VKL 139/14

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevassa taloyhtiössä havaittiin tammikuussa 2010 vuotovahinkoja ja asunnon B 5 pintamateriaaleissa havaittiin naarmuuntumis- ja muita pintavaurioita. Asunnon B 5 vahingot johtuivat vakuutuksenottajan mukaan siitä, että talonmies J on pitänyt koiriaan asunnossa ja aiheuttanut näin ilkivaltaisen vahingon kiinteistölle. Vakuutuksenottaja katsoo J:n varastaneen taloyhtiöltä öljyä A-rapussa sijaitsevasta öljypolttimesta vuodenvaihteessa, minkä seurauksena putket olivat rikkoutuneet jäädyttyään ja tästä on tammikuussa 2010 aiheutunut vuotovahinkoja kiinteistöön.

21.4.2010 päivätyn kuulustelupöytäkirjan mukaan vakuutuksenottajan edustaja oli kertonut J:n toimineen taloyhtiössä jonkinlaisena ”valvojana”, mutta hänen kanssaan ei ollut missään vaiheessa tehty varsinaista työsopimusta. Hän oli teettänyt kiinteistön hoitotöitä toisella henkilöllä. J oli kiistänyt vakuutuksenottajan väitteet öljyvarkaudesta ja vahingonteosta 19.1.2010 suoritetussa poliisikuulustelussa. Hän oli kuitenkin myöntänyt asuneensa huoneistossa A 4 ja saaneensa tyhjänä olevan huoneiston ja pannuhuoneen avaimen kesäkuussa 2009.

Korvausta on öljyvarkaudesta, vuotovahingosta ja asunnon B 5 kunnostamisesta on haettu taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta. Vakuutuksenottaja on lisäksi katsonut, että vakuutuksen irtisanominen 21.1.2010 on tehty epäasianmukaisin perustein.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on lausunut 30.9.2010, 14.5.2012 ja 25.1.2013 päivätyissä korvauspäätöksissään, ettei kyseessä ollut korvattava vakuutustapahtuma eikä korvausta voida suorittaa mistään haetuista kustannuksista. Talonmies J voidaan samastaa vakuutuksenottajaan, eikä korvausta tämän tahallisuuden vuoksi voida näin ollen suorittaa ilkivalta- ja anastusvahingoista. Jos jäätyminen johtuu polttoöljyn varkaudesta, ei kyseessä ole ollut ennalta arvaamaton vahinko.

Valitus

Vakuutuksenottaja on 28.2.2014 päivätyssä valituksessaan vaatinut korvausta öljyvarkaudesta 3 383, 40 euroa ja huoneiston kunnostamisesta 13 295 euroa.

18.8.2014 päivätyllä valituksella vakuutuksenottaja on vaatinut korvausta jäätymisestä aiheutuneista vahingoista 22 559 euroa. Vakuutuksenottaja on lisäksi katsonut, että vakuutuksen irtisanominen 21.1.2010 on tehty epäasianmukaisin perustein ja tarkoitushakuisesti.

Vakuutuksenottaja on lausunut 28.2.2014 päivätyssä valituksessaan, että huoneiston B 5 tuho paljastui, kun talonmies J vangittiin 19.1.2010 ja huoneistoon päästiin katsomaan sisään. Huoneiden lattiat oli revitty kokonaan rikki, seinät olivat likaiset ja osittain rikotut. Asunnosta B 5 otetuista valokuvista voi nähdä, että koko huoneisto oli ilkivaltaisesti ja pikaistuksissa tuhottu täydellisesti ja tuhon oli tehnyt joko ihminen tai raivopäiset eläimet. Vahinkotarkastajan mukaan viereisessä asunnossa oli eläinten ulosteita, mikä todistaa, että huoneistossa oli ollut eläimiä sisällä. Naapurien kertomuksen mukaan J piti huoneistossa koiriansa ja hän oli poliisikuulusteluissa 19.1.2010 myöntänyt koirien olleen sisällä asunnossa kerran. Kuvista voi nähdä, että kyseessä eivät olleet asumisesta syntyneet naarmut, vaan kokonaisvaltainen täystuho.

