Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan asiakkaat olivat kaatamassa talousrakennuksen vieressä kasvavaa koivua 19.12.2015, kun moottorisaha jumittui ja sammui. Puu kaatui noin 90 astetta väärään suuntaan ja vaurioitti talousrakennuksen ja wc-rakennuksen puista kattorakennetta ja katetta. Vaurioiden arvioitu korjauskustannus oli 3.500 euroa.

Lisäselvityksissään asiakkaat kertoivat kaataneensa 1980-luvulta alkaen kotitarpeiksi 3-5 puuta vuosittain ilman vahinkoja. Kyseinen kaatamisalue on vapaa, ja vain yllättävä sahan toimintahäiriö aiheutti vahingon. Valokuvista ilmenee, että puuhun oli tehty kaatolovi suunniteltuun kaatosuuntaan. Apuvälineenä käytettiin puukiilaa, joka on yhtä pätevä kuin esimerkiksi kaatorauta. Työvälineet ja menetelmät olivat siten asianmukaisia.

Kaatotilanteessa puu lähti kallistumaan aivan ajateltuun suuntaan, mutta moottorisaha oli jumiutunut kantoon, eikä asiakas saanut irrotettua sitä. Tällöin sahan laippa ja ketju toimivat vipuna, ja puun tyvi luisui kaatuessaan vasemmalle, latva oikealle. Tyvi putosi kuoppaan, ja kallistunut puu sai yllättäen uuden suunnan. Puu kaatui aiottuun kaatamissuuntaansa nähden oikealle lautapinon päälle ja sieltä varastorakennuksen ja wc:n päälle.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa työvirhettä koskevan rajoitusehdon perusteella ja sillä perusteella, että vahinko ei ole ollut ennalta arvaamaton. Korvauspäätöksen mukaan kookas puu oli sijainnut alle kahden metrin päässä vaurioituneesta talousrakennuksesta, joten sen turvallinen kaataminen oli vaatinut erityistä huolellisuutta ja ammattitaitoa. Saadun tiedon perusteella kaatamisessa ei ollut käytetty pitopuuta eikä kaatorautaa tai taljaa, joilla olisi voitu varmistaa puun kaatuminen oikeaan suuntaan. Yhtiön mukaan puuhun ei myöskään ollut tehty kaatolovea sahauskohdan vastakkaiselle puolelle. Puun kaatoon oli siis ryhdytty ilman asianmukaisia välineitä ja varmuustoimenpiteitä.

Asiakkaiden valitus

Asiakkaat katsovat edelleen toimineensa asianmukaisesti, normaalien varomääräysten edellyttämällä tavalla. Ammattilaisillekin käy joskus samoin kuin asiakkaille. Puun sijaitseminen lähellä rakennusta ei voi estää sen kaatamista, koska puulla oli runsaasti tilaa kaatua. Puut on saatava joskus pois.

Valokuvista ilmenee, että puuhun oli tehty kaatolovi suunniteltuun kaatosuuntaan, ja tämä oli kerrottu vakuutusyhtiölle puhelimitse vahinkoilmoitusta tehtäessä. Kaatoloven tekeminen on jokaiselle puita kaataneelle itsestäänselvyys, muutoin puun suuntaa ei voi etukäteen määrittää. Kaatorautaa vastaavana apuvälineenä oli käytetty kaatoloven vastakkaiselle puolelle lyötyä puista kaatokiilaa. Esimerkiksi taljan käyttäminen ei olisi estänyt puun kaatumista sivusuunnassa. Jos saha ei olisi jostain syystä sammunut ja jumiutunut, puu olisi kaatunut aivan oikeaan suuntaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa moottorisahavalmistajien laatimiin puunkaato-ohjeistuk­siin. Puun kaatosuunta määritetään kaatoloven avulla, ja puu kaadetaan kaato­sahauksella. Näiden kahden sahauksen väliin jätetään 1-3 cm paksuinen pitopuu, joka toimii saranan tavoin ja ohjaa puun kaatumaan haluttuun kaatosuuntaan.

Asiakkaiden toimittamien valokuvien ja muun selvityksen perusteella puuhun oli voitu tehdä kaatolovi ja käyttää kaatamisessa apuna puukiilaa, mutta kaato­sahaus oli tehty liian pitkälle siten, ettei pitopuuta ollut jätetty. Tämän vuoksi moottorisaha oli jumittunut ja sammunut, ja puu oli ”saranan” puuttuessa alkanut kaatua väärään suuntaan. Jos asianmukainen pitopuu olisi jätetty, koivu ei mitenkään olisi voinut kaatua 90 astetta väärään suuntaan, vaan ainoastaan aiottuun suuntaan tai täysin vastakkaiseen suuntaan (180 astetta väärään suuntaan).

Se, että asianmukaista pitopuuta ei ole jätetty, on työvirhe. Tässä tilanteessa moottorisahan jumittuminen ja puun kaatuminen väärään suuntaan rakennusten päälle ei ole ennalta arvaamatonta.

Selvitykset

Lautakunnan käyttöön on toimitettu vahinkopaikalta otettuja valokuvia ja moottorisahavalmistajan ohjeistus, jossa selostetaan kaatoloven ja kaatosahauksen tekeminen sekä pitopuun merkitys puuta kaadettaessa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa siitä, onko väärään suuntaan kaatuneen puun aiheuttama rakennusten vaurioituminen kotivakuutuksen perusteella korvattava vahinko.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan KO148 mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman rikkoutumis­vahingon.

Ehtojen kohdan KO140 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys viranomaismääräysten laiminlyönnillä tai suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakenne-, perustamis- tai asennusvirheellä, työvirheellä, käyttövirheellä, keskeneräisyydellä, puutteellisuudella tai ikääntymisellä.

Asian arviointi

Rakennus on kärsinyt rikkoutumisvahingon, kun kaadettava puu kaatui väärään suuntaan. Tapauksessa olennaista on sen arvioiminen, onko asiakkaiden tässä tapauksessa käyttämää työtapaa pidettävä ehtojen kohdan KO140 mukaisena työvirheenä, jolla on selvä syy-yhteys vahinkoon.

Asiakkaiden kertomuksen ja valokuvien perusteella lautakunta pitää todennäköisenä, että kaadettavaan puuhun oli tehty kaatolovi aiottuun kaatosuuntaan ja että asiakkaat käyttivät kaatosahauspuolella puukiilaa apuna. Kannosta olevan valokuvan perusteella kaadettavaan puuhun ei kuitenkaan ollut kaatovaiheessa jätetty ns. pitopuuta, joka olisi ohjannut kaatumisen suuntaa. Pitopuun puuttumiseen viittaa myös se, että puun tyvi oli kaatumisvaiheen alussa pudonnut kannon päältä.

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että puun kaatuminen väärään suuntaan ja tästä seurannut vahinko ovat johtuneet vakuutuksen rajoitusehtojen mukaisesta työvirheestä.

Lopputulos

Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Raulos

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vaitomaa