vakuutusehtojen mukaan vakuutustapahtuma riita-asiassa oli yksilöidyn vaatimuksen kiistäminen määrältään tai perusteeltaan. Koska kiistämistä ei ollut tapahtunut, asiaan ei olisi pitänyt myöntää oikeusturvaetua.
Turvaamistoimen osalta vakuutusyhtiö vetosi vakuutusehtojen kohtaan 5.2.3.11, jonka mukaan vakuutetun tai hänen asiamiehensä ilman vastapuolen antamaa aihetta tai muutoin tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheutetun tarpeettoman oikeudenkäynnin kustannuksia ei korvattu. Käräjäoikeus oli pitänyt prosessia turvaamistoimesta selvän ja riidattoman saatavan osalta tarpeettomana ja ilman vastapuolen antamaa aihetta aloitettuna. X Oy oli siten siltä osin aloittanut tahallaan tai huolimattomuudestaan tarpeettoman oikeudenkäynnin.
Käräjäoikeus oli pitänyt X Oy:n vaatimia velkomusasian kuluja kokonaisuudessaan asian luonteeseen ja riidattomuuteen nähden täysin kohtuuttomina hyväksyen kustannuksiksi summaaristen velkomusasioiden taulukkopalkkion 160 euroa, jonka se oli velvoittanut vastapuolen maksamaan. Vakuutusehtojen mukaan kustannuksista korvattiin enintään tuomioistuimen vakuutetun vastapuolen maksettavaksi velvoittama kulumäärä, ellei tuomioistuin ollut ratkaisusta ilmenevin perustein nimenomaisesti katsonut, että vakuutetun oli itse kärsittävä kulunsa osittain tai kokoaan vahinkonaan, mitä oikeus ei asiassa ollut tehnyt. Hyväksyttävien kulujen määrä jäi siten alle 600 euron vähimmäisomavastuun.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
X Oy on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii, että vakuutusyhtiön tulee maksaa aiheutuneista noin 50 000 euron kokonaiskuluista vakuutuksen enimmäiskorvausmäärä 30 000 euroa. X Oy oli ryhtynyt asiassa oikeudellisiin toimiin, koska se ei ollut saanut asiakkaaltaan suoritusta. Toimeksianto asiamiehelle oli tehty 2.3.2023 ja asiamies oli 25.3.2022 hakenut vakuutusyhtiöltä asiaan korvattavuuspäätöksen. X Oy oli hävinnyt asian käräjäoikeuden 6.11.2023 antamalla tuomiolla niin, että riidaton velkomusasia oli ratkaistu sen hyväksi.
X Oy:n mukaan vakuutusyhtiön antama korvattavuuspäätös oli ollut ratkaiseva tekijä siihen, että prosessi oli viety loppuun asti. Asiamies oli myös ilmoittanut vakuutusyhtiölle asian ollessa kesken jo kertyneistä kuluista. Lainopillista tukea oli tarvittu saatavan turvaamiseksi ja sen perusteella korvaus tuli maksaa. X Oy:n mukaan laskun maksaminen oli ollut riitainen.
Kuluttajariitalautakunnan antamassa ratkaisusuosituksessa 2713/38/2015 oli todettu, että vakuutusyhtiö otti oikeusturvavakuutuksella kantaakseen riskin vakuutetun oikeudenkäyntikuluista vakuutusmäärään saakka. Vakuutusmäärä oli vakuutuksenottajalle olennainen tieto hänen ottaessaan vakuutusta. Vakuutetun päätöksentekoon oikeudenkäynnin aloittamisesta vaikuttivat merkittävästi arvio tulevista oikeudenkäyntikuluista ja tieto näitä kuluja korvaavan oikeusturvaedun määrästä.
X Oy on vedonnut myös korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2000:103, jossa korkein oikeus on todennut oikeusturvavakuutuksissa noudatettavan yleisesti käytäntöä, jonka mukaan vakuutuksenottaja ilmoittaa vakuutustapahtumailmoituksella haluavansa käyttää oikeusturvaetua. Tämän johdosta vakuutusyhtiö antaa päätöksen, jolla se ilmoittaa, myönnetäänkö oikeusturvaetu. Kun vakuutuksenottaja on hakenut oikeusturvaetua etukäteen ja ilmoittanut samalla vakuutusyhtiölle asiamiehensä, asiamies voi toimeksiantotehtävän suoritettuaan lähettää laskunsa suoraan vakuutusyhtiölle, joka maksaa vakuutuksesta korvattavan osan laskusta suoraan asiamiehelle. Perustana menettelylle, jota puoltavat vahvat käytännön syyt, on oletus vakuutuslaitoksen ja vakuutuksenottajan tällaista järjestelyä koskevasta yhteisymmärryksestä. Korvauskäytännössä oikeusturvan myöntämistä koskevan ilmoituksen voitiinkin katsoa merkitsevän asiamiehelle vakuutusyhtiöön kohdistuvaa laskutuslupaa.
Lisäkirjelmässään 16.2.2024 X Oy kertonut, ettei sillä itsellään ollut lainopillista osaamista. Kaikki toimenpiteet oli tehty avustajan suosituksesta ja toimesta ja avustaja oli laatinut oikeusturvahakemuksen. X Oy on kiistänyt, että se olisi jo prosessin alussa tiennyt saatavansa riidattomuudesta, vaan asia oli tullut sen tietoon vasta noin kuukausi ennen oikeudenkäyntiä sitä varten laaditusta yhteenvedosta. X Oy:llä ei ole ollut käsitystä saatavan lainopillisesta tilanteesta, vaan se oli luottanut asiamieheensä.
Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena oli korvata riitaisten asioiden asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja. Vakuutusehtojen mukainen vahinkotapahtuma riita-asiassa sattui, kun asiassa esitetty yksilöity vaatimus nimenomaisesti kiistettiin joko perusteeltaan tai määrältään. Riidattomien saatavien perintä ei kuulunut oikeusturvavakuutuksesta korvattavaksi. Myönteinen päätös oli annettu, koska asian oli ilmoitettu olevan riitainen. Vastapuolen oli ilmoitettu kiistäneen X Oy:n laskusaatavan.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että sille on annettu väärää tietoa. Vakuutetulla on vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain perusteella velvollisuus antaa vakuutusyhtiölle oikeat tiedot vakuutusyhtiön korvausvastuun selvittämistä varten. Oikeuden päätöksestä ilmenee, että X Oy oli koko ajan tiennyt, että alkuperäinen saatava oli riidaton määrältään ja perusteeltaan. Näin ollen vakuutusyhtiölle ei ollut annettu oikeaa tietoa asian riitaisuudesta ja sillä oli vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain perusteella oikeus evätä korvaus.
Jos katsottiin, ettei korvausta voitu ensin mainitulla perusteella evätä, vakuutusyhtiö on turvaamistoimen osalta toistanut korvauspäätöksessään 5.12.2023 esille tuomansa seikat sen tarpeettomuudesta vedoten käräjäoikeuden tuomioon. Vakuutusyhtiö on huomauttanut, ettei turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia vakuutusehtojen mukaan korvattu. Käräjäoikeus oli myös katsonut tarpeettoman turvaamistoimen viivästyttäneen tarpeettomasti selvää ja riidatonta summaarista oikeudellista perintäprosessia.
Vakuutusyhtiö on toistanut myös velkomusasian osalta korvauspäätöksessä 5.12.2023 laumansa. Asiassa ei ollut esitetty perusteita sille, miksi selväksi ja riidattomaksi todetun saatavan perimisestä aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja summaarisessa menettelyssä olisi arvioitava toisin kuin oikeusministeriön asetuksissa. Ilman turvaamistoimen hakemista asia olisi ratkaistu ilman oikeudenkäyntiä suoraan ulosottokelpoisella myöntötuomiolla.
Siltä osin, kuin X Oy on vedonnut oikeusturvan myöntämistä koskeneeseen päätökseen vakuutusyhtiö on lausunut, että oikeus vakuutuskorvaukseen oli vakuutuksenottajalla tai vakuutetulla vakuutussopimuksen mukaisesti, eikä vahinkovakuutusta koskeva sopimus ollut välittömästi voimassa kolmannen hyväksi. Vakuutusyhtiön ja vakuutetun asiamiehen välillä ei vakuutuksen perusteella ollut oikeussuhdetta eikä oikeusturvavakuutuksen olemassaolo tai oikeusturvaedun myöntöpäätös sellaisenaan antanut asiamiehelle oikeutta korvaukseen suoraan vakuutusyhtiöltä. Oikeusturvan myöntämistä koskeva päätös ei siten merkinnyt asiamiehelle annettua laskutuslupaa. Päätöksessä oli myös mainittu korvattavuutta koskevista ehdoista ja rajoituksista. Myöntöpäätös ei siten ollut ehdoton lupaus siitä, että kaikki asiaan liittyvät kustannukset tulivat vakuutusmäärään asti korvattaviksi.
X Oy:n mainitsema korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2000:103 koski sitä, tuliko vakuutusyhtiön maksaa oikeusturvavakuutuksen perusteella korvaus asiaa hoitaneelle asianajotoimistolle vai yrityssaneerauksessa olevalle vakuutetulle. Nyt ei ollut kyse vastaavasta tilanteesta, vaan ylipäätään siitä, olivatko haetut kustannukset vakuutuksesta korvattavia, ja jos olivat, niin miltä määrältä. Myöskään mainittu kuluttajariitalautakunnan ratkaisu ei soveltunut asiaan.
Vakuutusyhtiön mukaan X Oy:n asiamies oli tehnyt summaarisessa riita-asiassa huomattavan määrän toimenpiteitä, ja oikeus oli katsonut kustannusten määrän täysin kohtuuttomaksi riidattoman velkomusasian hoidossa. Turvaamistoimenpide oli katsottu tarpeettomaksi. Vakuutusyhtiön tiedossa ei ollut, mitä X Oy ja asiamies olivat keskenään keskustelleet tehtävistä toimenpiteistä ja niiden laajuudesta. Vakuutuksen näkökulmasta tilanne oli joka tapauksessa se, etteivät kustannukset tulleet korvattavaksi oikeusturvavakuutuksesta.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
X Oy:n oikeusturvavakuutukseen sovellettavien 7.9.2021 päivättyjen yleisten sopimusehtojen kohdan 2.5.1 (Vakuutuksenottajan toimenpiteet vahingon tapahduttua) mukaan vakuutustapahtumasta on viipymättä ilmoitettava vakuutusyhtiöön vahingon tarkastus- ja muita toimenpiteitä varten. … Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, vakuutusyhtiöllä on oikeus alentaa korvausta tai evätä se kokonaan.
Sovellettavien 7.9.2021 päivättyjen oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 5.1.1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos ja hakemusasioissa. (…)
Ehtokohdan 5.1.2 (Vahinkotapahtuman syntymisajankohta ja vakuutuksen voimassaolo) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vahinkotapahtumat. Riita- ja hakemusasiassa vahinkotapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.
Ehtokohdan 5.2.2 mukaan vakuutus ei korvaa vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa
- jossa vaatimuksen riitauttamista ei voida osoittaa.
Ehtokohdan 5.2.3 mukaan vakuutus ei korvaa seuraavia kustannuksia:
5.2.3.4 Täytäntöönpano ja turvaamistoimenpiteet
Tuomion tai päätöksen täytäntöönpanosta taikka turvaamistoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia.
Turvaamistoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset korvataan kuitenkin silloin, kun turvaamistoimi liittyy turvaamistoimenpidettä haettaessa vireillä olevaan oikeudenkäyntiin ja käsitellään samassa tuomioistuimessa pääasian kanssa ja tästä pääasian oikeudenkäynnistä maksetaan korvausta oikeusturvavakuutuksesta. Turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia ei tällöinkään korvata.
5.2.3.11 Aiheeton oikeudenkäynti
Kustannuksia oikeudenkäynnistä, jonka vakuutettu tai hänen asiamiehensä on aloittanut ilman, että vastapuoli on antanut siihen aihetta, taikka muutoin ovat tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttaneet tarpeettoman oikeudenkäynnin.
5.2.3.12 Aiheettomat kustannukset
Kustannuksia, jotka vakuutettu tai hänen asiamiehensä ovat aiheuttaneet jäämällä pois tuomioistuimesta, jättämällä noudattamatta tuomioistuimen antamia määräyksiä tai esittämällä väitteen, jonka he ovat tienneet tai heidän olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, taikka muutoin ovat oikeudenkäyntiä pitkittämällä tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet.
Ehtokohdan 10.1 (Vahinkotapahtuma) mukaan asiassa, jonka johdosta oikeusturvaa haetaan, tulee olla kysymys syytteestä tai riitautetusta vaatimuksesta. Vaatimuksen katsotaan olevan riitautettu silloin, kun asiassa on esitetty yksilöity vaatimus, joka on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään
Ehtokohdan 10.3 (Korvauksen määrä ja sen laskeminen sekä arvonlisävero) mukaan vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut määrätään oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti.
Jos tuomioistuin ei asianosaisten myöntämisen tai jonkin muun syyn vuoksi ole lausunut päätöksessään asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista, tai jos asia on ratkaistu myöntämisen mukaisesti tai sovintoteitse, korvattavat kustannukset määritellään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut. Kustannuksista korvataan kuitenkin enintään tuomioistuimen vakuutetun vastapuolen maksettavaksi velvoittama kulumäärä, ellei tuomioistuin ole ratkaisussaan ilmenevin perustein nimenomaisesti katsonut, että vakuutetun on itse kärsittävä kulunsa osittain tai kokonaan vahinkonaan.
Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Korvattavien kustannusten määrä on kuitenkin enintään vakuutetun vastapuolelleen esittämän kuluvaatimuksen suuruinen.
Mikäli riidanalaisen etuuden arvo on rahassa arvioitavissa, vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn vakuutusmäärän rajoissa enintään riidanalaisen etuuden kaksinkertainen määrä tai jos riidan kohteena on toistuvaisluonteinen maksu, määrää arvioitaessa otetaan huomioon enintään riidanalaisen kertamaksun kymmenkertainen määrä. Etuuden määrää arvioitaessa ei oteta huomioon korko- tai asianajo- ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksia.
Jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutettu arvonlisäverotuksessaan vähentämään asianajolaskuun tai oikeudenkäyntikuluihin sisältyvän veron, korvauksesta vähennetään kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero ja vakuutusyhtiö maksaa vakuutetulle korvauksen asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista vakuutetun itse maksamaa laskua vastaan.
Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Vakuutussopimuslain 72 §:n (Väärät tiedot vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen) mukaan, jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.
Ratkaisusuositus
Asiassa on ensinnäkin kyse siitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus evätä korvaus kokonaan sen perusteella, että sille olisi oikeusturvailmoitusta tehdessä annettu väärää tietoa vakuutustapahtumasta. Toisekseen asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiön päätös vakuutusehtojen mukainen, kun se on hyväksynyt korvattavien kulujen määräksi vain käräjäoikeuden kohtuullisiksi katsomien kulujen määrän. FINE on käsitellyt asiaa vain siltä osin kuin se koskee vakuutusyhtiön vakuutussopimukseen perustuvaa korvausvelvollisuutta.
FINE toteaa, että vakuutussopimuslain 72 §:n soveltaminen edellyttää, että vakuutuksenantaja on voinut osoittaa korvauksen hakijan antaneen asiassa vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on ollut merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Asiallisesti saman sisältöinen määräys sisältyy myös asiaan sovellettaviin vakuutusehtoihin.
Vakuutusyhtiön mukaan sille oli vahinkoilmoitusta tehdessä annettu virheellistä tietoa siitä, että velkomusasia olisi ollut riitainen. Väitteensä tueksi yhtiö on vedonnut käräjäoikeuden tuomioon, josta sen mukaan ilmenee, että X Oy:n tiedossa oli koko ajan ollut, että alkuperäinen saatava oli perusteeltaan ja määrältään riidaton. Vakuutusyhtiö on tämän perusteella katsonut, että sillä on vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain nojalla ollut oikeus kieltäytyä korvauksen maksamisesta.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut FINElle, että vahinkoilmoitus 25.3.2022 oli otettu vastaan puhelimitse. X Oy:n edustaja on puolestaan FINElle antamassaan lisäkirjelmässä kertonut asiamiehen laatineen oikeusturvailmoituksen. FINElle toimitetuista asiakirjoista ei ilmene, kuka vahinkoilmoituksen oli tehnyt ja mitä tarkempia tietoja vakuutustapahtumasta ilmoituksessa oli vakuutusyhtiölle annettu. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt väitteensä tueksi näyttöä sille annetuista virheellisistä tiedoista. Koska asiassa jää näin ollen osoittamatta, että korvauksen hakija olisi antanut vakuutusyhtiölle vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoja vahinkotapahtumasta, FINE katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole vakuutussopimuslain 72 §:n perusteella ollut oikeutta kieltäytyä korvauksen maksamisesta.
Vakuutusyhtiö on 25.3.2022 antamallaan myönteisellä korvauspäätöksellä sitoutunut korvaamaan X Oy:n oikeudenkäyntikulut vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa. Vakuutuksen sisältö määräytyy sen mukaan, mitä vakuutussopimuksessa eli vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa ja mahdollisissa muissa sopimusasiakirjoissa on sovittu.
Tässä tapauksessa vakuutusehtojen kohdan 10.3 mukaan vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut määrätään oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Jos tuomioistuin ei asianosaisten myöntämisen tai jonkin muun syyn vuoksi ole lausunut päätöksessään asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista, korvattavat kustannukset määritellään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut. Kustannuksista korvataan kuitenkin enintään tuomioistuimen vakuutetun vastapuolen maksettavaksi velvoittama kulumäärä, ellei tuomioistuin ole ratkaisussaan ilmenevin perustein nimenomaisesti katsonut, että vakuutetun on itse kärsittävä kulunsa osittain tai kokonaan vahinkonaan. Vakuutusehtojen mukaan asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta määrättäessä otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu.
FINElle toimitetun selvityksen perusteella asiassa on ollut kyse käräjäoikeudessa käsitellystä riidattomasta velkomusasiasta. Käräjäoikeus on antamassaan tuomiossa nimenomaisesti lausunut X Oy:n oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuudesta todeten, että turvaamistoimea koskenut prosessi oli ollut tarpeeton ja viivästyttänyt tarpeettomasti riidattoman velkomusasian käsittelyä. Käräjäoikeus on pitänyt X Oy:n vaatimia oikeudenkäyntikuluja kokonaisuudessaan asian luonteeseen ja riidattomuuteen nähden täysin kohtuuttomina hyväksyen 49 835,86 euron oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta vain oikeusministeriön asetuksen mukaisen summaaristen velkomusasioiden taulukkopalkkion mukaiset 160 euroa, jonka se on velvoittanut X Oy:n vastapuolen korvaamaan.
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n pääsääntö on, että häviäjä maksaa voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Pääsäännöstä poiketen tuomioistuin voi tietyissä tilanteissa velvoittaa voittaneen osapuolen vastaamaan itse omista oikeudenkäyntikuluista osittain tai kokonaan. Tässä tapauksessa X Oy on voittanut pääasian, ja käräjäoikeus on velvoittanut vastapuolen korvaamaan X Oy:n kohtuullisiksi arvioitujen oikeudenkäyntikulujen määrän. Käräjäoikeus on nimenomaisesti kohtuullistanut korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää, eikä kyse ole ollut siitä, että käräjäoikeus olisi katsonut, että vakuutetun tuli itse kärsiä kulunsa osittain tai kokonaan vahinkonaan.
FINE toteaa, että kulujen kohtuullisuutta arvioidessa lähtökohtana on käräjäoikeuden tuomio. FINE katsoo, ettei asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella sillä olisi syytä arvioida kulujen kohtuullisuutta toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt. Vakuutusehtojen perusteella vakuutusyhtiö on velvollinen suorittamaan korvauksen vakuutetun välttämättömistä ja kohtuullisista asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista ainoastaan siltä osin, kun tuomioistuin on velvoittanut ne vakuutetun vastapuolen maksettavaksi. Näin ollen kohtuullisten kulujen määrä alittaa tässä tapauksessa X Oy:n vakuutuksessa sovitun 600 euron omavastuun määrän.
Siltä osin kuin X Oy on vedonnut vakuutusyhtiön päätökseen oikeusturvaedun myöntämisestä, FINE toteaa, että vakuutusyhtiö arvioi ja antaa oikeusturvaa koskevan ilmoituksen perusteella ensin korvauspäätöksen siitä, myöntääkö se vakuutusehtojen mukaan oikeusturvaedun sille ilmoitettuun asiaan. Korvausratkaisu siitä, miltä osin asiassa aiheutuneet asiamies- ja oikeudenkäyntikulut korvataan vakuutuksesta, voidaan sen sijaan antaa vasta kustannusten laadun ja määrän selvittyä eli tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen. Oikeusturvaedun myöntämistä koskevalla päätöksellä vakuutusyhtiö siis vasta vahvistaa vakuutetun oikeuden saada vakuutussopimuksessa noudatettaviksi sovituissa vakuutusehdoissa määritellyn laajuinen korvaus päätöksessä mainitussa asiassa.
Tässä tapauksessa X Oy:lle oli korvausprosessin alkuvaiheessa ilmoitettu, että oikeusturvaetu myönnetään ja vakuutuksesta korvataan asian hoitamisesta aiheutuvat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut X Oy:n oikeusturvavakuutuksen mukaisesti. FINE katsoo, että X Oy:n on päätöksen perusteella täytynyt ymmärtää, että korvattavaksi hyväksyttävistä kuluista on annettu tarkempia määräyksiä vakuutusehdoissa ja olla selvillä siitä yleisesti tunnetusta seikasta, että vakuutusehtoihin sisältyy myös korvausta rajoittavia määräyksiä.
Vakuutusyhtiöllä on oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen perusteella oikeus arvioida asiamiehen laskuttamien palkkioiden kohtuullisuus maksaessaan korvausta oikeusturvavakuutuksesta. Tässä tapauksessa ei ole kyse siitä, kenelle vakuutusyhtiön on tullut korvaus maksaa, vaan siitä, miltä osin aiheutuneet asianajokulut ovat ylipäätään olleet vakuutuksesta korvattavia. Vaikka asiamies on voinut vakiintuneen korvauskäytännön mukaan lähettää laskunsa suoraan vakuutusyhtiölle, vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan laskutettuja kuluja laajemmin kuin voimassa olleeseen vakuutussopimukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa on määrätty. Myös asiassa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuus on ollut arvioitavissa vasta asian käsittelyn päätyttyä.
Edellä selostetuista syistä FINE katsoo, ettei sillä ole perustetta suosittaa muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Toukonen