Tapahtumatiedot

B Ky sopi vakuutusyhtiön kanssa vuonna 1988 sairausvakuutuksesta, jonka vakuutettuna on C (synt. 1953). Vuonna 1992 A Ky tuli vakuutuksen omistajaksi. A Ky ja B Ky maksoivat vakuutuksen vakuutusmaksuja kuutena vakuutuskautena vuosina 1988–1993. Vakuutusmaksujen yhteissumma oli 29 610,98 markkaa. Vakuutus tuli loppuun maksetuksi vakuutuksen päättymispäivään 4.10.2018 saakka. A:lla on sopimus tämän vakuutusyhtiön kanssa myös kuoleman varalta myönnetystä henkivakuutuksesta, joka päättyy 2.4.2025. Vuonna 1989 vakuutusyhtiö antoi hakemuksesta tähän vakuutukseen liittyvän asiakaskortin, jolla vakuutettu voi asioida vakuutusyhtiön kanssa laskutussopimuksen tehneissä lääkärikeskuksissa ja apteekeissa. Kysymyksessä oli maksullinen asiakaskortti.

Vakuutusyhtiö ilmoitti A:lle 25.11.2013 päivätyllä tiedotteella poistavansa asiakaskortin A Ky:n vakuutuksesta 1.1.2014 lukien. Tiedotteen mukaan asiakaskortti on tapa järjestää korvaustoiminta. Yhtiön mukaan sen myöntämien asiakaskortillisten vakuutusten määrä on supistunut niin vähäiseksi, että asiakaskorttipalvelun ylläpitäminen on tullut liian kalliiksi. Vakuutuksenottajalle palautettiin vakuutusmaksua 512,31 euroa.

Vakuutusyhtiö toteaa tiedotteessaan, että vakuutusyhtiöllä on oikeus tehdä vakuutussopimukseen vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen kes­keiseen sisältöön. Asiakaskortin poistaminen on yhtiön mukaan vähäinen muutos, koska kor­tin poistamisella ei puututa vakuutuksen antamaan turvaan.

Valitus

Valituksen mukaan vakuutusyhtiö tarjosi vakuutusta otettaessa vuonna 1987 kahta vaihtoehtoa vakuutusmaksun suorittamiseksi. Vakuutusmaksun saattoi suorittaa 9 000 markan kertasuorituksella tai maksamalla 3 000 markkaa vuosittain viiden vuoden ajan. Vakuutuksenottaja päätyi jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Vakuutusyhtiö kuitenkin nosti vakuutusmaksuja kahden vuoden jälkeen ensin 7 000 markkaan vuodessa. Seuraavana vuonna vakuu­tusyhtiö ilmoitti, että jos asiakaskortista luovutaan, kahtena viimeisenä vuotena vakuutusmaksu on edelleen 7 000 markkaa vuodessa. Jos kortti pidetään, kahtena viimeisenä vuotena vakuutusmaksu on 9 000 markkaa vuodessa. Valituksen mukaan vakuutuksen­ottaja valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon, koska vakuutusyhtiöstä luvattiin, että asiakaskortti pysyy käytössä vakuutuksen voimassaolon loppuun asti.

Kysymyksessä ei ole asiakkaalle vähäinen muutos. Vakuutettu joutuu nyt sitomaan omia pääomiaan sairauden hoitoon. Summat saattavat olla tuhansia euroja. Asiakaskorttien tekeminen ei ole vakuutusyhtiölle kallista. Vakuutusyhtiön yksipuolinen päätös on väärä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että vakuutussopimuslain 20 a §:n mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus tehdä vakuu­tussopimukseen vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuk­sen keskeiseen sisältöön. Muutoksen laatua tulee arvioida ensisi­jaisesti yleisin kaikkia vakuutuksenottajia ja vakuutettuja koskevin perustein.

Yhtiön mukaan sairausvakuutuksen keskeisen sisällön muodostavat vakuutusehdoissa yksilöityjen sairaanhoitokulujen korvaaminen vakuutetulle ja tätä korvauspiiriä määrittävät sopimusmääräyk­set. Asiakaskortin poistamisella ei ole puututtu siihen, missä laajuudessa vakuutetulla on oikeus saada sairauskulunsa korvatuiksi. Vakuutusturvan laajuus ja vakuutuksen korvauspiiri ovat pysy­neet ennallaan. Asiakaskortin poistaminen kohdistuu vakuutusyhtiön sivuvelvoitteeseen kor­vaustoiminnan järjestämisestä. Asiakaskortin pois­tamisessa on kyse korvausmenettelyyn liittyvästä muutoksesta. Pelkästään se seikka, että vakuute­tun täytyy jatkossa ensin itse maksaa aiheutuneet sairauskulut, ei tee asiakaskor­tin poistamisesta vähäistä suurempaa muutosta. Muutoksen laatua on ar­vioitava vakuutetun aseman ja hänen saamiensa kokonaisetujen perusteella. Yhtiö viittaa vastineessaan Vakuutuslautakunnan lausuntoon VKL 249/96.

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutussopimuslain 20 a §:n mukaista vakuutusyh­tiön oikeutta tehdä vakuu­tussopimukseen vähäisiä muutoksia ei ole sidottu vakuutuksen maksutapaan. Vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus poistaa vakuutukseen liittyvä asiakaskortti, vaikka asiakkaan vakuutus on loppuun maksettu eli vakuutuksesta ei enää eräänny vakuutusmaksuja.

Vastineen mukaan tämän vakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö on vuodesta 2005 alkaen ollut yhtiön edustajiston tekemän päätöksen nojalla vapaaehtoisessa run off -tilassa. Tämä merkitsee sitä, että yhtiö ei myönnä uu­sia vakuutuksia, vaan toiminta on keskittynyt olemassa olevan vakuutuskan­nan tarkoituksenmukaiseen hoitoon ja toiminnan hallittuun alasajoon, sijoitustoiminnan hoitoon sekä yhtiöön kertyneen ylijäämän jakamiseen. Run off -­tilasta johtuen asiakaskortillisten vakuutusten määrä on supistunut niin vähäi­seksi, että asiakaskorttipalvelun ylläpitäminen on tullut liian kalliiksi. Asia­kaskorteista syntyvistä kustannuksista valtaosa syntyy asiakaskorttipalvelun ylläpitämisestä, mikä edellyttää tavallisen korvauskäsittelyprosessin rinnalla ylläpidettävää toista korvausprosessia sekä jatkuvaa yhteistyötä apteekkien ja hoitolaitoksien kanssa. Näiden prosessien ylläpitäminen nykytilanteessa ja säilyttäminen mahdollisissa tulevissa tietojär­jestelmiä koskevissa uudistushankkeissa johtaa asiakaskortillisten vakuutusten pienen määrän vuoksi hyvin korkeisiin kustannuksiin kutakin asiakaskortillis­ta vakuutusta kohden. Korttien painamisesta ja lähettämisestä syntyy myös kuluja, mutta suurin osa kuluista syntyy asiakaskortteihin liitty­vän poikkeavan korvausprosessin ja yhteistyökumppanuuksien ylläpitämises­tä.

Vakuutusyhtiö kertoo poistaneensa asiakaskortit 1990-luvulla yksityishenki­löiden ottamista jatkuvamaksuisista sairausvakuutuksista. Nyt asiakaskortit on poistettu muista vakuutuksista, joita on kannassa alle 500 vakuutusta. Yhtiö kertoo, että vuonna 2013 tulleiden koko sai­rauskuluvakuutuskantaa koskevien korvaushakemusten määrä oli yhteensä 21 450 kappaletta, joiden lisäksi asiakaskorttien perusteella koontilaskuja apteekeista tuli 1 644 kappaletta ja lääkärikeskuksista vain 34 kappaletta. Vuonna 2012 nämä määrät olivat 1 831 kappaletta ja 97 kappaletta. Suurin osa tämän vakuutusyhtiön jäljellä olevaa sairausvakuutus­kantaa on ollut asiakaskortitonta. Asiakaskorttien vähäisyyden johdosta korttikäytäntö ei ole toteuttanut sen alkuperäistä tarkoitusta si­ten, että apteekit ja lääkärikeskukset laskuttaisivat koontilaskuilla samanaikai­sesti usean eri henkilön korvaukset. Suurin osa korvaushakemuksista tu­lee yhtä vakuutettua koskevina hakemuksina vakuutetuilta itseltään.

Vastineen mukaan korvauksenhakuohjeet on julkaistu yhtiön korvauspalvelua hoitavan ryhmittymän internetsivuilla, joista on myös tulostettavissa korvauksenhakulomake. Vakuutettu voi toimittaa kor­vaushakemuksen liitteineen ilman postimaksua. Jos lääkäriasema ei ole vähentänyt sairausvakuutuslain mukaista korvausta eikä vakuutettu itse ole hakenut sitä Kelalta, maksaa ja hakee vakuutusyhtiö Kela-osuuden, mikäli vakuutettu toimittaa yhtiölle tätä koskevan valtakirjan määräajassa. Vaikka vakuutuseh­doissa ei ole sitouduttu maksusitoumusten antamiseen, on asiak­kaan jatkossa tarvittaessa mahdollista maksaa suuret yksittäiset hoitoku­luerät joko maksusitoumuksin tai suoralaskutuksin sopimalla laskutusjärjeste­lystä erikseen etukäteen vakuutusyhtiön kanssa. Tämä vastaa vakuutusyhtiön mukaan 1990-luvulla toteutetun asiakaskorttien poiston yhteydessä ilmoitettua korvauskäytäntöä.

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusmaksujen osalta lautakunnalle toimittamaansa erittelyyn. Sen mukaan vakuutusmaksu on ollut ensimmäisenä vakuutuskautena 3 346,91 markkaa, toisena 4 082,34 markkaa ja kolmantena 4 334,91 markkaa. Sen jälkeen maksu on noussut neljäntenä vuotena 8 885,30 markkaan. Viidentenä vakuutuskaute­na maksu on ollut 8 861,28 markkaa ja viimeisenä lyhyenä vakuutuskautena 100,30 markkaa. Neljäntenä vuonna 1991 alkaneella vakuutuskaudella vakuutusmaksua koro­tettiin kaikissa asiakaskortillisissa vakuutuksissa. Tästä korotuksesta on vakuutusyhtiön mukaan in­formoitu asiakkaita asiakastiedotteella, jossa on myös kerrottu, että vakuutus on mahdollista muuttaa asiakaskortittomaksi, jolloin maksu muuttuu kirjeessä ilmoitetusta. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutusmaksuja vuonna 1991 korotettaessa ei ole sitouduttu siihen, että vakuu­tuksen asiakaskortti olisi käytössä vakuutuksen voimassaoloajan loppuun saakka. Vakuutusyhtiöllä on muutoksen jälkeen edelleen lain ja vakuutusehtojen mu­kaiset oikeudet tehdä muutoksia vakuutussopimukseen.

Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakaskorttien poistoa on kokonaisuutena ja koko vakuutuskannan osalta arvioiden pidettävä vähäisenä muutoksena. Yhtiön mukaan se on toiminut asiassa lain ja vakuutusehtojen mukaisesti ja kiistää A:n vaatimuksen asiakaskortin tai sitä vastaavan maksusitoumuksen toimittamisesta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainsäädäntö

1.11.2010 voimaan tulleen vakuutussopimuslain (14.5.2010/426) 20 a §:n (Henkilövakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen) mukaan henkilövakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantajalla on oikeus muuttaa vakuutusehdoissa yksilöidyllä perusteella vakuutusmaksua ja muita sopimusehtoja. Vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja ei kuitenkaan saa muuttaa sen vuoksi, että vakuutetun terveydentila on vakuutuksen ottamisen jälkeen huonontunut, eikä sen vuoksi, että vakuutustapahtuma on sattunut.

Henkivakuutuksen vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja voidaan muuttaa vain, jos muutokseen on erityistä syytä yleisen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen vuoksi eikä vakuutussopimuksen sisältö muutu olennaisesti alkuperäiseen sopimukseen verrattuna.

Vakuutuksenantajalla on lisäksi oikeus tehdä henkilövakuutuksen vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön.

Jos työeläkettä koskevia säännöksiä on muutettu, vakuutuksenantajalla on sen estämättä, mitä tässä pykälässä säädetään, oikeus muuttaa vapaamuotoisen työeläkevakuutuksen vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja vastaamaan säännösten muutosta.

Vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutuksenottajalle ilmoitus siitä, miten vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa on mainittava, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Muutos tulee voimaan sen vakuutusmaksukauden tai, jos vakuutusmaksukausi on lyhyempi kuin yksi vuosi tai siitä ei ole sovittu, sen kalenterivuoden alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle tämän momentin mukaisen ilmoituksen sopimusehtojen muuttumisesta.

Vakuutussopimuslain 82 §:n mukaan tätä lakia sovelletaan:

--

3) henkilövakuutukseen, jonka maksuja tai ehtoja voidaan 20 §:ssä säädetyllä tavalla muuttaa, lain voimaantuloa lähinnä seuraavan vakuutusmaksukauden tai, jos vakuutusmaksukaudesta ei ole sovittu, kalenterivuoden alusta lukien.

Muuhunkin vakuutukseen, jota koskeva sopimus on tehty tai jossa vastuu on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan lain 1–4, 7, 8, 21, 24, 25 ja 27 §:ää, 35 §:n 1, 2 ja 4 momenttia sekä 38–49 ja 69–75 §:ää.

Vakuutussopimuslain muuttamisesta annetun lain 14.5.2010/426 mukaan tätä lakia sovelletaan:

--

3) tapaturmavakuutukseen ja sairausvakuutukseen lain voimaantuloa lähinnä seuraavan vakuutusmaksukauden tai, jos vakuutusmaksukaudesta ei ole sovittu, kalenterivuoden alusta lukien.

Muuhun kuin 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun vakuutukseen, jota koskeva sopimus on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan lain 4, 7, 17 b, 20 ja 20 a §:ää, 24 §:n 3 momenttia, 27, 41, 47 ja 54 §:ää sekä 70 §:n 2 momenttia.

Vakuutusehdot

9.6 Erityisehtojen kohdissa 12–19 mainittujen vakuutusten vakuutusmaksuja ja muita sopi­musehtoja on [vakuutusyhtiöllä] oikeus muuttaa, jos muutoksen syynä on ennalta arvaamaton korvausmenon kehitys tai muu seuraava ennalta arvaamaton olosuhteiden muutos:

- uusi tai muuttunut lainsäädäntö tai viran­omaisen määräys,

- kansainvälinen kriisi, poikkeuksellinen luonnontapahtuma, suuronnettomuus,

- muutos kuolevuuskehityksessä,

- yleisen korkotason aleneminen alle vakuutusmaksun laskennassa käytetyn kor­kotason tai,

- vakuutukseen vaikuttavan kustannustason muuttuminen: yli vakuutuksessa käytetyn indeksin edellyttäen, että muutos johtuu [vakuutusyhtiön] määräysvallan ulkopuo­lelta olevasta syystä.

Vakuutusehtoihin tehtävä vakuutusturvan hei­kennys ei kuitenkaan koske sellaista sairautta tai vammaa, jonka tutkimus tai hoito on alkanut ennen ehtomuutosta.

9.7 [Vakuutusyhtiö] voi lisäksi tehdä vakuutusehtoihin ja muihin sopimusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön.

9.8 Sopimusehtojen muutos tulee voimaan seuraavan vakuutusmaksukauden alusta tai, jos va­kuutuksesta ei enää eräänny vakuutusmaksuja, seuraavan kalenterivuoden alusta.

Ratkaisu

Asetelma

Tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus poistaa A Ky:n sairausvakuutuksesta siihen liittyvä asiakaskortti. Vakuutusyhtiön mukaan kysymyksessä on vähäinen muutos, joka on tehty A:n vakuutukseen vakuutussopimuslain 20 a §:n perusteella.

Vakuutuslautakunta ottaa tällä ratkaisusuosituksella kantaa siihen, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus poistaa asiakaskortti A Ky:n vakuutuksesta. Lautakunta ei tällä ratkaisulla ota kantaa valituksessa ja vakuutusyhtiön vastineessa kuvattuun vakuutusmaksujen muuttamiseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sen on vuonna 1996 antamassaan täysistuntoratkaisussa VKL 249/96 tarkastellut asiakaskortin poistamista sairausvakuutuksesta. Kyseisessä tapauksessa lautakunta piti asiakaskorttia vakuutussopimuksen osana siitä huolimatta, että vakuutuskirjassa, vakioehdoissa tai muussa välittömässä sopimusmateriaalissa ei ollut erillisiä asiakaskorttia koskevia sopimusmääräyksiä. Vakuutuslautakunta katsoi lausunnossa VKL 249/96, että asiakaskorttia ja sen käyttöä koskevia muutoksia tuli tarkastella laissa ja sopimusehdoissa olevien vakuutusehtojen muuttamista koskevien määräysten perusteella.

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että tässä tapauksessa osapuolten kesken ei ole riitaa asiakaskortin sopimusluonteesta.

Lautakunta tarkastelee tässä ratkaisusuosituksessa ensivaiheessa kysymystä loppuun maksetun vakuutussopimuksen vakuutusehtojen muuttamisesta. Mikäli vakuutusyhtiöllä voidaan katsoa olevan oikeus tehdä A:n vakuutussopimuksen sopimusehtoihin muutoksia, tarkastellaan tämän jälkeen vakuutusyhtiön nyt tekemää muutosta.

Onko vakuutusyhtiöllä lain ja sopimusehtojen perusteella oikeus muuttaa loppuun maksetun sairausvakuutuksen ehtoja?

A Ky:n valituksessa on vedottu siihen, että vakuutusyhtiö on 1990-luvun alussa tehdyn vakuutusmaksujen muutoksen yhteydessä sitoutunut nimenomaisesti pitämään vakuutukseen liittyvän asiakaskortin voimassa vakuutuksen päättymiseen saakka. Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevasta kirjallisesta selvityksestä ei tällaista seikkaa ilmene. Lautakunta arvioi tapausta sille toimitetun asiakirjamateriaalin perusteella. Käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene perusteita tarkastella tältä osin vakuutuksen sisältöä vakiovakuutusehdoista poikkeavalla tavalla.

A Ky:n vakuutussopimuksessa vakuutusmaksun ja muiden sopimusehtojen muuttamisesta määrätään vakuutusehtojen kohdassa 9. Vakuutusyhtiö on varannut itselleen oikeuden muuttaa vakuutusmaksuja ja muita sopimusehtoja ehtokohdassa 9.6 määritellyin perustein. Lisäksi vakuutusyhtiö voi ehtokohdan 9.7 mukaan tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön. Ehtomuutosten voimaantulosta määrätään sopimusehtojen kohdassa 9.8. Sen mukaan sopimusehtojen muutos tulee voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta, jos va­kuutuksesta ei enää eräänny vakuutusmaksuja.

Tämän vakuutuksen vakuutusmaksun muuttamista koskevat säännökset huo­mioiden kysymyksessä on sairausvakuutuksen osalta vakuutussopimuslain (1994/543) alkuperäisessä voimaantulosäännöksessä (82.1 §:n kohta 3) tarkoitettu henkilövakuutus, jonka maksuja tai ehtoja voidaan 20 §:ssä säädetyllä tavalla muuttaa. Kyseisen lainkohdan mukaan tämä vakuutussopimuslaki on tullut sovellettavaksi lain voimaantuloa lähinnä seuranneen vakuutusmaksukauden tai, jos vakuutusmaksukaudesta ei ollut sovittu, kalenterivuoden alusta lukien. Vakuutussopimuslain muuttamisesta annetulla lailla (2010/426) henkilövakuutuksen muuttamista koskevat säännökset on siirretty lain 20 a §:ään. Kyseisen muutoksen voimaantulosäännöksen toisen momentin kohdan 3 mukaan muutettua lakia sovelletaan sairausvakuutukseen lain voimaantuloa lähinnä seuraavan vakuutusmaksukauden tai, jos vakuutusmaksukaudesta ei ole sovittu, kalenterivuoden alusta lukien.

Edellä todettu merkitsee sitä, että A Ky:n vakuutuksen sopimusehtojen muuttamista tulee tarkastella voimassa olevan vakuutussopimuslain 20 a §:n säännökset huomioiden. Vakuutussopimuslain 20.5 a §:n mukaan sopimusehtoja koskeva muutos tulee voimaan sen vakuutus­maksukauden tai, jos vakuutusmaksukausi on lyhyempi kuin yksi vuosi tai siitä ei ole sovittu, sen kalenterivuoden alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle tämän momentin mukaisen ilmoituksen sopimusehtojen muuttumisesta.

A Ky:n vakuutukseen sovellettavat vakuutusehdot vastaavat sisällöltään tämän asian tarkastelun kannalta merkityksellisten määräysten osalta vakuutussopimuslain 20 a §:n sisältöä.

A Ky:n sairausvakuutus on maksettu loppuun. Vakuutuksen vakuutusmaksut eivät enää eräänny. Kysymyksessä on vakuutussopimuslain 20.5 a §:ssä tarkoitettu vakuutus, jossa vakuutusmaksukaudesta ei ole sovittu. Tällaisessa vakuutuksessa vakuutusehtojen muutos tulee lain mukaan voimaan sen kalenterivuoden alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle ilmoituksen sopimusehtojen muuttumisesta. Tämän tapauksen tarkastelun osalta mainittu lainkohta vastaa sisällöltään vakuutusehtojen kohtaa 9.8.

Edellä todetun perusteella vakuutusyhtiöllä on lain ja sopimusehtojen sisällön perusteella oikeus tehdä A Ky:n loppuun maksettuun sairausvakuutukseen vakuutussopimuslain 20.3 a §:ssä ja vakuutusehtojen kohdassa 9.7 tarkoitettuja vähäisiä muutoksia. Näin ollen tapauksessa tulee arvioitavaksi se, voidaanko asiakaskortin poistamista pitää vähäisenä muutoksena.

Onko maksukortin poistaminen sairausvakuutuksesta vähäinen muutos?

Vakuutussopimuslaissa ei ole nimenomaisesti lausuttu siitä, millä perusteilla ehtomuutoksen vähäisyyttä tai vakuutussopimuksen keskeistä sisältöä tulisi arvioida eli onko asia ratkaistava yleisin vakuutusehtoja ja vakuutuksenantajan koko kyseistä vakuutuskantaa koskevin perustein vai voidaanko arvioinnissa ottaa huomioon myös yksittäistä vakuutuksenottajaa ja hänen asemaansa koskevia seikkoja. Laissa mainitut vakuutuksenantajien tekemät vakuutusehtojen muutokset koskevat tavanomaisesti yleisiä vakuutusehtoja ja kohdistuvat tällaisina aina koko tiettyyn vakuutuskantaan. Tämän vuoksi lautakunta katsoo ottaen huomioon 20 a §:n säännös kokonaisuudessaan ja vakuutussopimuslain alkuperäisissä esitöissä (HE 114/1993) 20 §:n 2 momentin ja 19 §:n kohdalla mahdollisista ehtojen muuttamisperusteista lausutun, että muutoksen laatua on lain mukaan arvioitava ensisijaisesti yleisin kaikkia vakuutuksenottajia koskevin perustein. Arvioinnin tulee siten tapahtua vakuutuksenottajien näkökulmasta.

Vakuutusyhtiön mukaan asiakaskortti on poistettu kaikista niistä tämän vakuutusyhtiön sairausvakuutuksista, joihin sellainen on sisältynyt. Lautakunta pitää sinänsä yleisesti tunnettuna, että B Ky:n ottaessa puheena olevan vakuutuksen ja yhtiön sopiessa asiakaskortista asiakaskortti on ollut yksi voimakkaasti korostettu osa vakuutussopimusta. A Ky:n vakuutuksessa asiakaskortti on ollut maksullinen. Tällaisessa tilanteessa ja muutoinkaan pelkästään vakuutusmaksun palauttaminen kortin poistamiseen liittyen ei välttämättä riitä tekemään muutoksesta vähäistä, vaan muutoksen laatua on arvioitava vakuutuksenottajan aseman ja hänen vakuutussopimuksesta saamiensa kokonaisetujen perusteella.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan sairausvakuutuksen keskeisen sisällön muodostavat vakuutusehdoissa yksilöityjen sairaanhoitokulujen korvaaminen vakuutetulle ja tätä vakuutuksen korvauspiiriä määrittävät sopimusmääräykset. Tähän nähden asiakaskortin poistaminen kohdistuu lähinnä vakuutusyhtiön vakuutussopimussuhteesta johtuvaan sivuvelvoitteeseen korvaustoiminnan järjestämisestä tietyllä sovitulla tavalla. Sen sijaan asiakaskortin poistamisella ei millään tavalla puututa siihen, missä laajuudessa vakuutetulla on oikeus saada eri sairauskulunsa korvatuiksi, eikä hänen oikeutensa tältä osin ehtomuutoksella rajoitu.

Ehtomuutoksen merkitystä arvioidessaan lautakunta on ottanut huomioon myös sen, että suurten yksittäisten hoitokuluerien maksaminen on vakuutusyhtiön esittämällä tavalla hoidettavissa sopimalla erikseen laskutusjärjestelystä vakuutusyhtiön kanssa.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakaskortin poistamista vakuutuksesta on tässä tapauksessa pidettävä sellaisena vakuutusehtojen vähäisenä muutoksena, jolla ei ole vaikutusta sairausvakuutuksen keskeiseen sisältöön. Kun vakuutusyhtiöllä on lain ja sopimusehtojen mukaan oikeus tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, ei tässä asiassa merkitystä ole sillä seikalla, että vakuutuksen vakuutusmaksut ovat loppuun maksetut. Vakuutusyhtiöllä on tässä tapauksessa oikeus sopimusehtojen muuttamiseen poistamalla vakuutukseen liittynyt asiakaskortti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön menettelyä, jossa A Ky:n sairausvakuutuksesta on poistettu asiakaskortti lain ja sopimusehtojen mukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen, jäsenet Ahlroth, Kauppila ja Kummoinen sekä varajäsen Koskiniemi. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA