Haku

PKL 27/13

Tulosta

Asianumero: PKL 27/13 (2013)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 11.12.2013

Yhdistelmäkortin oikeudeton käyttö. Huolimattomuus.

Tapahtumatiedot

Asiakkaan kortti anastettiin ja kortilla tehtiin Jyväskylässä 21.3.2013 klo 02:13-02:27 oikeudettomia automaattinostoja yhteensä 4.680 euron arvosta. Lisäksi kortilla tehtiin oikeudetta 10 euron bensaostos klo 01:47. Pankki vastaanotti sulkuilmoituksen asiakkaan kortista klo 02:49.

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon 4.690 euroa kokonaisuudessaan.

Asiakas oli virkamatkalla Jyväskylässä 20.-21.3.2013 ja käytti korttiaan automaattinostoon noin klo 17. Tuolloin paikalle ilmestyi kaksi naista, joita asiakas pyysi siirtymään etäämmälle. Tunnusluvun urkkiminen ei asiakkaan käsityksen mukaan ollut ko. tilanteessa mahdollista. Asiakas käytti korttiaan myös päivällislaskun maksamiseen hotelillaan noin klo 20, jolloin hän käytti päätettä pöydässään eikä tunnusluvun urkkiminen varmuudella ollut ko. tilanteessa mahdollista. Seuraavaksi hän käytti korttiaan noin klo 00:30 laskun maksamiseen ravintola B:ssä, jossa hän vietti iltaa noin klo 22:00-01:15. Asiakas ei mennyt noutamaan juomia tunnusluvun urkkimisen poliisille tunnustaneen naisen kanssa. Maksutilanteessa tunnusluvun urkkiminen on ollut ilmeisesti mahdollista todistajana kuullun ravintolapäällikön mukaan. Ravintolapäällikkö on pitänyt asiakkaan toimintaa tilanteessa huolellisena.

Seuraavaksi asiakas teki ostoksen noin klo 01:30 bensa-asemalla, johon hän siirtyi ravintolasta lähdettyään. Edellisessä maksutilanteessa paikalla olleet epäillyt olivat lähteneet ravintolasta heti asiakkaan sieltä lähdettyä ja asiakas havaitsikin heidän saapumisensa samalle bensa-asemalle. Asemalle tuli autossa koko epäiltyjen joukko, josta asiakas tunnisti takapenkillä istuneen naisen samaksi henkilöksi, jonka kanssa hän oli jutellut ravintolassa. Tunnusluvun urkkiminen ei asiakkaan käsityksen mukaan ollut ko. tilanteessa mahdollista. Itse asiassa asiakas muistelee ostaneensa juotavaa ja pikkupurtavaa käteisellä. Tätä asiakas ei kuitenkaan tarkkaan muista ja siitä syystä hän ei alun perin bensa-asemalla tehtyä 10 euron ostoa reklamoinut. Joka tapauksessa lompakko oli varmuudella hänen hallussaan ostosta tehtäessä ja lompakon ryöstö tapahtui bensa-aseman ja hotellin välillä.

Bensa-asemalta asiakas lähti kävelemään kohti 300-500 metrin päässä olevaa hotelliaan. Hotellin läheisyydessä kaksi miestä kävi hänen kimppuunsa. Hän sai häädettyä toisen päällekarkaajista pakosalle, mutta toinen onnistui painimaan asiakkaan maahan. Hetken painimisen jälkeen myös toinen päällekarkaajista pakeni ja tilanteesta poistui myös nainen. Asiakas seurasi paenneita jonkin matkaa, mutta huomattuaan lompakon hävinneen, hän palasi päällekarkauspaikalle etsimään lompakkoaan. Vasta kun lompakkoa ei löytynyt, asiakas päätteli miesten anastaneen sen.

Asiakkaalla ei ollut puhelinta mukanaan, joten pääteltyään miesten anastaneen lompakon hän meni hotellilleen ja pyysi vastaanottovirkailijaa soittamaan poliisit paikalle. Virkailija kysyi myös, kuolettaako hän myös lompakossa olleet kortit, minkä asiakas pyysi häntä tekemään. Asiakas pitää pankin väitettä viivytyksestä kortin sulkemisessa lähinnä naurettavana. Rikosilmoitukseen ryöstön tapahtuma-ajaksi merkitty klo 02:44 on todennäköisesti se aika, jolloin poliisi on vastaanottanut soiton, koska kortit on kuoletettu 02:54. Asiakas arvioi päällekarkauksen tapahtuma-ajaksi noin klo 01:45-02:00.

Valvontakameran kuvista näkyi, että asiakkaan reklamoimat nostot on tehnyt nainen, joka on rikostutkinnan päätteeksi tunnustanut lompakon anastuksen ja kortin oikeudettoman käytön. Nainen tosin kertoi anastaneensa lompakon ns. näpistyksenä ja kielsi päällekarkauksen.

Asiakas katsoo pankin kohtelevan häntä erittäin loukkaavasti vihjailemalla, että hän olisi asianomistajana valehdellut kuulustelussa. Rikollisen kertomaa tunnutaan pankissa pidettävän luotettavampana kuin asiakkaan kertomusta uhrina. On outoa sivuuttaa se tosiasia, että rikoksesta epäilty voi kuulusteluissa valehdella ilman rikosoikeudellista seuraamusta. On luonnollista, että tekijät kertovat satuja, joilla heidän osaltaan syytteen kohta ryöstö mitätöityisi.

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Keski-Suomen poliisilaitokselta 29.8.2013 saadun tutkintapöytäkirjan mukaan asiakkaan seurassa ravintola B:ssä oli ollut nainen, joka on myöntänyt nähneensä asiakkaan pin-koodin siinä yhteydessä, kun hän ja asiakas olivat menneet yhdessä ostamaan lisää juotavaa. Ravintolasta asiakas oli naisen kertomuksen mukaan siirtynyt toiseen ravintolaan. Sieltä poistuessaan yhdessä asiakkaan kanssa, nainen oli anastanut asiakkaan takataskusta lompakon. Nainen kertoi käyttäneensä myöhemmin anastamaansa korttia luvatta pankkiautomaatilla.

Asiakkaan ja naisen kertomukset illan tapahtumista eroavat huomattavasti toisistaan. Myös asiakkaan kertomus bensa-asemalla tehdystä ostoksesta ei vastaa tapahtumasta saatua tositetta. Tositteen mukaan osto on tehty pumppuautomaatista. Koska asiakas oli liikkeellä jalkaisin, bensa-automaattiosto ei sovi kerrottuihin tapahtumiin.

Vaikka olosuhteet ennen nostojen tekemistä jäävät epäselviksi ristiriitaisten kertomusten vuoksi, tehtyjen nostojen korvaamisen kannalta ratkaisevaa on se, että asiakas on ravintolassa ostaessaan alkoholijuomia näppäillyt pin-koodinsa siten, että naisella on ollut mahdollisuus saada se tietoonsa.

Lisäksi asiakas ilmoitti korttinsa kadonneeksi vasta klo 2:49. Oikeudettomat nostot tehtiin klo 2:13-2:27 välisenä aikana. Koska asiakas oli kertomansa mukaan heti huomannut lompakon kadonneen tappelun aikana, olisi hänen tullut myös saman tien kimppuun hyökänneiden miesten kadottua sulkea kortti. Nyt se on tehty arviolta vasta noin puoli tuntia tapahtuman jälkeen.

Pankin korttiehtojen mukaan ”Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua” ja ” Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisessa, kortin joutumisesta sivullisen haltuun, kortin jäämisestä ulkomailla automaattiin.”

Pankki katsoo, että vastuu kortin käytöstä jää asiakkaalle itselleen sillä perusteella, että hän on käyttäytynyt törkeän huolimattomasti jättäessään suojaamatta pin-koodin näppäilyn ravintolatiloissa kun samanaikaisesti hänen lähellään oli muita henkilöitä. Lisäksi asiakas on viivytellyt ilmoittamisessaan kortin katoamisesta pankille, vaikka hän on ollut täysin varma, että kortti on ulkopuolisen henkilön hallussa.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- tutkintailmoitus (ilmoitusaika 21.3.2012) sisältäen esitutkinnan osalta referaatit rikoksesta epäiltyinä kuulusteltujen neljän henkilön kertomuksista

- korttitapahtumalistaus

- tosite 10 euron bensaostosta 21.3.2012 klo 01:47

- tiliotteita

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan kortilla tehdyistä oikeudettomista korttitapahtumista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas katsoo toimineensa huolellisesti ja vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon kokonaisuudessaan. Pankki katsoo vastuun kortin käytöstä jäävän asiakkaalle sillä perusteella, että hän on käyttäytynyt törkeän huolimattomasti jättäessään suojaamatta tunnusluvun näppäilyn ja hän on viivytellyt ilmoittamisessaan kortin katoamisesta pankille.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankin korttien yhteisissä ehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukuaan helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon.

Ratkaisun perustelut

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Tapahtumienkulku

Pankkilautakunta toteaa tapahtumienkulun jääneen tapauksessa yksityiskohtien osalta osin epäselväksi. Asiassa saatu kokonaisselvitys huomioon ottaen Pankkilautakunta pitää kuitenkin asiakkaan asiassa esittämää selvitystä uskottavana ja näin ollen myös tapahtumienkulkua ratkaisevilta osin selvänä. Asiakkaan antamaa selvitystä tukee myös poliisipartion hotellin vastaanotossa aamuyöllä heti tapahtumien jälkeen asiakkaan kertoman perusteella kirjaama rikosilmoitus.

Edelleen Pankkilautakunta toteaa asian olleen ennen lautakuntakäsittelyn kirjelmöintivaihetta riitainen vastuunjaon lisäksi osin myös tapahtumienkulun osalta, mutta asiakkaan ja pankin välisen vastuunjakoa koskevan riitaisuuden lopulta pelkistyneen erimielisyyteen siitä, onko asiakas noudattanut korttiehtojen edellyttämää huolellisuutta näppäillessään tunnuslukua ravintolassa ja ilmoittaessaan pankille kortin joutumisesta sivullisen haltuun.

Edellä todettuun viitaten Pankkilautakunta katsoo todennäköiseksi, että tapauksessa asiakkaan kortin tunnusluku on urkittu asiakkaan maksaessa ostoksiaan ravintola B:ssä. Edelleen lautakunta katsoo todennäköiseksi, että asiakkaan lompakko on anastettu siinä yhteydessä, kun hänen kimppuunsa käytiin hänen ollessa matkalla hotellilleen.

Pankkilautakunta katsoo myös, että bensa-asemaa koskeviin tapahtumiin liittyvät epäselvyydet ovat johtuneet siitä, että asiakas ei ole alun perin ymmärtänyt kiistää asemalla tehtyä 10 euron ostosta käytyään myös itse bensa-asemalla ravintolasta lähdettyään. Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella todennäköiseksi, että asiakas on kertomansa mukaisesti tehnyt juotava- ja pikkupurtavaostoksensa käteisellä ja että myöhemmin klo 01:47 tehty 10 euron bensaostos on korttia oikeudetta käyttäneiden heti lompakon anastuksen jälkeen tekemä.

Tunnusluvun käyttäminen

Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltija on velvollinen tunnuslukuaan näppäillessään suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Pankkilautakunta katsoo, että riippumatta siitä, miten korttiehdoissa on nimenomaisesti ohjeistettu menettelemään tunnusluvun kanssa, turvalliseen ja huolelliseen kortin ja tunnusluvun käyttämiseen ja huolelliselta kortinhaltijalta edellytettäviin kohtuullisiin toimenpiteisiin kuuluu se, että kortinhaltija pyrkii toimimaan korttitapahtumaa tunnusluvulla hyväksyessään niin, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Siihen, mitä yksittäisen maksutapahtuman kohdalla voidaan kortinhaltijan huolellisuudelta edellyttää, vaikuttaa maksutapahtumaa ympäröivät olosuhteet. Huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota tunnusluvun suojaamiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa näköetäisyydellä maksupäätteestä on muita ihmisiä.

Pankkilautakunta katsoo, että tässä tapauksessa asiakkaan olisi huolellisesti toimiessaan tullut tunnuslukua yöllä ravintolan tiskillä näppäillessään kiinnittää erityistä huomiota tunnuslukunsa suojaamiseen siten, ettei se olisi päätynyt ulkopuolisen tietoon. Asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo asiakkaan kortin tunnusluvun joutumisen ulkopuolisen tietoon johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan.

Kortin säilyttäminen, tallella olon seuraaminen ja katoamisilmoituksen tekeminen

Pankin korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Ehtojen mukaan kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa, ja kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta tai joutumisesta sivullisen haltuun.

Pankkilautakunta toteaa, että arvioitaessa sitä millaisia varotoimia kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Ympäröivät olosuhteet ovat olennaisessa osassa arvioitaessa, mitä kortin huolellinen säilyttäminen kortinhaltijalta edellyttää. Mikäli tietyissä olosuhteissa voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa olevan esimerkiksi kohonnut riski taskuvarkauksille, voidaan myös huolellisen kortinhaltijan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota kortin säilyttämiseen. Kortinhaltijalta ei kuitenkaan voida vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä, mutta kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan se, että kortinhaltija seuraa kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Se, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, riippuu olennaisesti olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan näiden olosuhteiden ohella huomioon on otettava tapa, jolla kortinhaltija on kyseisissä olosuhteissa korttiaan säilyttänyt. Lisäksi on otettava huomioon tapahtumienkulku ja se, onko niissä mahdollisesti ilmennyt jotain tavallisesta poikkeavaa, jonka johdosta huolellisen kortinhaltijan tulisi nimenomaisesti tarkistaa kortin tallella olo.

Pankkilautakunta vielä korostaa kortin tallella olon seuraamisen kuuluvan olennaisesti huolellisen kortinhaltijan velvollisuuksiin. Ainoastaan kortin katoamisen havaittuaan kortinhaltija voi katoamisilmoituksen tekemällä varmistua siitä, ettei kadonnutta korttia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankin kannalta kortinhaltijan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa pankin saada tieto siitä, ettei kortti ole enää kortinhaltijan hallussa, minkä perusteella pankki voi ryhtyä toimiin estääkseen kortin oikeudettoman käytön.

Tässä tapauksessa asiakkaan lompakon tultua anastetuksi häneen kohdistuneen hyökkäyksen yhteydessä Pankkilautakunta katsoo, ettei kortin joutumisen sivullisen haltuun voida katsoa johtuneen siitä, että asiakas olisi huolimattomuudestaan laiminlyönyt velvollisuuksiaan kortin turvallisen säilyttämisen suhteen.

Asiakas ei kertomansa mukaan ole välittömästi yhteenoton jälkeen huomannut lompakkonsa kadonneen vaan on seurannut hänen päälleen käyneitä henkilöitä jonkin matkaa kunnes hän on huomannut lompakkonsa hävinneen ja on palannut päällekarkauspaikalle lompakkoaan etsimään. Asiakas on kertomansa mukaan päätellyt miesten anastaneen lompakon vasta kun hän ei löytänyt lompakkoaan yhteenottopaikalta tai sen lähistöltä.

Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi tapauksessa ollut hyvä heti yhteenoton jälkeen tarkastaa lompakkonsa ja korttinsa tallellaolo. Edelleen lautakunta toteaa, että huomattuaan lompakkonsa kadonneen asiakkaan olisi korttiehtojen mukaisesti tullut ilmoittaa asiasta viipymättä pankille. Näin toimiessaan asiakkaan olisi ollut mahdollista sulkea korttinsa toteutunutta sulkuaikaa aiemmin.

Tapauksen poikkeukselliset olosuhteet huomioon ottaen Pankkilautakunta pitää kuitenkin ymmärrettävänä sitä, että asiakas ei ole yhteenoton jälkeen ensimmäiseksi tarkistanut lompakkonsa tallellaoloa vaan on lähtenyt hänen päällensä käyneiden henkilöiden perään, ja toisaalta sitä, että asiakas on lompakon katoamisen havaittuaan ensin olettanut, että lompakko olisi pudonnut yhteenoton yhteydessä, ja hän on tämän johdosta yrittänyt ensin etsiä lompakkoaan yhteenottopaikalta. Saatu selvitys kokonaisuutena huomioiden Pankkilautakunta katsookin, ettei asiakas edellä todetuin tavoin toimiessaan ole huolimattomuudestaan laiminlyönyt velvollisuuksiaan kortin tallellaolon seuraamisen taikka katoamisilmoituksen tekemisen suhteen. Edelleen Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, että kun asiakas ei ole yhteenottopaikalle palattuaan löytänyt lompakkoaan ja on ymmärtänyt hänen kimppuunsa käyneiden miesten vieneen lompakon, on hänen viimeistään tuossa tilanteessa tullut ymmärtää riski korttinsa oikeudettomasta käytöstä ja tullut korttiehtojen mukaisesti tehdä viipymättä sulkuilmoitus kortistaan.

Asiakkaalla ei kertomansa mukaan ollut puhelinta mukanaan, joten pääteltyään miesten anastaneen lompakon hän meni tapahtumapaikan vieressä olleelle hotellilleen ja pyysi vastaanottovirkailijaa soittamaan poliisit paikalle ja sulkemaan lompakossa olleet kortit. Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan ole näissä olosuhteissa - ymmärrettyään lompakkonsa tulleen anastetuksi - ollut mahdollista tehdä kortistaan katoamisilmoitusta toteutunutta sulkuaikaa aiemmin ja ettei asiakas näin ollen ole huolimattomuudestaan laiminlyönyt velvollisuuttaan ilmoittaa viipymättä pankille kortin katoamisesta.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen suhteen. Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että korttiehtojen mukaisesti toimimalla asiakkaan olisi ollut mahdollista sulkea korttinsa nyt toteutunutta sulkuaikaa aiemmin. Lautakunta katsoo kuitenkin, ettei tämä laiminlyönti ole johtunut asiakkaan huolimattomuudesta. Pankkilautakunta katsoo myös, ettei asiakkaan menettely kokonaisuutena osoita selvästi piittaamatonta suhtautumista kortin ja sen tunnusluvun hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin, ja ettei asiakkaan menettely siten osoita maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta. Näin ollen asiakkaan vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittuu 150 euroon.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon vastatakseen siltä osin kuin se ylittää 150 euroa.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää sekä jäsenet Kallio, Lampela, Lehtonen ja Pulkkinen. Sihteerinä toimi Hidén.

PANKKILAUTAKUNTA

Tulosta