Vakuutusyhtiö on antamassaan päätöksessä katsonut, että vuotovahinko ei ole vakuutuksesta korvattava vahinko.

 

Jakotukin vuotoa ei ole havaittu riittävän ajoissa ja vuotovesi on ehtinyt kastelemaan lattiarakenteita. PS yrityksestä LL oli ollut yhteydessä vakuutusyhtiöön 15.1.2010 todeten, että vahingon syynä on hänen mielestään ollut vuoto akselitiivisteessä. Tällainen vuoto on hänen mukaansa hyvin tavallista sellaisissa olosuhteissa, joissa lämpötilat vaihtelevat voimakkaasti.

 

Vakuutusyhtiö on todennut, että kiinteistön lämmityslaitteistot niihin liittyvine laitteineen on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita aikaisin, ettei se ehdi aiheuttaa laajaa vesi- ja kosteusvahinkoa. Koska jakotukki on asennettu kuivaan tilaan, tilassa ei ole lattiakaivoa eikä laitteen alustaa ole tehty vesitiiviiksi viemäröityine ylivuotojärjestelyineen, ei ole noudatettu rakentamismääräyksiä eikä hyvää rakentamistapaa. Näistä syistä vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava.

 

LVI-alan yrityksen edustaja V on laatinut vakuutuksenottajan pyynnöstä jakotukin vuotoon liittyen lausunnon. Lausunnonlaatijalla on ollut käytössään yritys I:n vahinkokartoitus sekä vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös. V on todennut 2.2.2010 laatimassaan lausunnossa seuraavaa:

 

Vahinkotapahtuma on johtunut rakennuksen lämmitysverkoston osan, tässä tapauksessa lattialämmityksen jakotukin liitinvuodosta. Liittimien vuotaessa on lämmitysverkoston vesi päässyt kastelemaan makuuhuoneen ja olohuoneen parkettilattiaa sekä kiintokalusteita.

 

Koska vuoto on ollut lämpöjohtoverkostossa, jossa vesimäärä on rajallinen, on vahinko rajoittunut suhteellisen pienelle alueelle vahinkokartoitusraportin liitepiirustuksen mukaan. Vastaavan vuodon tapahtuessa käyttövesiverkostossa olisi vahingon laajuus ollut huomattavasti laajempi, koska vesimäärä on tällöin käytännössä rajaton sekä verkostopaine huomattavasti suurempi.

Kielteisen korvauspäätöksen vakuutusyhtiö on perustellut sillä, että lattialämmityksen jakotukki on asennettu kuivaan tilaan ilman lattiakaivoa tai viemäröintiä sekä ylivuotojärjestelyä, ja vielä vastoin hyvää rakentamistapaa. Päätöksessään vakuutusyhtiö viittaa rakentamismääräyksiin yleensä, mutta ei tarkenna mitä rakentamismääräyskokoelman osaa ja kohtaa tarkoitetaan.

 

Vakuutusyhtiön korvauspäätös perustuu virheelliseen tietoon, sillä Suomen rakentamismääräyskokoelma D1 ”kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot” ei edellytä lattiakaivoa tai ylivuotojärjestelyjä lattialämmityksen jakotukkien yhteydessä.

 

Lattialämmityksen jakotukkeja voidaan asentaa paitsi ko. kohteen mukaisesti myös väliseinärungon sisään huoltoluukullisiin jakotukkikaappeihin. Ainoa edellytys on, että jakotukki liitoksineen on helposti tarkastettavissa, lattiakaivoa tai ylivuotojärjestelyä ei viranomaismääräykset eikä edes ns. hyvä rakennustapa vaadi. Ylivuotojärjestelyt koskevat lähinnä käyttövesijärjestelmiä, joissa käyttöveden vuoto voi aiheuttaa mittavia vahinkoja.

 

Päätöksessään vakuutusyhtiö viittaa lisäksi L Oy:n edustajan S mielipiteeseen, jossa S:n mielestä vahingon aiheuttaja on ollut vuoto akselitiivisteessä ja vuoto on hyvin tavallinen olosuhteissa, joissa lämpötilat vaihtelevat voimakkaasti.

 

Lattialämmityksen jakotukeissa ei ole olemassa mitään akselitiivisteitä, vaan akselitiivisteet kuuluvat kuivamoottoripumppujen yhteyteen, ei lattialämmityksen jakotukkien. Lisäksi lämpötilavaihtelut lattialämmitysjärjestelmässä eivät ole suuria, vaan pieniä. Patteriverkostossa lämpötilavaihtelut voivat olla välillä +20 ja +80 celsiusasteen välillä, mutta lattialämmitysjärjestelmässä tavallisimmin välillä +20 ja +40 astetta lämmitystavan luonteesta johtuen.

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että vakuutuksenottajan talossa tapahtunut vahinko kuuluu vakuutusyhtiön korvausvastuun piiriin, koska ko. vahinko on ollut äkillinen ja jakotukki on lisäksi asennettu niin, että se on helposti valvottavissa.

 

Vakuutusyhtiön perustelut kielteiselle päätökselle ovat kestämättömät, koska ne eivät perustu Suomen rakentamismääräyskokoelman mihinkään osaan. Lisäksi vakuutusyhtiön päätös sisältää selvän virheen, jolla ei ole mitään tekemistä itse vahinkotapahtuman kanssa.

 

Suomen rakentamismääräyskokoelma on ympäristöministeriön laatima määräyskokoelma ja se kattaa kaiken Suomessa tapahtuvan luvanvaraisen rakentamisen.

Vakuutusyhtiö on käsitellyt asian uudelleen 18.2.2010 vakuutuksenottajan pyydettyä asian uudelleenkäsittelyä puhelimitse. Vakuutusyhtiö on todennut, ettei vahinko ole vakuutuksesta korvattava, koska vesivahinko on aiheutunut rakennusvirheestä eikä vahinkoa voida myöskään pitää ennalta arvaamattomana.

 

Vakuutusyhtiö on päätöksessään todennut, että vakuutuksenottajalla on laaja kotivakuutus. Vakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot, kuten jakotukin liitoksen vuotovahingot. Liitoksen vuotaminen sinänsä voi olla äkillinen ja ennalta arvaamaton ja näin ollen vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Kuitenkin jos vahinko on seurausta rakennusvirheestä, vahinkoa ei korvata vakuutuksen perusteella.

 

Vakuutusyhtiö on viitannut Suomen rakennusmääräyskokoelmaan: Kosteus, Määräykset ja ohjeet C2 (1998). Rakennusmääräyskokoelman kohdassa 8.1 Laitteistojen suunnitteluperiaatteet ja vesivuodon havaitseminen, 8.1.1: 

”Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot sekä ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytyslaitteistot niihin liittyvine laitteineen on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita niin aikaisin, ettei se ehdi aiheuttaa laajaa vesi- tai kosteusvahinkoa. Putket, kanavat ja laitteet on sijoitettava, eristettävä tai varustettava siten, ettei vesi putkistoissa jäädy ja ettei putkien, kanavien tai laitteiden pinnoille tiivisty haitallisesti vettä tai tiivistyvä vesi on johdettavissa pois haittaa aiheuttamatta. ” (määräys). Ohjeen kohdassa 8.1.1.2 todetaan:” Jos tilassa ei ole lattiakaivoa, sijoitetaan vesijohtoverkostoon kytketyn laitteen alle vesitiivis, viemäriin johtavalla ylijuoksuputkella varustettu kaukalo tai laitteen alusta tehdään vesitiiviiksi niin, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita. Vesitiivis alusta nostetaan seinälle niin, että mahdollinen vuotovesi ei pääse rakenteisiin lattian ja seinän liitoksen kautta”.

 

Vakuutusyhtiö on todennut tulkintanaan, että edellä esitetyn perusteella ylivuotojärjestely myös lattialämmitysjärjestelmän jakotukin yhteydessä talon rakentamisajankohtana on tarvittu. Jakotukin alustaa ei ole tehty vesitiiviiksi eikä mahdollisia vuotovesiä ole johdettu viemäriin, joten ko. tila on toteutettu hyvän rakentamistavan vastaisesti. Mikäli jakotukin alusta olisi tehty vesitiiviiksi ja vuotovedet johdettu viemäriin, vuotokohdasta valunut vesi ei olisi aiheuttanut vahinkoa rakenteille.

 

Lisäksi vakuutusyhtiö on todennut, että kosteuskartoittajan toteaman liitosvuodon lisäksi jakotukin korjaamisessa käytetty korjaaja PS on puhelimitse todennut vakuutusyhtiölle, että vuotoa oli ollut myös jakotukin päällä olevan termostaatin akselitiivisteessä ja hänen mukaansa näitä vuotoja voi esiintyä jo alle kymmenen asteen lämpötilavaihteluissa.

 

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei kielteisen korvauspäätöksen kannalta ole oleellista se, mistä kohdasta jakotukkia vuoto on tullut, putken liitoksesta vai akselitiivisteestä. Tämäntyyppisissä vahinkotapauksissa vahingon varsinaisena syynä ei veden vuotaminen järjestelmästä, vaan jakotukin sijaintitilan rakenteiden puutteellisuus. Vahinko sinänsä voi olla äkillinen, mutta se ei ole ennalta arvaamaton. Hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai rakennusvirheistä johtuvat vahingot eivät ole vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamia ja ne on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Edellä mainituista syistä johtuen vakuutusyhtiö ei voi muuttaa aikaisemmin antamaansa korvauspäätöstä. 

Vakuutusyhtiön korvauspäätökseen tyytymätön vakuutuksenottaja saattaa asian Vakuutuslautakunnan käsittelyyn.

Vakuutusyhtiö on vastineessaan viitannut aikaisempiin kielteisiin korvauspäätöksiinsä perusteluineen. Lisäksi vakuutusyhtiö on todennut, että se on lähettänyt toisen korvauspäätöksen vakuutuksenottajalle 18.2.2010 ja uudelleen 10.3.2010.

 

Vakuutusyhtiö on todennut tulkintanaan, että jakotukin alustan vesitiiviyttä sekä/tai ylivuotojärjestelyä on talon rakentamisajankohtana edellytetty myös lattialämmitysjärjestelmän jakotukin yhteydessä. Jakotukin alustaa ei ole tehty vesitiiviiksi (eikä mahdollisia vuotovesiä ole ohjattu viemäriin), joten ko. tila on toteutettu hyvän rakentamistavan vastaisesti. Jos jakotukin alusta olisi tehty vesitiiviiksi ja vuotovedet johdettu viemäriin, vuotokohdasta valunut vesi ei olisi aiheuttanut vahinkoa rakenteille.

 

Kosteuskartoittajan toteaman liitosvuodon lisäksi jakotukin korjanneen PS:n puhelimitse 12.2.2010 kertoman tiedon mukaan vuotoa oli ollut myös jakotukin päällä olevan termostaatin akselitiivisteessä ja hänen mukaansa näitä vuotoja voi esiintyä jo alle kymmenen asteen lämpötilavaihteluissa.

 

Vakuutusyhtiö on todennut, että tämäntyyppisissä tapauksissa vahingon varsinaisena syynä ei ole veden vuotaminen järjestelmästä vaan jakotukin sijaintitilan rakenteiden puutteellisuus. Hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai rakennusvirheistä johtuvat vahingot eivät ole vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamia ja ne on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Nyt puheena oleva vahinko ei tule korvattavaksi eikä perusteita aikaisemmin annettujen kielteisten päätösten muuttamiselle ei ole.

 

 

3.1 Laaja turva

Laaja turva korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.

 

3.5 Korvausrajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä, rakenne-, valmistus- tai aineviasta, tai perustamis- tai rakennusvirheestä.

 

Omakotitalon vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän jakotukissa oli ollut vuoto. Jakotukki oli sijoitettu makuuhuoneen komeroon ja vuoto oli aiheuttanut kosteusvaurioita makuuhuoneen ja olohuoneen lattiarakenteisiin.

 

Vakuutusyhtiö on katsonut vahingon rajautuvan vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, koska jakotukki on vakuutusyhtiön mukaan sijoitettu hyvän rakennustavan ja rakennusmääräysten vastaisesti tilaan, jossa ei ollut riittäviä vesieristyksiä suojaamassa rakenteita mahdollisilta vuodoilta.

 

Vakuutuksenottaja katsoo vahingon kuuluvan vakuutuksen korvauspiiriin. Vakuutuksenottajan hankkiman LVI-yrityksen antaman lausunnon mukaan jakotukkeja voidaan asentaa muun muassa väliseinärungon sisään huoltoluukullisiin jakotukkikaappeihin sekä kyseisen tapauksen kaltaisiin paikkoihin. Ainoa edellytys on, että jakotukki liitoksineen on helposti tarkistettavissa. Viranomaismääräykset tai ns. hyvä rakennustapa eivät mainitun lausunnon mukaan vaadi jakotukille lattiakaivoa tai ylivuotojärjestelyä.

 

Tapauksessa on Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan riidatonta, että jakotukin rikkoutumisvahinko kuuluu laajan kotivakuutuksen korvauspiiriin.

 

Rakentamismääräyskokoelmassa ylijuoksuputkella varustettua kaukaloa tai alustan vesitiiviyttä edellytetään vesijohtoverkostoon kytketyn laitteen yhteydessä. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vesikiertoinen lattialämmitysjärjestelmä ei ole vakuutusyhtiön viittaamassa rakentamismääräyskokoelman kohdassa tarkoitettu vesijohtoverkostoon kytketty laite. Lautakunta katsoo, että lattialämmitysjärjestelmän jakotukin alustan toteutuksessa ei voida katsoa osoitetun olleen vakuutusyhtiön esittämää, Suomen rakennusmääräyskokoelman (C2, 1998) kohtaan 8.1.1.2 perustuvaa, rakennusvirhettä. Lattialämmitysjärjestelmän jakotukki oli sijoitettu makuuhuoneen kaapiston yhteyteen. Lautakunta ei pidä jakotukin sijoitusta sellaisena, että jakotukin mahdollinen vuoto olisi vaikeasti havaittavissa. Lattialämmitysjärjestelmän jakotukin sijoittamista ei voida pitää näillä perusteilla rakentamismääräyskokoelman määräysten vastaisena.

 

Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan rakenne, johon vakuutusyhtiö on vastineessaan viitannut, vaikuttaisi tarkasteltavan kaltaisten vahinkojen syntymiseen ehkäisevästi. Vakuutusyhtiö ei ole kuitenkaan esittänyt tapauksessa selvitystä, jonka perusteella lattialämmitysjärjestelmän jakotukin alustaa tai sijoituspaikkaa voitaisiin tässä tapauksessa pitää rakentamishetkellä vallinneen hyvän rakentamistavan vastaisena. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole esittänyt asiassa sellaista perustetta, jolla se voisi kieltäytyä korvauksen suorittamisesta. Lautakunta suosittaa yhtiötä korvaamaan vuotovahingon.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Paloposki-Sainio.