Tapahtumatiedot

Asiakas oli ollut poikaystävänsä kanssa ruuhkaisessa ravintolassa lauantai-illalla ja säilyttänyt korttiaan lompakossaan, jota hän oli pitänyt olkalaukussaan. Viimeisen oman ostoksensa asiakas oli tehnyt noin kahden aikaan yöllä, minkä jälkeen hän ei ollut enää tarvinnut korttiaan, koska asuu lähellä kyseistä ravintolaa. Kortin katoamisen asiakas oli huomannut sunnuntaina alkuillasta kun oli ollut lähdössä ostoksille. Ennen kortin sulkemista sillä oli tehty oikeudettomia nostoja Suomessa yhteismäärältään 1.000 euroa ja oikeudettomia ostoja Puolassa yhteensä 3.880,97 eurolla, joista osa on hyväksytty tunnusluvuilla ja osa allekirjoituksella.

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakkaan mukaan hän on ostostensa yhteydessä suojannut tunnusluvun näppäilyn asianmukaisesti ja pitänyt kortin sisältänyttä laukkuaan koko ajan olkapäällään. Viimeisen ostoksensa jälkeen hän oli laittanut lompakkonsa takaisin laukkuun meikkipussin alle. Asiakas epäilee, että tunnuksen urkkimista on saattanut helpottaa hänen 160 cm pituus sekä tungos baaritiskillä, mutta mitään poikkeavaa asiakas ei illan aikana havainnut. Laukun auki viiltäminen, valvontakameroiden peittäminen nostojen yhteydessä sekä kortin nopea vienti ulkomaille viittaavat asiakkaan mukaan ammattimaisuuteen, minkä vuoksi hän epäilee, ettei olisi edes toisin toimimalla voinut estää tapahtunutta. Asiakkaan mukaan, mikäli hän olisi käyttänyt omia avaimiaan kotiin mennessään tai olisi lähtenyt muualle, olisi hän havainnut kortin katoamisen aikaisemmin. Asiakkaan näkemyksen mukaan hän ei ole ollut huolimaton asiassa, minkä vuoksi pankin tulisi korvata hänelle koko vahinko. Allekirjoituksella hyväksyttyjen tapahtumien osalta asiakas katsoo lisäksi, että maksunvastaanottaja ei ole asianmukaisesti verrannut kortin ja kuitin allekirjoituksia.

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankin mukaan asiakas ei ole noudattanut pankin korttiehtojen ja maksupalvelulain edellyttämää riittävää huolellisuutta säilyttäessään ja käyttäessään korttia sekä siihen liittyvää tunnuslukua. Asiakas on valikoitunut rikoksen kohteeksi tunnuslukua näppäillessään. Mikäli hän olisi suojannut tunnuslukunsa siten, ettei se olisi päätynyt ulkopuolisen tietoon, ei hän olisi joutunut rikoksen kohteeksi. Asiakkaan olisi pitänyt kieltäytyä hyväksymästä korttitapahtumaa tunnusluvullaan, ellei sen asianmukainen suojaaminen ollut mahdollista. Pankin mukaan asiakkaan olisi tullut ruuhkaisessa ravintolassa vietetyn illan aikana kiinnittää erityistä huomiota lompakkonsa ja korttinsa tallellaoloon ja hänen olisi kotiin saapuessaan tai viimeistään heti aamulla tarkistaa kortin tallellaolo. Jos kortti olisi ilmoitettu kadonneeksi aamupäivän aikana, olisi vahinko ollut 3.880,97 euroa pienempi. Pankin näkemyksen mukaan asiakas on myös laiminlyönyt ilmoittaa pankille kortin ja/tai sen tunnusluvun katoamisesta tai oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä. Koska asiakkaan korttia ei ole enää saatavilla, niin vertailua siinä olleen ja ostoskuittien allekirjoitusten vastaavuudesta ei ole mahdollista tehdä, mutta kuiteissa olevat allekirjoitukset eivät poikkea esimerkiksi asiakkaan valituksesta ja korttisopimuksesta ilmenevistä allekirjoituksista tavalla johon myyjäliikkeen olisi tullut kiinnittää huomiota. Pankin näkemys on, että asiakkaan toiminta on kokonaisuutena arvioiden ollut törkeän huolimatonta, minkä johdosta asiakas on täysimääräisesti vastuussa hänen reklamaation kohteena olevista korttitapahtumista.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu

• Asiakkaan korttihakemus 22.6.2009
• Asiakkaan korttireklamaatio pankille 9.5.2011liitteineen
• Pankin vastaus asiakkaalle 17.8.2011
• Asiakkaan tutkintailmoitus poliisille 16.5.2011
• Asiakkaan tiliote 1-31.5.2011
• Pankin selvityksiä tunnusluvulla hyväksytyistä korttitapahtumista sekä kuittijäljennökset allekirjoituksella hyväksytyistä ostotapahtumista
• Pankin yleiset korttiehdot

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan kortilla tehdyistä asiakkaan riitauttamista korttitapahtumista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas katsoo joutuneensa ennalta hyvin suunnitellun rikoksen uhriksi ja vaatii, että pankki ottaa vastatakseen korttien oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon. Pankin näkemyksen mukaan oikeudettomat tapahtumat ovat seurausta asiakkaan törkeän huolimattomasta menettelystä, minkä vuoksi asiakas vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta kokonaisuudessaan. 

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Maksupalvelulain 53 §:ssä säädetään maksuvälineen haltijan velvollisuudesta huolehtia maksuvälineestä sekä 62 §:ssä maksupalvelun käyttäjän vastuusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä. Lain säännökset maksupalvelun käyttäjän vastuusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä ovat pakottavia maksupalvelun käyttäjän hyväksi, kun tämä on kuluttaja.

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelulain 62 §:ssä on säännelty maksupalvelun käyttäjän vastuusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä. Säännöksen mukaan maksupalvelunkäyttäjä ei pääsääntöisesti vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä. Tätä ilmoitusta edeltävältä ajalta maksupalvelun käyttäjä vastaa maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1. hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2. maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3. hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä on em. 2 ja 3 -kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta, jos maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan maksupalvelun käyttäjän vastuun maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä voi aiheuttaa se, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa. Kyseisen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskeviin ehtoihin voidaan sisällyttää tarkempia ehtoja siitä, millaisiin toimiin maksuvälineen haltijan on ryhdyttävä pitääkseen maksuvälineen turvassa. Tässä tapauksessa maksuvälineen käyttöä koskevat ehdot ovat pankin yleiset korttiehdot, joissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Korttiehtojen mukaan tunnuslukua on säilytettävä erillään kortista, lisäksi asiakas on sitoutunut hävittämään pankista saamansa tunnusluvun sisältävän kirjeen ja olemaan kirjaamatta tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistöä kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Kortin ja tunnusluvun tallella oloa on seurattava huolellisesti. Kortinhaltijan on säännöllisesti varmistettava olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla, että ne ovat tallessa ja erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa katoamisen riski on suuri. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille, jos kortti tai sen tunnusluku katoaa, on syytä epäillä kortin tai tunnusluvun joutuneen sivullisen haltuun tai korttia on saatettu käyttää oikeudettomasti.

Pankkilautakunta toteaa kortinhaltijan huolellisuuden arvioinnin olevan kokonaisharkintaa. Kortin huolelliseen säilyttämiseen kuuluu, että kortinhaltija toteuttaa kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin turvallisesti, jotta se ei joutuisi sivullisen haltuun. Arvioitaessa sitä millaisia varotoimia kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Kortinhaltijalta ei voida vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä, mutta kohtuullisiin varotoimiin voidaan yleensä katsoa kuuluvan sen, että maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua säilytetään erillään toisistaan siten, ettei sivullinen voi yhdistää niitä. Kohtuullisiin varotoimiin kuuluu myös se, että kortinhaltija seuraa kortin tallellaoloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Se, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, riippuu olennaisesti olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä.

Harkittaessa joutuuko maksupalvelun käyttäjä vastuuseen 62 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla otetaan muun ohella huomioon se, kuinka täsmällisiä maksuvälineen käyttöä koskevia ehtoja korttisopimukseen sisältyy ja onko hän laiminlyönyt niitä. Vastuun syntyminen sopimusehtojen rikkomisen perusteella edellyttää aina sitä, että ehtojen vastainen menettely osoittaa huolimattomuutta. Lieväkin huolimattomuus riittää synnyttämään vastuun. Lisäksi vastuun syntyminen edellyttää, että maksuvälineen katoaminen, joutuminen toisen haltuun tai oikeudeton käyttö on syy-yhteydessä sopimuseh-tojen rikkomiseen.

Maksupalvelun käyttäjän vastuulle säädettyä 150 euron rajoitusta ei sovelleta, jos kortinhaltija on luovuttanut kortin sen käyttöön oikeudettomalle, koska tällöin katsotaan olevan kyse tietoisesta riskin otosta. Euromääräistä rajoitusta ei myöskään sovelleta, jos kortinhaltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Jotta huolimattomuutta voitaisiin pitää törkeänä, kortinhaltijan toiminnan on maksupalvelulain esitöiden mukaan selvästi ja olennaisesti poikettava siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan. Törkeällä huolimattomuudella tarkoitetaan sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaa selvästi piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Arviointi on kokonaisharkintaa, jossa voidaan kiinnittää huomiota erityisesti vahinkoriskin suuruuteen ja varotoimenpiteiden mahdollisuuteen. Esimerkkinä lain esitöissä mainitaan, että törkeästä huolimattomuudesta voi olla kysymys silloin, kun kortinhaltija on säilyttänyt korttia ja tunnuslukua samassa lompakossa. Myös katoamisilmoituksen laiminlyönti voi yksittäistapauksessa osoittaa tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Näin on esimerkiksi silloin, kun maksuvälineen haltija havaittuaan maksuvälineen katoamisen tietoisesti laiminlyö katoamisilmoituksen tekemisen tai viivyttelee sen tekemisessä niin pitkään, että hänen menettelynsä voidaan katsoa osoittavan selvää piittaamattomuutta palveluntarjoajan eduista.

Ratkaisun perustelut

Riidatonta tapauksessa on, että asiakkaan kortti ja sen tunnusluku ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon ja niitä on käytetty oikeudettomiin automaattinostoihin sekä ostoihin ennen kuin asiakas on ilmoittanut kortin kadonneeksi. Tapauksessa jää arvioitavaksi, ovatko oikeudettomat tapahtumat johtuneet asiakkaan huolimattomuudesta, onko huolimattomuus ollut törkeää ja toisaalta onko osassa tapahtumia maksunvastaanottaja toiminut huolellisesti maksua vastaanottaessaan.

Tunnusluvun käyttäminen

Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistöä kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Pankkilautakunta katsoo, että riippumatta siitä, miten korttiehdoissa on nimenomaisesti ohjeistettu menettelemään tunnusluvun kanssa, turvalliseen ja huolelliseen kortin ja tunnusluvun käyttämiseen ja huolelliselta kortinhaltijalta edellytettäviin kohtuullisiin toimenpiteisiin kuuluu se, että kortinhaltija pyrkii toimimaan korttitapahtumaa tunnusluvulla hyväksyessään niin, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Toisaalta, vaikka korttiehdoissa on nimenomaisesti mainittu velvollisuudesta suojata tunnuslukua sitä käytettäessä siten, ettei sivullinen voi sitä saada tietoonsa, ei se, että tunnusluku tällä tavoin on joutunut sivullisen tietoon ole vielä näyttö siitä, että kortinhaltija olisi toiminut huolimattomasti. Siihen, mitä yksittäisen maksutapahtuman kohdalla voidaan kortinhaltijan huolellisuudelta edellyttää, vaikuttaa maksutapahtumaa ympäröivät olosuhteet. Huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota tunnusluvun suojaamiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa näköetäisyydellä maksupäätteestä on muita ihmisiä. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan voi myös olla olosuhteita ja tilanteita, joissa huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kieltäytyvän hyväksymästä korttitapahtumaa tunnusluvullaan, ellei tunnusluvun asianmukainen suojaaminen ole mahdollista.

Asiakkaan kertoman hän ei säilyttänyt tunnuslukua kortin yhteydessä ja hän on käyttänyt korttiaan ravintolassa ostoksen maksamiseen, jolloin kortin tunnusluku on oletettavasti urkittu. Asiakkaalla on tapana suojata tunnusluvun näppäily, eikä ole havainnut illan aikana mitään poikkeavaa.

Pankkilautakunta katsoo tapauksessa saadun selvityksen perusteella, että ulkopuolisen on täytynyt onnistua urkkimaan asiakkaan tunnusluku hänen maksaessaan ravintolassa kortillaan. Tapahtumaolosuhteet huomioon ottaen, Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi huolellisesti toimiessaan tullut tunnuslukua näppäillessään kiinnittää erityistä huomiota tunnuslukunsa suojaamiseen siten, ettei se olisi päätynyt ulkopuolisen tietoon. Saatu selvitys kokonaisuutena huomioiden Pankkilautakunta katsoo asiakkaan kortin tunnusluvun joutuneen ulkopuolisen tietoon asiakkaan laiminlyötyä huolimattomuudestaan korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen suhteen.

Kortin säilyttäminen ja tallella olon seuraaminen ja katoamisilmoituksen tekeminen

Asiakkaan kertoman mukaan hän säilytti korttiaan lompakossa käsilaukussaan, josta se anastettiin tekemällä laukkuun viilto. Asiakkaan kertoman mukaan hän ei sunnuntaina lyhyen etsinnänjälkeen löytänyt korttiaan, hän kuoletti sen.

Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kortin säilyttämisen suhteen vastaavan tavanomaista ja huolellista menettelyä, jota päivittäisessä maksamisessa käytettäväksi tarkoitetun maksuvälineen haltijalta voidaan edellyttää. Pankkilautakunta katsoo näin ollen, ettei asiakas ole säilyttäessään korttia käsilaukussaan huolimattomuudestaan laiminlyönyt velvollisuuksiaan kortin säilyttämisen suhteen.

Pankkilautakunta toteaa kortin tallella olon seuraamisen kuuluvan kortin turvallisen säilyttämisen tavoin olennaisesti huolellisen kortinhaltijan velvollisuuksiin. Ainoastaan kortin katoamisen havaittuaan kortinhaltija voi katoamisilmoituksen tekemällä varmistua siitä, ettei kadonnutta korttia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankin kannalta kortinhaltijan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa pankin saada tieto siitä, ettei kortti ole enää kortinhaltijan hallussa, ja toimia tämän tiedon pohjalta estämällä kortin käyttö.

Arvioitaessa, kuinka usein tapahtuvaa kortin tallella olon tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, huomioon otettavaksi tulevat samat olosuhteita koskevat seikat, jotka on huomioitu arvioitaessa kortinhaltijan huolellisuutta kortin säilyttämisessä. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan näiden olosuhteiden ohella huomioon on otettava tapa, jolla kortinhaltija on kyseisissä olosuhteissa korttiaan säilyttänyt. Lisäksi on otettava huomioon tapahtumienkulku ja se, onko niissä mahdollisesti ilmennyt jotain tavallisesta poikkeavaa, jonka johdosta huolellisen kortinhaltijan tulisi nimenomaisesti tarkistaa kortin tallella olo.

Olosuhteet huomioiden Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi ollut hyvä tarkistaa korttinsa tallella olo jo ravintolasta kotiin lähtiessään ja asiakkaan olisi tullut tarkistaa korttinsa tallella olo viimeistään kotiin saavuttuaan. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen korttiehtojen mukaista velvollisuuttaan seurata kortin tallella oloa olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla.

Pankkilautakunta toteaa, että mikäli asiakas olisi tehnyt katoamisilmoituksen aikaisemmin lauantaina, ei sillä olisi ollut vaikutusta tapauksessa tehtyihin oikeudettomiin automaattinostoihin, mutta ulkomailla tapahtuneet oikeudettomat ostot olisivat siinä tapauksessa estyneet. Sinänsä asiakas on kuolettanut korttinsa asianmukaisesti havaittuaan sen katoamisen, mutta koska asiakkaan tallellaolon seuraamista koskeva laiminlyönti on syy-yhteydessä kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneeseen vahinkoon, otetaan tämä asiakkaan huolimattomuudesta johtunut laiminlyönti huomioon arvioitaessa asiakkaan menettelyä kokonaisuutena.

Maksunvastaanottajan menettely

Mikäli maksunvastaanottajan katsotaan menetelleen tapauksessa huolimattomasti, ei asiakas ole vastuussa oikeudettomasta käytöstä, vaikka hänen oma menettelynsä olisi ollut törkeän huolimatonta. Maksunvastaanottajien huolellisuusarvioinnissa Pankkilautakunta on aiemmassa ratkaisukäytännössään katsonut, että käytännön syistä allekirjoituksien yhteneväisyydelle ei voida asettaa kovin korkeita vaatimuksia eikä allekirjoitusten pienten eroavaisuuksien voida katsoa edellyttävän myyjäliikkeeltä erityisiä jatkotoimenpiteitä. Maksupalvelulain esitöissä (HE 169/2009) esitetyn mukaan myyjän voitaisiin katsoa laiminlyöneen varmistamisvelvollisuutensa, jos kortissa oleva nimikirjoitusnäyte on selvästi erilainen kuin tositteessa. Pankkilautakunta katsoo, että esimerkiksi allekirjoitusten eri nimi tai tekstilaji ovat eroja, jotka huolellisen maksunsaajan tulisi havaita myös nopearytmisessä kassatyöskentelyssä.

Tapauksessa asiakkaan valituksen kohteena oleva luottokortti ei ole ollut käytettävissä vertailun suorittamiseksi, mutta ostotositteissa olevia allekirjoituksia voidaan verrata esimerkiksi asiakkaan laatimassa valituksessa olevaan allekirjoitukseen. Pankkilautakunta katsoo, että ostotositteiden ja valituksessa olleiden allekirjoitusten välillä ei ole sellaista erovaisuutta, johon myyjäliikkeen olisi tullut puuttua. Luottokorttiyhtiöiden kansainvälisten sääntöjen mukaan maksunsaajalla ei myöskään ole summaan perustuvaa velvollisuutta tarkistaa maksajan henkilöllisyyttä. Koska tehty maksu ei ole ollut kansainvälisellä luottokortilla tehdyksi maksutapahtumaksi poikkeuksellisen suuri, ei maksunvastaanottajalla muutoinkaan voida katsoa olleen erityistä syytä epäillä kyseen olleen kortin oikeudettomasta käytöstä.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa. Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettely kuitenkaan osoita sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaisi asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin.  

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittuu 150 euroon. Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen asiassa aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 150 euroa.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää sekä jäsenet Antila, Kallio, Lampela ja Lehtonen. Sihteerinä toimi Sainio.

PANKKILAUTAKUNTA