Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A Oy oli suorittanut LVI-urakan vahingonkärsineen vuosina 2008–2009 rakennetussa huvilassa. Rakennuksessa havaittiin vesivahinko syksyllä 2012. Vesiputkessa todettiin sahausviilto, joka oli paineen alla revennyt ja aiheuttanut veden vuotamisen rakenteisiin. Vahinkoilmoituksen mukaan suojaputkessa oleva vesiputki oli vuotanut pikkuhiljaa ja kastellut rakenteita. Kosteuskartoitusraportissa oli havaittu rakenteiden kostumista ja mikrobikasvustoa. Korvausta on haettu vakuutuksenottajan toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätökset 12.11.2012 ja 21.1.2013

Vakuutusyhtiö on todennut yllä mainituissa korvauspäätöksissään, että korvattavuus edellyttää vakuutusehtojen mukaan, että vahingon syntyminen on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen. Saatujen selvitysten perusteella oli ilmeistä, että nyt kysymyksessä oleva vahinko oli syntynyt, kun putkesta oli vähitellen pitkän ajan kuluessa valunut vettä rakenteisiin. Vahingon syntyminen ei ollut tapahtunut äkillisesti ja nopeasti, vaan se on perustunut hitaaseen pidemmän ajan kuluessa tapahtuneeseen vaikutukseen. Sen vuoksi vakuutustapahtumaa ei voitu käsitellä A Oy:n vastuuvakuutuksen perusteella.

Valitus

Vakuutuksenottaja on esittänyt, että kun vesi on vuotanut rakenteisiin, voitiin puhua äkillisestä esinevahingosta. Vakuutuksenottajan mukaan tuli tehdä ero "äkillisyyden" ja "vesimäärän" välillä. Jos iso vesiputki katkesi äkillisesti, vahinko huomattiin helpommin ja nopeammin. Tällöin vaikutelma esinevahingon kehittymisestä näytti nopealta ja ennakoimattomalta. Jos taas vesiputken repeäminen sattui pienemmässä mittakaavassa ja rakenteiden suojassa, vuodon määrä oli pienempi ja ongelman havaitsemiseen saattoi kulua kauemmin.

Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteivätkö itse putken repeäminen, vuoto ja sen seuraukset olisi tapahtuneet täsmälleen samalla nopeudella ja ennakoitavuudella kuin isommissakin vahingoissa. Keskeistä tässä oli se, että useiden vakuutusyhtiöiden vastuuvakuutusehdoissa oli haluttu rajata ulos hitaat, putkistojen heikkoon kuntoon ja syöpymiseen perustuvat kosteusvahingot. Tässä tapauksessa ei ollut kyse hitaasta prosessista vaan nopeasta repeämisestä ja siitä seuranneesta vuodosta. Vesimäärä on ollut pienempi, ja tästä syystä seuraukset vaikuttivat äkkiseltään katsottuna hitaasti syntyneiltä. LVI-ala on varautunut vastuuvakuutuksilla ensisijaisesti tilanteisiin, joissa porakoneella porataan epähuomiossa putkeen, sahalla vioitetaan putkia tai liitoksen asennus epäonnistuu. Jos vakuutusyhtiön annettiin tulkita ehtoja siten kuin tässä ta­pauksessa oli tehty, ei LVI-ala voinut enää vakuuttaa vastuuriskejään. Vakuutusalan korvauskäytäntö ei vastannut vakuutusyhtiön tulkintaa tässä tapauksessa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on todennut vastineessaan, että vakuutusehdot edellyttävät, että vahingon syntyminen on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen. Pikkuhiljaa vuotaneesta vesiputkesta syntyneiksi todetut rakennusvauriot eivät ole aiheutuneet vakuutusehdon edellyttämällä tavalla äkillisesti ja siten, että ne eivät olisi perustuneet hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen.

Vakuutusyhtiön mukaan sen tulkinta vastasi vakuutusalan tulkintaa. Tältä osin yhtiö on viitannut Vakuutuslautakunnan lausuntoihin VKL 636/02, VKL 334/01, VKL 475/04, VKL 787/10, VKL 64/11 ja VKL 304/12. Kaikissa näissä lausunnoissa kosteusvauriot olivat aiheutuneet juuri työ- tai asennusvirheen seurauksena. Edellä mainituilla perusteilla yhtiö on katsonut, ettei korvausratkaisua tullut muuttaa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Vastuuvakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Rajoitusehtokohdan 2.1.16 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu

- kosteudesta.

- sadeveden tai sulamisveden aiheuttamasta tulvimisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen vahinko, jonka syynä on satunnainen tai yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka rakennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutuksenottajan korvausvastuun perustavasta syystä äkillisesti tai odottamatta syntynyt vika tai puute. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin taikka muutoin toistuviin tapahtumiin. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata tulvimisesta aiheutunutta vahinkoa, jonka syynä on vesi- tai viemäriputken suunnittelu-, mitoitus- tai rakennusvirhe.

Ratkaisu

Tapauksessa on kyse sen arvioimisesta, voidaanko vahingon katsoa syntyneen ehtojen mukaisesti äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. Vesivahingon korvauksen edellytyksenä on vastuuvakuutusehtojen mukaan se, että vahingon syynä on yksittäinen virhe tai laiminlyönti. Vakuutuslautakunta katsoo, että putken sahaamista voidaan pitää vakuutusehtojen mukaisena yksittäisenä virheenä. Korvattavuus edellyttää ehtojen mukaan kuitenkin myös sitä, että vahingon syntyminen ei perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen.

Korvauksen hakijalla on näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Mikäli vakuutusyhtiö haluaa vedota rajoitusehtoon, tulee sen vastaavasti osoittaa, että kyse on rajoitusehdon mukaisesta tilanteesta.

Vahinkoilmoituksen mukaan vahinko on syntynyt, kun vesi on päässyt tihkumaan putkesta vähitellen suojaputkeen ja sieltä makuuhuoneen lattialle. Kosteus on aiheuttanut kosteuskartoitusraportin mukaan mikrobivaurioita. Sellaiset syntyvät hitaasti. Myös kosteuden pääsy rakenteisiin on perustunut hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen, kun vesi on tihkunut ulos murtumiskohdasta. Vakuutuslautakunta katsoo, että vahingon syntyminen on perustunut rajoitusehdon mukaiseen hitaaseen ja vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen eikä kyse ole ollut korvattavasta äkillisestä vesivahingosta. Näin ollen Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön epäävään korvauspäätökseen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos, jäsenet Makkula, Nyyssölä, Sarpakunnas ja Sjögren sekä varajäsen Vainio. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA