Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan omakotitalon vuonna 1972 rakennetussa lisäosassa havaittiin lämmitysputken vuoto 30.9.2014. Vahinkokartoituksessa 7.10.2014 kosteutta havaittiin lattian alla pesuhuoneessa, saunassa ja makuuhuoneessa.

Vakuutuksenottaja on epäillyt vahingon johtuneen putkeen syntyneestä hiushalkeamasta tai lämpölaajenemisesta aiheutuneesta rikkoutumisesta. Koska putket oli ympäröity muovikelmulla, oli vesi valunut juuri putken keskikohtaan, sillä putken keskikohta oli alempana kuin sen päät. Toinen mahdollinen syy vuotoon on ovikynnyksen alla oleva putken liitoskohta. Myös galvaaninen korroosio oli mahdollinen syy, koska putket sijaitsivat lähellä toisiaan. Eri lämpötiloissa olevien putkien välille syntyvä jännite-ero voi aiheuttaa putken pinnalle oksidikerroksen ja syövyttää putkea. Korvausta kosteusvahingosta aiheutuneista korjauskuluista oli haettu kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen korjauskuluista 29.10.2014 ja 11.12.2014 päivätyillä korvauspäätöksillä. Vakuutusyhtiön mukaan saunan lattiarakenteessa olleen lämmitysputken rikkoutumisen oli aiheuttanut ulkopuolinen korroosio suihku- ja roiskevesien vaikutuksesta. Kyseessä ei ollut äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahinkotapahtuman aiheuttama rikkovahinko vaan vahinko johtui rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla ruostumisesta. Vakuutusyhtiön mukaan galvaaninen korroosio vahingon aiheuttajana on epätodennäköinen, koska putki oli ympäröity muovipussilla. Lisäksi vakuutukseen sisältyy rajoitusehto, joka koskee korroosion aiheuttamia vahinkoja.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on katsonut 2.1.2015 päivätyssä valituksessaan, että putkien syöpymisen syy on todennäköisesti noin 20 vuotta sitten tapahtunut vuotovahinko makuuhuoneen kynnyksen alla olevassa putkessa, jonka puutteellisen korjauksen vuoksi kosteus jäi muhimaan saunan lattian alla olevaan hiekkakerrokseen ja aiheutti ajan mittaan lämmitysputkissa korroosiota. Vakuutus oli tuolloin samassa vakuutusyhtiössä. Vakuutuksenottajat ovat vaatineet korvausta saunan, pesuhuoneen ja makuuhuoneen kosteusvahinkojen korjauskuluista.

Vakuutuksenottaja on toimittanut rakennusinsinööri H:n 4.11.2014 päivätyn lausunnon, jonka mukaan laatoituksen alla oli betoninen pohjalaatta, jonka päällä oli hiekkaa ja 70 millimetrin paksuinen pintalaatta. Katselmuksessa H totesi, että pintalaatan ja pohjalaatan välissä oleva hiekka oli märkä saunassa ja siellä erityisesti lämpöputkien kohdalla. Pesuhuoneessa oli vain vähäisesti kosteutta pohjalaatan päällä. Lämpöputket oli eristetty muovilla. Lämpöputket olivat painautuneet notkolleen keskilattian kohdalla ja ne olivat kosketuksessa toisiinsa. Putket olivat syöpyneet juuri painuman kohdalla. Toinen lämpöputkista oli puhjennut, minkä seurauksena vesi oli päässyt vuotamaan laattojen välissä olevaan hiekkakerrokseen. Vuotopaikan kohdalla hiekkakerros oli kauttaaltaan kostunut ja vuotokohdasta poispäin hiekkakerroksen kosteus väheni. Pohjalaatta oli kostunut laajalti.

H:n mukaan oli selvää, että putkeen oli tullut vuoto, joka on kastellut pohjalaatan ja hiekkakerroksen. Ei ollut mahdollista, että rakenteessa oleva vesimäärä voisi olla peräisin pintalaatan läpi tulleesta kosteudesta, sillä pintalaatta oli ehjä. Lisäksi suihkun kohdalla, missä kosteusrasitus on kovinta, oli välitilassa oleva hiekka lähes kuivaa. Vakuutuksenottajan mukaan syöpyminen ei ole voinut johtua pesuvesistä, koska kiuas sijaitsi ovesta katsottuna huoneen vasemmassa reunassa ja putket sijaitsivat lattiakaivon toisella puolella eli löylyhuoneen oikeassa laidassa. Jos löylyvettä olisi päässyt saunan lattialle, olisi se valunut lattiakaivoon asianmukaisten kaatojen avulla. Suihku sijaitsi yli metrin etäisyydellä saunan oviaukosta ja se on aina ollut suunnattuna kohti suihkuhuoneessa olevaa lattiakaivoa. Vakuutusyhtiö ei ollut pystynyt näyttämään, että vesi olisi päässyt rakenteisiin lattian hiushalkeamien kautta. Lattian purkanut rakennusalan ammattilainen oli kertonut, että lattia halkesi piikatessa vain piikkauskohdasta. Jos lattiassa olisi ollut hiusmurtumia, olisi lattia haljennut sitä rikottaessa myös näistä halkeamakohdista.

Vakuutuksenottaja on katsonut 12.4.2015 päivätyssä lisävastineessaan, että jos korvauksen edellytyksenä on, että vanhoihinkin pesutiloihin olisi hankittava vesieristys, olisi tästä tullut ilmoittaa vakuutuksenottajalle selkeästi. Vakuutuksenottaja on vaatinut korvausta myös asiamiesten asian selvittelyyn ja muutoksenhakuun käyttämästä ajasta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön on katsonut 27.3.2015 päivätyssä vastineessaan, ettei putkeen äkillisesti ja ennalta arvaamatta syntynyttä hiushalkeamaa tai lämpölaajentumisesta johtuvaa rakenteellista muutosta ollut osoitettu tapahtuneen.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei korjaustyön tilaaja vuonna 1987 ollut vakuutusyhtiö vaan vakuutuksenottaja. Se, että vahinkotarkastaja teki tarkastuskäynnin vahinkokohteessa, ei tarkoita, että tarkastaja olisi toiminut rakennustyön valvojana. Ensisijainen vastuu korjaustyön laadusta on korjaustyön suorittaneella urakoitsijalla. Näyttöä siitä, että vuonna 1987 tapahtuneesta vesivahingosta olisi jäänyt kosteutta rakenteeseen, ei ole esitetty. Tätä tapahtumaketjua ei tue myöskään se seikka, että syöpynyt putki sijaitsi huomattavasti kauempana silloisesta vuotokohdasta kuin pesuhuoneen lämpöputket, joissa ei todettu vuotoa.

Maalattu raudoittamaton betonilattia ei ollut vesitiivis, vaan muodosti suuren riskin alla oleville rakenteille ja putkistoille. Saunassa käsitellään vettä ja sitä roiskuu aina myös lattialle. Puhki ruostuneen putken oli havaintojen perusteella tullut olla jo vuosia ulkopuolisen kosteuden vaikutuksen alaisena. Jos itse putkesta olisi valunut vettä rakenteisiin pidemmän ajan kuluessa, olisi veden puuttuminen havaittu jo aiemmin paineen putoamisena ja veden häviämisenä lämmitysjärjestelmästä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko kyseessä korvattava vuotovahinko vai oliko vahinko aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla rakennusvirheestä johtuneen kosteusrasituksen aiheuttamasta pitkäaikaisesta vaikutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 13.1.1 (Neste-, kaasu- tai höyryvuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on vuotanut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan

· rakennuksen lämmitystä, ilmanvaihtoa tai vesihuoltoa palvelevista kiinteästi asennetuista putkistoista tai laitteista

…

Muista kuin edellä mainituista putkista ja laitteista tai muualta virranneen sade- tai sulamisveden aiheuttamia vahinkoja ei korvata.

Kohdan 13.1.2 (Rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu- ja täyttökustannukset) mukaan vakuutuksesta korvataan vuodon korjaamisesta aiheutuneet rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu- ja täyttökustannukset, jos vuoto on vaurioittanut vakuutuksen kohteena olevaa rakennusta.

Vakuutusehtojen kohdan 13.2.2 (Rakennusvirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu-, asennus- tai rakennusvirheestä.

Rikkovakuutuksen kohdan 16.1.1 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman tai sähköilmiön aiheuttama rikkoutuminen.

Vakuutusehtojen kohdan 16.2.2 (Hitaasti syntyvät vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata pitkäaikaisesta vaikutuksesta aiheutuneita vahinkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi materiaalin luonnollisesta heikkenemisestä, naarmuuntumisesta, likaantumisesta, kerrostumisesta, sakkaantumisesta, kattilakivestä, ruostumisesta, korroosiosta, sienettymisestä, hajusta, homeesta tai lämpötilan tai kosteuden hitaasta muutoksesta aiheutuneet vahingot.

Yleisten vakuutusehtojen kohdan 11.1 mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan omalla kustannuksellaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset.

…

Vakuutetun tulee mahdollisuuksiensa mukaan osallistua vahingon selvittelyyn sekä myötävaikuttaa vahingon todellisen syyn ja aiheuttajan saamiseen selville.

RIL 10 Talonrakennuksen kosteus- ja vesieristystöiden normaalimääräyksissä vuodelta 1948 on määräys, jonka mukaan ns. kevyellä vedenpaine-eristyksellä eristetään kaikki rakennusosat, jotka joutuvat seisovan veden kanssa tekemisiin, esimerkkinä kylpy- ja suihkuhuoneet, WC:t ja saunat.

RT 893.34 Kylpyhuone, puutalon, rakenne-teoksessa vuodelta 1956 ohjeistetaan, että puutaloissa kylpyhuoneen eristäminen kosteudelta on välttämätöntä.

RT 913.52 Saunan rakenteet-teoksessa vuodelta 1966 neuvotaan, että löyly- ja pesuhuoneiden lämmöneristetyt alapohjat tiivistetään veden ja kosteuden aiheuttamien vaurioiden estämiseksi.

Asian arviointi

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nestevuoto, kun aine on vuotanut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan rakennuksen lämmitystä palvelevista kiinteästi asennetuista putkistoista tai laitteista. Vakuutuksesta korvataan myös äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama rikkoutuminen. Esimerkiksi putken rikkoutuminen voi olla tällainen äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu-, asennus- tai rakennusvirheestä. Vakuutuksesta ei myöskään korvata hitaasti syntyneitä tai pitkäaikaisesta vaikutuksesta aiheutuneita kuten esimerkiksi ruostumisesta tai korroosiosta aiheutuneita vahinkoja.

Asiassa on riidatonta, että lämmitysputki oli ruostunut ulkopuolisen kosteuden vaikutuksesta. Vakuutuksenottajan käsityksen mukaan vesi on peräisin noin 20 vuotta sitten tapahtuneesta vesivahingosta. Vakuutus on tuolloinkin ollut vakuutusyhtiössä ja tämä oli korvannut aikaisemman vesivahingon, mutta rajoittanut selvitystyön ja korjauksen saunan vieressä olevaan makuuhuoneeseen ja käytävälle. Tuolloin uudisrakennuksen käytävän alla, makuuhuoneen kynnyksen kohdalla, oli tapahtunut isompi vesivahinko, josta oli vuotanut vettä myös käytävän vieressä olevan makuuhuoneen lattialle. Koska sama lattian pohjalaatta jatkui yhtenäisenä myös saunan ja pesuhuoneen puolelle, on myös sinne mitä suurimmalla todennäköisyydellä mennyt vettä ja aiheuttanut ajan mittaan lämmitysputkissa korroosiota, jonka lopputuloksena syntyi havaittu äkillinen putkivuoto. Vakuutuksenottaja pitää aikaisemman vesivahingon korvauksen rajausta vain käytävälle ja makuuhuoneeseen riittämättömänä ja siten puutteelliseksi jäänyttä korjausta syynä syntyneeseen vahinkoon.

Vakuutuksenottajan mukaan muita mahdollisia syitä veden vuotamiselle saunan lattian eristekerrokseen, on putkeen syntynyt vaurio, hiushalkeama tai lämpölaajenemisesta aiheutuvat rakenteelliset muutokset, jotka ovat aiheuttaneet veden tihkumisen putken keskikohtaan aiheuttaen korroosiota, tai pesuhuoneen ja saunan välisen ovikynnyksen alla oleva putken liitoskohdan vuoto.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksenottajalla on korvauksenhakijana velvollisuus esittää näyttö siitä, että kyseessä oli korvattava vakuutustapahtuma. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota vakuutuksen rajoitusehtoon, tulee sen vastaavasti näyttää, että vahinko oli johtunut rajoitusehdon tarkoittamasta seikasta.

Vakuutuksenottaja on kertonut, että vakuutusyhtiöllä ja rakennusliikkeellä oli ilmeisesti olemassa keskinäinen sopimus vahinkojen korjaustöistä. Vakuutuksenottaja oli ehdottanut, että uudisrakennuksessa olevat vesijohtoputket myös saunassa ja pesuhuoneessa olisi korjauksen yhteydessä asennettu pinta-asennuksena, mutta vakuutusyhtiö ei ollut suostunut ehdotukseen eikä luvannut korjata kyseistä muutostyötä. Tarkastaja oli korostanut, että vain kastuneet alueet korjataan, ei muuta. Vakuutuksenottaja olisi halunnut varmistaa, että vesijohtoputkissa mahdollisesti myöhemmin ilmenevät vuodot olisivat helposti havaittavissa. Myös nyt saunassa sattunut vuotovahinko olisi jäänyt tapahtumatta.

Vakuutuslautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että jos vuonna 1987 tapahtuneesta vesivahingosta olisi jäänyt kosteutta rakenteeseen, olisi kosteus todennäköisesti ruostuttanut myös muita putkia, jotka olivat lähempänä vuoden 1987 vahinkopaikkaa.

Vakuutuksenottaja on viitannut saunan lattian avanneen rakennusalan ammattilaisen A:n 4.11.2014 päivättyyn lausuntoon, jossa A toteaa, ettei lattiassa ollut havaittavissa halkeamia ja laattapinnat ja saumat olivat ehjät sekä pesuhuoneessa että saunassa. A:n mukaan ei ole mahdollista, että rakenteessa oleva vesimäärä olisi peräisin pintalaatan läpi tulleesta kosteudesta, sillä pintalaatta oli ehjä.

Tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella lämmitysputken vuotokohta oli saunan alla. Tätä kohtaa lattiarakenteessa ovat vahinkokartoituksen mukaan todennäköisesti rasittaneet lattiarakenteen läpi päässeet pesuvedet. 28.10.2014 päivätyn vahinkokartoitusraportin mukaan suihkun kohdalla kosteusrasitus ei ollut niin voimakasta, koska pesuhuoneessa ollut muovimatto oli toiminut vedeneristeenä.

RIL 10 Talonrakennuksen kosteus- ja vesieristystöiden normaalimääräyksissä vuodelta 1948 on määräys, jonka mukaan ns. kevyellä vedenpaine-eristyksellä eristetään kaikki rakennusosat, jotka joutuvat seisovan veden kanssa tekemisiin, esimerkkinä kylpy- ja suihkuhuoneet, WC:t ja saunat.

RT 893.34 Kylpyhuone, puutalon, rakenne-teoksessa vuodelta 1956 ohjeistetaan, että puutaloissa kylpyhuoneen eristäminen kosteudelta on välttämätöntä.

 RT 913.52 Saunan rakenteet-teoksessa vuodelta 1966 neuvotaan, että löyly- ja pesuhuoneiden lämmöneristetyt alapohjat tiivistetään veden ja kosteuden aiheuttamien vaurioiden estämiseksi.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei saunan maalattu raudoittamaton betonilattia helposti halkeilevana ollut vesitiivis, vaan se muodosti suuren riskin alla oleville rakenteille ja putkistoille. Pelkkää maalia ei voida pitää vedeneristyskerroksena halkeamista johtuen. Näistä halkeamista vesi pääsee kapillaarisesti imeytymään rakenteeseen, kun taas maalin halkeamien kautta kosteuden kuivuminen laatasta on huomattavasti hitaampaa. Keraamisen laatoituksen saumat eivät ole vesitiiviitä.

Esitetyn selvityksen perusteella tapauksessa ei ole kyse normaalista putken ikääntymisestä ja kulumisesta aiheutuneesta vuodosta, vaan todennäköistä on, että lämmitysputkiston syöpyminen ja rikkoutuminen saunassa johtuu rakenteiden puutteellisuuden aiheuttamasta pitkäaikaisesta ulkopuolisesta kosteusrasituksesta. Omaksumansa tulkinnan mukaisesti Vakuutuslautakunta katsoo, että tällainen putkirikko ja vuoto ei ole vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Sen vuoksi lautakunta ei suosita asiassa korvausta.

Vakuutuksenottaja oli hakenut korvausta kosteusvaurion korjauskulujen lisäksi asiamiehen valituksen tekemiseen ja vahingon selvittelyyn käyttämästä ajasta aiheutuneista kuluista. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei se ohjesääntönsä 6 §:n perusteella käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Vakuutuslautakunta voi kuitenkin käsitellä riitaa siitä, ovatko nämä kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta. Koska asiassa ei ollut kyse sen arvioimisesta, olivatko kulut korvattavia oikeusturvavakuutuksesta, ei lautakunta anna ratkaisusuositusta asiamiesten kustannusten korvaamisesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena. Vakuutuslautakunta ei anna ratkaisusuositusta asiamiesten kustannusten korvaamisesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vaitomaa