Vakuutuksenottaja on kertonut Vakuutuslautakuntaan 18.8.2014 saapuneessa lisäkirjelmässään, että kiinteistön lämpötila laski yllättäen niin paljon, että vesiputket jäätyivät useasta kohdasta ulkolämpötilan ollessa -28 astetta. Putkimies kävi korjaamassa vahingot. Aluksi luultiin, että polttoöljy olisi loppunut ja talonmies teki tilauksen hätäkeskuksen kautta. Poltinta käynnistettäessä havaittiin kuitenkin, että poltin oli pysäytetty tahallisesti, jotta se aiheuttaisi vahinkoa kiinteistölle. Polttoöljyä on ollut jäätymisen aikaan noin 2000 litraa, joten öljyn loppuminen ei voinut olla polttimen pysähtymisen syy. Energiayhtiön sähköposti todistaa, ettei asunto-osakeyhtiöllä ollut toimitus- ja laskutuskieltoa. Öljyvarkaus paljastui, kun uusi tankkaus tehtiin 2.1.2010, jolloin tankkiin mahtui 8006 litraa öljyä. Öljyn tilaajana oli talonmies J.

Vakuutuksenottaja kertoo Vakuutuslautakuntaan 22.10.2014 saapuneessa lisävastineessaan, että öljyä oli tilattu 2.1.2010 päivätyn laskun mukaan 7008 litraa ja 15.2.2010 8006 litraa. Säiliön tilavuus oli 9000 litraa. Vakuutuksenottaja on kertonut valituksen liitteenä olevan sähköpostiviestin mukaan öljyvarkauden voineen tapahtua myös siten, että J oli antanut taloyhtiön uudelle talonmiehelle toimeksiannon rikkoa öljysäiliön lukko.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 15.5.2014 päivätyssä vastineessaan, ettei huoneistossa havaittujen vaurioiden aiheuttaja ole tiedossa. Vauriot voivat olla ihmisen tai eläimen aiheuttamia. Vakuutuksenottaja epäilee, että talonmies oli päästänyt koirat huoneistoon taloyhtiöltä saamillaan avaimilla. Koirien tekemä vahinko omaisuudelle ei ole ilkivaltaa, vaikka koirilla ei olisi ollut lupaa olla huoneistossa. Annetuista selvityksistä ei ole todettavissa, että koiria olisi pidetty kiinteistössä vahingontekotarkoituksessa. Eläinten pitäminen huoneistossa ja niiden siellä mahdollisesti aiheuttama vahinko ei ole korvattava ilkivaltavahinko. Muuta tapahtumaa, joka olisi voinut aiheuttaa huoneiston vahingon, ei ole tiedossa.

Vakuutuksenottajan tiedossa ei ole, milloin vahingot ovat syntyneet tai ovatko ne syntyneet yhden vai useamman tapahtuman seurauksena. Asunto on ollut tyhjillään ja ainoa tiedossa oleva vahinkotapahtuma on koirien säilytys huoneistossa. Koirien omistaja talonmies J kiistää koirien olleen huoneistossa useammin kuin kerran. Lisäksi hän kiistää koirien aiheuttaneen huoneiston vahingot ja kertoo huoneiston olleen huonokuntoinen jo ennen kuin koirat olivat olleet siellä.

Kiinteistövakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut tahallisesta vahingonteosta rakennukselle. Ilkivaltavahinko on korvattava vain, jos vahingonteko on pystytty yksilöimään yksittäiseksi äkilliseksi tapahtumaksi. Vahingosta toimitettujen selvitysten perusteella vakuutusyhtiö katsoo, ettei huoneiston B 5 pinnoitteita tai rakenteita ole tuhottu vahingontekotarkoituksessa ehtojen edellyttämällä tavalla yksittäisen äkillisen ilkivallan seurauksena.

Vakuutuksenottajalla ei ole tiedossa, milloin tai miten mahdollinen öljyvarkaus on tapahtunut. Öljysäiliön lukituksen tai rakenteiden rikkomisesta ei ole annettu sellaista selvitystä, esimerkiksi valokuvia, jolla murtautumisen säilytyspaikkaan voisi todeta tapahtuneen. Tapahtuma-aikakaan ei ole selvillä vaan vakuutuksenottaja esittää öljyn katoamisen sen perusteella, että öljyä on tarvinnut tilata toimitetun tilausselvityksen perusteella edellistä vuotta enemmän.

Taloyhtiön tammikuun 2010 todellinen öljynkulutus ei ole tiedossa. Talviaikana öljyä kuluu lämmitykseen enemmän kuin kesällä. Isännöitsijän kertomuksen mukaan lämmitysjärjestelmän toimimattomuus huomattiin tammikuussa 2010, jolloin paikkakunnalla oli kovia pakkasia. Kylmänä talvikuukautena kulutus ylittää joka tapauksessa keskimääräisen 2000 litran kulutuksen.

Öljyn tilaamisesta annetun selvityksen perusteella ei voida todeta, että öljysäiliö olisi tilattu täyteen öljyä, vaan öljytilaus on ollut tietylle määrälle öljyä. Täyttöhetkellä öljysäiliössä olleen öljyn määrää ei voida todeta selvityksen perusteella. Öljysäiliön tyhjillään olemista tankkaushetkellä tammikuussa 2010 tukee se, että kiinteistön huonelämpötila oli asukkaiden kertoman mukaan laskenut ilman, että lämmitysjärjestelmässä olisi todettu jokin laiterikko.

Annettujen selvitysten perusteella ei voida todeta, että mahdollinen öljyvarkaus olisi tapahtunut ehtojen edellyttämällä tavalla murtautumalla vakuutetun omaisuuden säilytystilaan muunlaista väkivaltaa tai erityistä viekkautta käyttäen. Kun vahingon tapahtumankulku, varastetun omaisuuden määrä tai tapahtuman ajankohta eivät ole tiedossa, ei kyse ole vahingosta, joka on voitu määrittää ajan ja paikan suhteen.

Vaikka tapahtuma katsottaisiin ehtojen mukaan korvattavaksi varkausvahingoksi, ei varastetun öljyn määrää voida todeta annetuilla selvityksillä. Öljyä tilattiin 2.1.2010 päivätyn laskun mukaan 7008 litraa ja 15.2.2010 päivätyn laskun mukaan8006 litraa. Yhtiön mukaan tällä selvityksellä ei voida todeta tammikuun todellista kulutusta tai säiliössä olleen öljyn määrää tankkaushetkellä eikä siten päätellä mahdollisesti varastetun öljyn määrää.

Vakuutusyhtiö on katsonut 29.9.2014 päivätyssä lisävastineessaan, että kiinteistön lämmityksen pysähtymiselle on korvauskäsittelyn aikana esitetty monenlaisia syitä. Putkiston jäätymistä ja sen johdosta aiheutunutta vuotovahinkoa ei voida pitää ennalta arvaamattomana tapahtumana, jos kiinteistön lämmitykseen tarvittavaa öljyä ei ole. Kyse ei ole ollut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vuotovahingosta.

Vahinkotarkastuksen mukaan pyykinpesuhuoneessa vuotovedet ovat suurimmalta osin valuneet lattiamattoa pitkin lattiakaivoon. Vuotovesiä pääsi kuitenkin matossa olleesta aukinaisesta saumasta lattiamaton alle ja tästä vedeneristyksen puutteellisuudesta aiheutunut vahinko ei ole korvattava. Lattiamatossa ollutta aukinaista saumaa voidaan pitää myös osoituksena rajoitusehtokohdan mukaisena huolto- ja korjaustoimien laiminlyönnistä. Rakennusvuonna 1976 sovellettavissa rakennusmääräyksissä lattiakaivolliselta pyykinpesuhuoneen lattialta edellytettiin vedenpitävyyttä. Vahinkoa ei voida pitää ennalta arvaamattomana, koska lattia ei ollut tiivis.

Vakuutusyhtiön mukaan jäätymisvahingoista esitetty, korjausyrityksen tekemän arvion mukaan laadittu korvausvaatimus 22 559 euroa on kohtuuttoman suuri, eikä vakuutusyhtiölle ole esitetty selvitystä siitä, mistä kulut ovat syntyneet.

Vahinkotarkastuksen yhteydessä todetut vanhat vauriot eivät ole korvattavia vakuutuksesta. Patterin liitoksen vuoto asunnon B 4 makuuhuoneessa ja saman asunnon kattovuoto eivät kuulu korvauksen piiriin, koska vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka johtuvat kulumisesta, ruostumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä tai liitosten tai tiivisten vuotamisesta. Myös vesikattovuodot ja kattokaivon tukkeutumisesta aiheutuneet vuodot on rajattu vakuutuksen ulkopuolelle rajoitusehdolla.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutussopimuslaki

Vakuutussopimuslain 15 §:n mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vahinkovakuutus päättymään vakuutuskauden aikana, jos:

1) vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vääriä tai puutteellisia tietoja ja jos vakuutuksenantaja oikean asianlaidan tuntien ei olisi vakuutusta myöntänyt;
2) vakuutuksenottajan tai vakuutetun vakuutuksenantajalle sopimusta päätettäessä ilmoittamissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa on vakuutuskauden aikana tapahtunut sellainen olennaisesti vahingonvaaraa lisäävä muutos, jota vakuutuksenantajan ei voida katsoa ottaneen lukuun sopimusta päätettäessä;
3) vakuutettu on tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen;
4) vakuutettu on tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta aiheuttanut vakuutustapahtuman; tai
5) vakuutettu on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta.

Vakuutuksenantajan on irtisanottava vakuutus kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta. Irtisanomista koskevassa ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, vakuutuksenantaja menettää irtisanomisoikeutensa, jollei vakuutuksenottaja ole 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa vilpillisesti laiminlyönyt 26 §:n 1 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa. Vakuutus päättyy kuukauden kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. (14.5.2010/426)

Vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 15 §:n mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vahinkovakuutus päättymään vakuutuskauden aikana, jos:

Vakuutusehtojen kohdan 7.2.3 (Vesikatto ja kattokaivo) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vesikattovuodosta tai kattokaivon tukkeutumisesta.

Kohdan 7.2.5 (Roiskevesi ja puutteelliset vesieristeet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu roiskevedestä tai puuttuvien tai puutteellisten vesieristeiden johdosta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä.

Kohdan 7.2.10 (Kuluminen, ruostuminen ja muut vähitellen tapahtuvat syyt) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

- putken tai laitteen ulkopuolisesta syöpymisestä
- kulumisesta, ruostumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä
- liitosten tai tiivisteiden vuotamisesta tai ikääntymisestä

Kohdan 7.2.11 (Rakentamis-, suunnittelu- ja käyttövirheet sekä huollon laiminlyönti) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

- rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- omaisuuden virheellisestä suunnittelusta, rakentamisesta, asentamisesta tai virheellisestä tai käyttöohjeen vastaisesta käytöstä
- huolto- tai korjaustoimien laiminlyönnistä.

Kohdan 8.1.1 (Varkaus) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevan irtaimiston anastamisesta aiheutunut suoranainen esinevahinko, jos rakenteellisesti riittävän suojan antavaan lukittuun rakennukseen tai sen käyttöön liittyvään säilytystilaan on

- varastamisen tai vahingonteon aikomuksessa murtauduttu sen rakenteita tai lukkoja vahingoittaen tai tunkeuduttu muunlaista väkivaltaa tai erityistä viekkautta käyttäen
- tunkeuduttu avaimella, joka on saatu haltuun ryöstön tai edellä mainitulla tavalla suoritetun murtautumisen yhteydessä.

Kohdan 8.1.2 (Murto) mukaan vakuutuksesta korvataan myös edellä mainitulla tavalla suoritetusta murtautumisesta rakennukselle aiheutunut suoranainen esinevahinko.

Kohdan 8.1.3 (Ilkivalta) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen vahinko, joka on aiheutunut tahallisesta vahingonteosta (ilkivalta) rakennukselle tai tontilla oleville kiinteille tavanomaisille rakenteille. Vahingonteko on pystyttävä yksilöimään yksittäiseksi äkilliseksi tapahtumaksi.

Kohdan 8.2.3 (Kadotettu tai unohdettu omaisuus ja määrittelemätön varkaus tai murto) mukaan vakuutuksesta ei korvata

- vahinkoa, joka aiheutuu omaisuuden kadottamisesta tai unohtamisesta
- varkaus- tai murtovahinkoa kun tapahtumaa ei voida ajan ja paikan suhteen määritellä.

Yleisten vakuutusehtojen kohdan 15.2 (Vakuutuksenantajan oikeus irtisanoa vakuutus vakuutuskauden aikana (15 §)) mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutussopimus päättymään vakuutuskauden aikana, jos

1) vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vääriä tai puutteellisia tietoja ja jos vakuutuksenantaja oikean asianlaidan tuntien ei olisi vakuutusta myöntänyt
2) vakuutuksenottajan tai vakuutetun vakuutuksenantajalle sopimusta päätettäessä ilmoittamissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa on vakuutuskauden aikana tapahtunut sellainen olennaisesti vahingonvaaraa lisäävä muutos, jota vakuutuksenantajan ei voida katsoa ottaneen lukuun sopimusta päätettäessä
3) vakuutettu on tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen
4) vakuutettu on tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta aiheuttanut vakuutustapahtuman
5) vakuutettu on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta.

Vakuutuksenantaja suorittaa irtisanomisen kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta. Vakuutus päättyy kuukauden kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä.

Suojeluohjeessa 14.7 on todettu, että rakenteilla tai peruskorjattavana olevaan rakennukseen tulevat, varkaudelle alttiit rakennusmateriaalit ja -tarvikkeet sekä työmaalla käytettävät työvälineet tulee säilyttää varkauden ehkäisemiseksi siten, ettei säilytystilaan voida tunkeutua rakenteita tai lukkoja vahingoittamatta tai käyttämättä väkivaltaa.

Ratkaisu

Vakuutuksenottajana olevan taloyhtiön huoneistoissa havaittiin tammikuussa 2010 vuotovahinkoja ja asunnon B 5 pintamateriaaleissa havaittiin naarmuuntumis- ja muita vaurioita. Asunnon B 5 vahingot johtuivat vakuutuksenottajan mukaan siitä, että talonmies J on pitänyt koiriaan asunnossa ja aiheuttanut näin ilkivaltaisen vahingon kiinteistölle. Vakuutuksenottaja katsoo J:n varastaneen taloyhtiöltä öljyä vuodenvaihteessa, minkä seurauksena putket ovat rikkoutuneet jäädyttyään ja tästä on tammikuussa 2010 aiheutunut vuotovahinkoja kiinteistöön.

Vakuutuksenottaja on vaatinut korvausta asunnon B 5 kunnostamisesta 13 295, putki- ja vuotovahingoista 22 559 ja varastetuksi ilmoitetusta öljystä 3 383, 40 euroa. Vakuutuksenottaja on lisäksi katsonut, että vakuutuksen irtisanominen 21.1.2010 on tehty epäasianmukaisin perustein.

Öljyvarkausvahinko

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksenottajan on esittävä näyttö korvattavasta vakuutustapahtumasta. Näytön on oltava riittävän selkeä ja yksityiskohtainen, jotta sen perusteella voidaan arvioida vakuutuksenantajan velvollisuus maksaa korvauksia.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa on jäänyt selvittämättä mistä syystä öljysäiliöön on tullut tilata lisää öljyä. Lisäksi on huomioitava, että asiassa ei ole esitetty ristiriidatonta näyttöä siitä milloin ja miten varkaus olisi tapahtunut eikä selvitystä ole esitetty myöskään siitä, että varkaus olisi tapahtunut ehtojen edellyttämällä tavalla murtautumalla. Lautakunnan näkemyksen mukaan sitä, että varkaus olisi tehty talonmiehelle annettujen avainten avulla, ei voida pitää erityisellä viekkaudella tehtynä tunkeutumisena. Vakuutuksenottaja on kertonut öljyvarkauden voineen tapahtua myös siten, että J oli antanut taloyhtiön uudelle talonmiehelle toimeksiannon rikkoa öljysäiliön lukko.

Kun vahingon tapahtumankulku, varastetun omaisuuden määrä tai tapahtuman ajankohta eivät ole tiedossa, ei kyse ole vahingosta, joka on voitu määrittää ajan ja paikan suhteen. Vakuutuslautakunta pitää edellä mainituin perustein vakuutusyhtiön korvauspäätöstä varkausvahingosta asianmukaisena.

Ilkivaltavahinko asunnolle B 5

Ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen vahinko, joka on aiheutunut tahallisesta vahingonteosta rakennukselle tai tontilla oleville kiinteille tavanomaisille rakenteille. Vahingonteko on pystyttävä yksilöimään yksittäiseksi äkilliseksi tapahtumaksi. Vakuutuksenottajan mukaan koirat olivat aiheuttaneet vahingot yhdellä kerralla. Vakuutuksenottaja on kertonut, että syyttäjä oli tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen sekä öljyvarkautta että ilkivaltaa koskevien esitutkintojen perusteella. Kuulusteluissa talonmies J oli kertonut koirien olleen huoneistossa kerran, mutta kiisti koirien aiheuttaneen vahingot. J:n mukaan vauriot olivat olleet huoneistossa jo aiemmin.

Vakuutuslautakunta katsoo, että kyseessä on ollut selvästi tahallinen vahingonteko, eikä kulumisesta aiheutunut vahinko. Asiassa esitetyn ristiriitaisen selvityksen perusteella lautakunta katsoo, ettei asiassa ole kuitenkaan esitetty riittävää selvitystä siitä, milloin vahingonteko on tehty ja kuka on aiheuttanut kuvatut vahingot. Näin ollen Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ilkivaltavahingon osalta.

Putkien jäätyminen ja vuotovahinko

Vakuutuksenottaja on hakenut korvausta myös lämmityksen pysähtymisestä aiheutuneesta putkien jäätymisestä aiheutuneesta putkirikosta ja sen seurauksena aiheutuneista vuotovahingoista. Vakuutuslautakunnalle ei ole esitetty selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin 22 559 euron kuluarvio perustuu, eikä lautakunta näin ollen ota kantaa korvausvaatimuksen määrään.

Putkiston jäätymisestä ja sen johdosta aiheutunutta vuotovahinkoa ei lautakunnan näkemyksen mukaan voida pitää ennalta arvaamattomana tapahtumana, jos kiinteistön lämmitykseen tarvittavaa öljyä ei ole ollut. Tällaisen tapahtuman seurauksena syntyvä vahinko ei ole myöskään ehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton vuotovahinko.

12.1.2010 päivätyn vahinkokartoitusraportin mukaan tarkastajan saamien tietojen mukaan vesikiertolämmitysjärjestelmään oli tullut vika. Myöhemmin putkien jäätymisen syyksi on ilmoitettu öljyn loppuminen varkauden vuoksi. Vahinkotarkastuksessa havaittiin vahinkoon liittymättömiä kosteusvaurioita. Putken rikkoutumisen ei ole näytetty olevan ennalta arvaamaton tapahtuma. Putki on rikkoutunut jäätymisen johdosta, eikä rikkoutumista voida pitää ennalta arvaamattomana, vaikka jäätymisen syy on jäänyt epäselväksi. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vahinkotarkastuksen mukaan pyykinpesuhuoneesta löydettiin putkivuoto lattiapinnan yläpuolisesta lämpöputkesta, josta vuotovedet ovat suurimmalta osin valuneet lattiamattoa pitkin lattiakaivoon ja osittain aukinaisesta saumasta sauman alle. Rakennusvuonna 1976 sovellettavissa rakennusmääräyksissä lattiakaivolliselta pyykinpesuhuoneen lattialta edellytettiin vedenpitävyyttä. Vakuutuslautakunta toteaa esitetyn selvityksen perusteella, että kyseinen vuotovahinko on aiheutunut kun neste on päässyt vuotamaan rakenteisiin puuttuvien tai puutteellisten vesieristeiden johdosta, eikä kyse näin ollen ole ennalta arvaamattomasta vahingosta.

Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, ettei patterin liitoksen vuoto asunnon B 4 makuuhuoneessa kuulu korvauksen piiriin, koska vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka johtuvat kulumisesta, ruostumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä tai liitosten tai tiivisten vuotamisesta. Myös vesikattovuodot ja kattokaivon tukkeutumisesta aiheutuneet vuodot on rajattu vakuutuksen ulkopuolelle rajoitusehdolla eikä lautakunta näin ollen suosita muutosta yhtiön päätökseen asunnon B 4 kattovuodon osalta.

Vakuutuksen irtisanominen

Vakuutuksenottaja on lisäksi katsonut, että vakuutuksen irtisanominen 21.1.2010 on tehty epäasianmukaisin perustein. Vakuutuksen viimeinen voimassaolopäivä oli ilmoituksen mukaan 20.2.2010.

Vakuutusyhtiö on katsonut 21.1.2010 päivätyssä irtisanomisilmoituksessa, että sillä on yleisten sopimusehtojen kohdan 15.2, joka vastaa vakuutussopimuslain 15 §:ä, mukaan oikeus irtisanoa vahinkovakuutusta koskeva vakuutussopimus päättymään vakuutuskauden aikana, jos vakuutettu on tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen. Yhtiö oli viitannut kiinteistön kunnossapitoa koskevaan ohjeeseen 14.7, jonka sisältöä ei ollut kuvattu irtisanomisilmoituksessa.

Vakuutuslautakunnalle toimitettujen kiinteistövakuutusehtojen suojeluehtokohdan 14.7 (Kiinteistön kunnossapito) mukaan vakuutuksenottajan tulee tarkastaa rakennuksen kunto säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Kuntotarkastuksessa havaitut viat ja puutteet tulee korjata viipymättä ja tarkastus- ja korjaustoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Vesikate on tarkastettava ja kattokaivot ja sadevesikourut on tarkastettava ja puhdistettava vuosittain.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain mukaan irtisanomista koskevassa ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste. Jos irtisanomista ei tehdä lainkohdassa tarkoitetulla tavalla, vakuutuksenantaja menettää irtisanomisoikeutensa.

Yhtiö on perustellut irtisanomisen vetoamalla mainitun suojeluohjeen laiminlyöntiin yksilöimättä, mitä suojeluohjekohtaa tässä tapauksessa oli laiminlyöty ja millä perusteella tämä oli todettavissa. Irtisanomisilmoituksesta ei käy ilmi, mikä vakuutuksenottajan toiminta on johtanut vakuutuksen irtisanomiseen, eikä vakuutusyhtiö ole myöskään esittänyt selvitystä siitä, että suojeluohjetta olisi rikottu tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella. Ottaen lisäksi huomioon sen seikan, että kesken vakuutuskauden tehtävä irtisanominen on poikkeuksellinen toimenpide, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei irtisanomista tässä tapauksessa ole tehty hyväksyttävällä perusteella. Näin ollen lautakunta pitää 21.1.2010 tehtyä irtisanomista tehottomana.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöksiä asianmukaisina ja katsoo, että 21.1.2010 tehty irtisanominen oli tehoton.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Sario, Siirala, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA