Todistuksessaan 10.1.2006 eläinlääkäri totesi kehottaneensa lausunnonpyytäjää suorittamaan takaisinvedon harmaasuolatun kinkkuerän pilaantumisen takia, koska ruokamyrkytysvaara oli ollut ilmeinen laboratoriotutkimusten perusteella. Lisäksi lääkäri oli todennut lähetteessään 10.1.2006 suosittelevansa tilojen ja laitteiden perusteellista tehopesua.

 

Tutkimustodistuksen mukaan näytteestä oli löytynyt maitohappobakteereja, sulfiittia pelkistäviä klostrideja sekä aerobit-mikro-organismeja. Listeria- ja salmonellabakteerien osalta näyte oli ollut negatiivinen.

 

Korvausta vahingosta haettiin lausunnonpyytäjän epidemiavakuutuksesta.

 

Päätöksessään 27.1.2006 vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatiedot ja sen, että tutkimustodistuksen perusteella näytteestä ei ole löytynyt ehtojen edellyttämää tarttuvaa tautia.

 

Epidemiavakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkittyihin vakuutusmääriin asti terveydensuojeluviranomaisen määräyksestä hävitetyn vaihto-omaisuuden arvo ja viranomaisen määräyksestä suoritetut omaisuuden puhdistus- ja kunnostuskustannukset.

 

Korvauksen edellytyksenä on, että

-         vahinko todetaan vakuutuskauden aikana

-         kustannukset ovat suoranainen seuraus terveydensuojeluviranomaisen antamasta lakiin perustuvasta kirjallisesta määräyksestä, jolla tarttuvien tautien (epidemian) leviäminen rajoitetaan

-         terveydensuojeluviranomaisen kirjallisella määräyksellä rajoitetaan vakuutuksenottajan toimintaa vakuutuskirjassa mainitussa sijaintipaikassa.

 

Toiminnan rajoittamisella tarkoitetaan esimerkiksi toimitilojen osittaista tai täydellistä käyttökieltoa, johon liittyy normaalista puhtaanapidosta poikkeava tehostettu tilojen ja laitteiden desinfiointi ja/tai saastuneiksi todettujen tuotteiden hävittäminen.

 

Vakuutukseen ei sovelleta esinevakuutusten yhteisten ehtojen kohdan 5.2 mukaista vahingon rajoittamis- ja torjumiskustannusten korvaamista koskevaa määräystä. Korvausta suoritetaan siltä osin kuin korvausta ei makseta valtion tai kunnan varoista.

 

Vakuutuksesta ei korvata taloudellista menetystä, joka aiheutuu siitä, että tuote joudutaan hävittämään tai erikoiskäsittelemään vanhentumisen, puutteellisen tai virheellisen säilytystavan tai käsittelyn, pakaste- tai kylmälaitevahingon tai vahinko-/tuhoeläinten takia.

 

Vakuutuksesta korvataan kustannukset, jotka ovat suoranaista seurausta terveydensuojeluviranomaisen antamasta lakiin perustuvasta kirjallisesta määräyksestä, jolla tarttuvien tautien (epidemian) leviäminen rajoitetaan (esim. salmonella).

 

Vakuutuksenottaja S Oy:n selvityksessä ilmoitetaan, että harmaasuolatut kinkut alkoivat happanemaan neljän vuorokauden kuluttua suolauksen jälkeen. Kinkuista lähetettiin näyte tutkittavaksi. Eläinlääkäri on kehottanut suorittamaan takaisinvedon pilaantuneen erän osalta ja suositellut tilojen ja laitteiden perusteellista tehopesua. Eläinlääkärin lausunto ei sisällä ehtojen edellyttämää lakiin perustuvaa määräystä, jolla tarttuvien tautien (epidemian) leviämistä rajoitetaan. Näytteen tutkintatuloksessa viitataan näytteen huonoon hygienian laatuun, eikä tuloksissa ole löydetty ehtojen tarkoittamaa tarttuvaa tautia. Kustannukset eivät ole syntyneet terveydensuojeluviranomaisen antamasta lakiin perustuvasta kirjallisesta määräyksestä, jolla tarttuvien tautien (epidemian) leviämistä rajoitetaan. Pilaantumisen aiheuttamat vahingot eivät ole vakuutuksen perusteella korvattavia tapahtumia. Näin ollen vakuutusyhtiö ei voi maksaa korvausta kinkkujen pilaantumisesta tai laitteiden puhdistamisesta aiheutuneista kustannuksista.

 

Uudelleenkäsittelypäätöksessään 7.2.2006 vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot ja vakuutusehdot.

 

Vakuutuksenottaja S Oy:n harmaasuolatuissa kinkuissa oli todettu pilaantumista, minkä johdosta ko. erä otettiin pois myynnistä ja toimitettiin hävitettäväksi. Tutkimusten mukaan ruokamyrkytysvaara on ollut ilmeinen. Mitään epidemiaan viittaavaa ei ole todettu. Epidemialla tarkoitetaan äkillisen tarttuvan taudin leviämistä, jossa suuri osa väestöstä sairastuu. Sairastuminen tapahtuu yleisemmin tartuntana ihmisestä toiseen.

 

Ko. kinkkujen pilaantumisessa ei ole taustalla sellaista tekijää, joka aiheuttaisi laajamittaisen tartunnan. Alttiina ruokamyrkytykselle ovat olleet vain ne ihmiset, jotka olisivat nauttineet kyseistä tuotetta. Muihin ihmisiin ei tartuntavaaraa olisi ollut. Ruokamyrkytysvaaran taustalla ei siis ole ollut tauti, joka olisi saattanut levitä esim. suureen osaan sen alueen ihmisistä, johon kinkkuja markkinoitiin, vaan kyseessä on nimenomaan tuotteen pilaantuminen ilmeisesti tuntemattomasta syystä. Tuote voi pilaantua monesta eri syystä, ja sellaisen tuotteen myynti eteenpäin on aina luvatonta ilman viranomaisen tapauskohtaista kieltoakin. Epidemiavakuutuksesta korvattavan vahingon tulee nimenomaan perustua lakiin, jolla rajoitetaan tarttuvien tautien leviämistä.

 

Näin ollen kun kinkkujen hävitys ei perustu ehtojen edellyttämään epidemia-/ tarttuvien tautien leviämisen rajoittamiseen, vaan ne on jouduttu poistamaan myynnistä pelkästään tuotteessa itsessään tapahtuneen pilaantumisen takia, ei korvausta epidemiavakuutuksesta voida suorittaa. Tuotteet eivät ole saastuneet mistään ulkoisesta tartuntataudista, jonka johdosta tuotteet olisi jouduttu hävittämään ja tuotantotilat desinfioimaan.

 

Lausuntopyynnössään 13.4.2006 vakuutuksenottaja S Oy pyytää ratkaisusuositusta sen ja vakuutusyhtiön epidemiakorvausasiaan. Vakuutuksenottaja liittää mukaan tapausta koskevat vakuutusyhtiön päätökset, eläinlääkärin lausunnot sekä vastineensa. Takaisinvetopäätöksen teki tarkastuseläinlääkäri E.L. 20.12.2005 pidettyään puhelinpalaverin johtavan läänineläintarkastajan kanssa. Laboratoriokokeet valmistuivat vasta joulun jälkeen.

 

Lausuntopyynnön liitteenä olevassa selvityksessä korvausvaatimukseen vakuutuksenottajan edustaja E.R. toteaa, että hänen ollessaan yhteydessä vakuutusyhtiöön 22.12.2005 hänelle ilmoitettiin, että vakuutusyhtiö on korvausvastuussa, jos takaisinveto tapahtuu viranomaisten määräyksestä. Laboratoriotutkimuksia ei ollut mahdollista saada ennen joulua, joten mahdollinen epidemia oli estettävä. Epidemia on verrattavissa tulipaloon. Savun noustessa hälytetään palokunta etukäteen eikä raunioille, jotta selvitään pienemmillä vahingoilla.

 

Vakuutuksenottaja S Oy:n korvausvaatimus hävitettäväksi määrätyistä tavaroista, pakkauskuluista, tuontitilojen puhdistuskuluista, laboratoriokuluista ja muista kuluista oli yhteensä 36.095,87 euroa (veroton 31.057,99 euroa).

 

Vastineessaan 18.4.2006 vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot ja vakuutusehdot.

 

Epidemiavakuutus korvaa hävitettävän vaihto-omaisuuden arvon ja omaisuuden puhdistus- ja kunnostuskustannukset, jotka johtuvat viranomaisten määräyksestä, jolla tarttuvien tautien leviämistä rajoitetaan. Tartuntatautilaissa 25.7.1986/583 määritellään, mitä tartuntataudilla tarkoitetaan. Siinä todetaan myös, millä perusteella tartuntataudit ovat yleisvaarallisia. Samoin todetaan ne seikat, milloin tartuntatautia pidetään ilmoitettavana tautina. Tartuntatautiasetuksessa 31.10.1986/786 luetellaan ne tartuntataudit, jotka ovat yleisvaarallisia tai ilmoitettavia tartuntatauteja. Tuotannossa pilaantuneista tuotteista ei ko. laissa tai asetuksessa ole mainintaa eikä sitä, että ne luokiteltaisiin niissä tarkoitettuihin tartuntatauteihin.

 

Epidemiavakuutuksen ehtojen kohdassa 2.4 ”Tuotteen pilaantuminen” on korvauksen ulkopuolelle rajattu se taloudellinen menetys, joka aiheutuu siitä, että tuote joudutaan hävittämään tai muutoin erikoiskäsittelemään vanhentumisen, puutteellisen tai virheellisen säilytystavan tai käsittelyn, pakaste- tai kylmälaitevahingon tai vahinko-/tuhoeläinten takia. Kyseinen kinkkuerä on jouduttu ottamaan pois myynnistä ja hävittämään nimenomaan pilaantumisen takia, kuten eläinlääkäri E.L:n 10.1.2006 antamassa todistuksessakin todetaan. Mitään viittausta tartuntatautilakiin ei todistuksessa ole.

 

Vahingonkäsittelyn aikana on oltu yhteydessä tutkimustodistuksen allekirjoittaneeseen mikrobiologiin. Hänen mukaansa kolmen ensimmäisen kohdan (maitohappobakteeri, sulfiittia pelkistävät klostridit, aerobit-mikro-organismit) tulokset ylittävät pilaantumisen rajan. Kyseiset arvot eivät kuitenkaan hänen mukaansa välttämättä vielä aiheuta ruokamyrkytystä, vaikka sen vaara on ollut olemassa. Lausunnossa todetaan lisäksi näytteen laadun olleen hygieenisesti huonon.

 

Korvauksen yhtenä kriteerinä on myös se seikka, että terveydensuojeluviranomaisen kirjallisella määräyksellä rajoitetaan vakuutuksenottajan toimintaa vakuutuskirjassa mainitussa kiinteässä sijaintipaikassa. Toiminnan rajoittamisella tarkoitetaan esimerkiksi toimitilojen osittaista tai täydellistä käyttökieltoa, johon liittyy normaalista puhtaanapidosta poikkeava tehostettu tilojen tai laitteiden desinfiointi ja/tai saastuneiksi todettujen tuotteiden hävittäminen. Kyseisessä tapauksessa on eläinlääkäri E.L. pelkästään suositellut tilojen ja laitteiden perusteellista tehopesua. Toimintaa tiloissa ei ole mitenkään määrätty rajoitettavaksi.

 

Se seikka, että viranomainen määrää jonkun elintarvike-erän poistettavaksi markkinoilta sen takia, ettei se täytä elintarvikkeille asetettuja vaatimuksia esim. pilaantumisen tai vastaavan syyn takia, ei riitä epidemiavakuutuksen korvausperusteeksi. Ilman viranomaisen määräystäkin on selvää, että myyntiin kelpaamattomia tuotteita ei saa markkinoida. Epidemiavakuutuksen korvauksen edellytyksenä on nimenomaisesti se, että kustannukset johtuvat tartuntatautilakiin perustuvista syistä.

 

Tuotteen pilaantumisesta johtuvat kustannukset on rajattu ehtokohdan 2.4 perusteella korvauksen ulkopuolelle. Näin ollen, kun harmaasuolatun kinkkuerän takaisinveto on perustunut niiden pilaantumiseen/happanemiseen suolauksen jälkeen eikä kyseessä ole lain edellyttämä tartuntatauti, vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että korvausasia on yhtiössä käsitelty epidemiavakuutusehtojen mukaisesti eikä aiemmin tehtyjä epääviä korvauspäätöksiä tule muuttaa.

 

Lisäselvityspyynnössään 16.6.2006 vakuutuksenottajalle lautakunta toteaa käsitelleensä asian kokouksessaan 15.6.2006 ja jättäneensä sen pöydälle lisäselvityksen hankkimista varten.

 

Lausuntopyyntö koski ennen joulua 2005 harmaasuolattuja kinkkuja. Takaisinvetoselvityksen mukaan kinkut alkoivat hapantua neljä vuorokautta suolauksen jälkeen. Pilaantuminen todettiin 19.12.2005 ja päätös takaisinvedosta tehtiin 22.12.2005. Todistuksessaan 10.1.2006 eläinlääkäri E.L. totesi kehottaneensa vakuutuksenottajaa suorittamaan takaisinvedon harmaasuolatun kinkkuerän pilaantumisen takia, koska ruokamyrkytyksen vaara oli ollut ilmeinen laboratoriotutkimuksen perusteella.

 

Lautakunta pyytää vakuutuksenottajaa hankkimaan eläinlääkäri E.L:ltä seuraavan lisäselvityksen:

1)   Onko harmaasuolatun kinkun takaisinvedosta annettu määräys?

2)   Mihin tämä määräys on perustunut? Perustuuko esimerkiksi johonkin lakiin?

3)   Miten tartuntatauti määritellään lääketieteellisesti?

4)   Miten epidemia määritellään lääketieteellisesti?

 

Lautakunnalle on toimitettu kunnan ympäristöterveystarkastaja V.V:n vakuutuksenottajalle 2.8.2006 osoittama selvitys harmaasuolattujen kinkkujen takaisinvedosta. Pyynnöstä ympäristöterveystarkastaja todistaa seuraavaa:

 

1)      Valvontaa suorittava kunnan viranhaltija eläinlääkäri E.L. antoi kehotuksen harmaasuolatun kinkun pilaantuneen erän takaisinvedosta keskusteltuaan asiasta ensin läänineläinlääkäri R.H:n kanssa. Kehotus takaisinvedosta annettiin 22.12.2005.

Vakuutuksenottaja S Oy teki välittömästi takaisinvedon eläinlääkärin kehotuksen mukaisesti. Takaisinvedettävä tuotemäärä oli noin 5 500 kiloa, josta saatiin takaisin 3 405 kiloa. Takaisinvedetty erä toimitettiin eläinlääkärin kehotuksesta hävitettäväksi.

 

2)      Takaisinveto perustui lakiin eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta (hygienialaki). Syynä takaisinvetoon oli epäilys terveysvaarasta.

Tehdyn laboratoriotutkimuksen perusteella rasvattoman joulukinkun hygieeninen laatu oli huono. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että harmaasuolatuista kinkuista aiheutuva epidemiavaara oli ilmeinen.

 

3)      Tartuntatautilain mukaan tartuntatauti määritellään seuraavasti.

Tartuntatautilaki 2 §
Tartuntataudilla tarkoitetaan tässä laissa sellaista sairautta tai tartuntaa, jonka aiheuttavat elimistössä lisääntyvät pieneliöt (mikrobit) tai niiden osat taikka loiset. Tartuntatautina pidetään myös pieneliön myrkyn (toksiinin) aiheuttamaa tilaa. Tartuntatautilakia voidaan soveltaa myös prionin aiheuttamaan tautiin.

 

4)      Epidemia on määritelty tartuntatautilaissa seuraavasti.

Tartuntatautilaki 3 § kohta 4
Epidemialla tarkoitetaan tautitapausten lukumäärän lisääntymistä odotettua enemmän jonakin ajanjaksona tietyssä väestössä tai tietyllä alueella.

Vakuutuksenottaja on 24.8.2006 toimittanut faksilla Vakuutuslautakunnalle lisäyksenä selvityspyyntöön kopion valvojan tarkastuspöytäkirjasta, jonka tämä täyttää aina tarkastuskäyntinsä yhteydessä. Tämä vastannee selvityspyynnön kohtaan 1.

 

Valvojan tarkastuspäiväkirjaan on tehty vakuutuksenottajan kohdalle 20.12.2005 merkintä ”Harmaasuolatut kinkut n. 5 500 kiloa vedettävä pois myynnistä, tilat puhdistettava”.

 

Kirjeessään Vakuutuslautakunnalle 20.9.2006 vakuutusyhtiö viittaa lautakunnan pyytämään lisävastineeseen ja katsoo edelleen, että kyseessä on tuotteen / harmaasuolatun kinkun pilaantuminen (vrt. kunnan ympäristövalvonnan lausunto 2.8.2006 kohta 1 sekä eläinlääkäri E.L:n todistus 10.1.2006) ja siitä johtuva ko. tuote-erän takaisinveto. Lisäksi suositeltu (vrt. eläinlääkäri E.L:n lähete 10.1.2006) laitteiden ja tilojen perusteellinen puhdistus perustuu epähygieniaan eikä tarttuvien tautien leviämisen rajoittamiseen. Toimintaa sijaintipaikassa ei ole kielletty tai rajoitettu, vaan on annettu ainoastaan suositus puhdistaa kyseiset käsittelytilat. Epidemiavakuutuksesta suoritetaan korvausta vasta, kun vahinko on tapahtunut kaikista varotoimenpiteistä huolimatta, eli ennalta tehtäviä rajoittamiskustannuksia ei vakuutus kata. Epidemiavakuutuksen myöntö jo vaatii muutoinkin toimivan omavalvonnan.

 

Kunnan ympäristövalvonnan antaman lausunnon mukaan kehotus takaisinvetoon on perustunut lakiin eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta (hygienialaki). Samoin lausunnossa todetaan joulukinkun hygieenisen laadun olleen huonon, ja tästä johtuva epidemiavaara on ollut ilmeinen. Tartuntatautivaarasta ei lausunnossa mainita.

 

Kinkun pilaantuminen sellaisenaan ei johda tartuntoihin ihmisestä toiseen, vaan se voi johtaa pilaantunutta tuotetta syöneen henkilön sairastumiseen. Tartuntataudilla ymmärretään yleisesti tautia, joka tarttuu mikrobin (esim. bakteerin tai viruksen) välityksellä yksilöstä (esim. ihmisestä) toiseen (vrt. VKL 222/97).

 

Tuotteen pilaantumisesta johtuvat kustannukset on rajattu ehtokohdan 2.4 perusteella korvauksen ulkopuolelle. Vakuutuksesta ei myöskään korvata ennakkoon suoritettavia torjunta- tai rajoittamiskuluja (ehtojen kohta 1), joita ko. vahingon kustannukset ovat. Takaisinveto perustuu hygienialakiin ja siihen, että on ollut epäilys terveysvaarasta. Näin ollen, koska epidemiavakuutus ei kata tuotteen pilaantumisesta johtuvia kustannuksia, ja koska välitöntä tartuntatautia ei kyseisessä tuotteessa tai tuotantotilassa ole todettu eikä kyse siten ole tarttuvien tautien leviämisen rajoittamisesta eikä määräyksellä ole rajoitettu vakuutuksenottajan toimintaa vakuutuskirjassa mainitussa kiinteässä sijaintipaikassa, ei korvausta ko. epidemiavakuutuksesta tule edelleenkään maksaa.

 

 

 

Tartuntataudilla tarkoitetaan tässä laissa sellaista sairautta tai tartuntaa, jonka aiheuttavat elimistössä lisääntyvät pieneliöt (mikrobit) tai niiden osat taikka loiset. Tartuntatautina pidetään myös pieneliön myrkyn (toksiinin) aiheuttamaa tilaa. Tartuntatautilakia voidaan soveltaa myös prionin aiheuttamaan tautiin.

 

Lain 3 §

Tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluu tässä laissa tartuntatautien ehkäisy, varhaistoteaminen ja seuranta, epidemian selvittämiseksi tai torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä sairaalainfektioiden torjunta.

 

Tässä laissa tarkoitetaan...

4) epidemialla tautitapausten lukumäärän lisääntymistä odotettua enemmän jonakin ajanjaksona tietyssä väestössä tai tietyllä alueella;...

 

 

Kohta 1, Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkittyihin vakuutusmääriin asti terveydensuojeluviranomaisen määräyksestä hävitettävän vaihto-omaisuuden arvo ja viranomaisten määräyksestä suoritetut omaisuuden puhdistus- ja kunnostuskustannukset.

 

Korvauksen edellytyksenä on, että

-         vahinko todetaan vakuutuskauden aikana

-         kustannukset ovat suoranainen seuraus terveydensuojeluviranomaisen antamasta lakiin perustuvasta kirjallisesta määräyksestä, jolla tarttuvien tautien (epidemian) leviämistä rajoitetaan

-         terveydensuojeluviranomaisen kirjallisella määräyksellä rajoitetaan vakuutuksenottajan toimintaa vakuutuskirjassa mainitussa kiinteässä sijaintipaikassa...

 

Kohta 2.4, Tuotteen pilaantuminen

Vakuutuksesta ei korvata taloudellista menetystä, joka aiheutuu siitä, että tuote joudutaan hävittämään tai erikoiskäsittelemään vanhentumisen, puutteellisen tai virheellisen säilytystavan tai käsittelyn, pakaste- tai kylmälaitevahingon tai vahinko-/tuhoeläinten takia.

 

 

Esillä olevassa asiassa on kyse harmaasuolattujen kinkkujen pilaantumisesta, tartuntataudista, epidemiasta, ruokamyrkytysvaarasta sekä vakuutuksesta maksettavan korvauksen edellytyksistä.

Vakuutuksenottaja S Oy:n ennen joulua 2005 harmaasuolaama 5.500 kilon erä kinkkuja on jouduttu vetämään kaupoista takaisin kinkkujen alettua hapantua neljä vuorokautta suolauksen jälkeen. Eläinlääkäri on hygienialain nojalla antamallaan kirjallisella määräyksellä kehottanut suorittamaan takaisinvedon, koska ruokamyrkytysvaara on ollut ilmeinen. Eläinlääkäri on suositellut myös kirjallisesti vakuutuksenottajan tilojen ja laitteiden tehopesua. Korvausta vahingosta on haettu vakuutuksenottajan epidemiavakuutuksesta.

 

Vakuutuksesta korvataan terveydensuojeluviranomaisen määräyksestä hävitettävän vaihto-omaisuuden arvo sekä omaisuuden puhdistus- ja kunnostuskustannukset. Korvauksen edellytyksenä on, että

-         vahinko todetaan vakuutuskauden aikana

-         kustannukset ovat seuraus terveydensuojeluviranomaisen kirjallisesta määräyksestä, jolla tarttuvien tautien leviämistä rajoitetaan

-         terveydensuojeluviranomaisen määräyksellä rajoitetaan vakuutuksenottajan toimintaa sen kiinteässä sijaintipaikassa.

 

Vakuutusehdoissa on esimerkkinä toiminnan rajoittamisesta mainittu toimitilojen osittainen käyttökielto, johon liittyy normaalista puhtaanapidosta poikkeava tehostettu tilojen ja laitteiden desinfiointi.

 

Vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu taloudellinen menetys, joka aiheutuu siitä, että tuote joudutaan hävittämään tai erikoiskäsittelemään pilaantumisen takia.

 

Tartuntataudilla tarkoitetaan sellaista sairautta tai tartuntaa, jonka aiheuttavat elimistössä lisääntyvät pieneliöt tai niiden osat taikka loiset. Tartuntatautina pidetään myös pieneliön myrkyn aiheuttamaa tilaa. Epidemialla tarkoitetaan tautitapausten lukumäärän lisääntymistä odotettua enemmän jonakin ajanjaksona. Suoritetussa laboratoriotutkimuksessa kinkkunäytteen laatu on ollut hygieenisesti huono ja siitä on aiheutunut ilmeinen ruokamyrkytysvaara.

 

Lautakunta toteaa, ettei laissa määritelty tartuntatauti ole pelkästään tauti, joka tarttuu elävästä olennosta toiseen. Tartunnan lähteenä voi lain sanamuodon mukaan olla esimerkiksi ruoka, jossa on taudin aiheuttavia pieneliöitä. Mikäli tällaista ruokaa on yleisesti kaupasta ostettavissa, on vaara, että syntyy epidemiaksi laissa määritelty tautitapausten lukumäärän lisääntyminen. Tämä vaara on tässä tapauksessa estetty eläinlääkärin kirjallisella määräyksellä kinkkujen takaisin vetämisestä. Edellä olevan perusteella lautakunta katsoo, että vakuutuskauden aikana tapahtunut takaisin vetäminen on tapahtunut vakuutusehdon edellyttämästä syystä. Vaikka eläinlääkärin määräyksellä vakuutuksenottajan tiloja ei ole asetettu käyttökieltoon, katsoo lautakunta tilojen ja laitteiden perusteellisen tehopuhdistuksen käytännössä rajoittaneen vakuutuksenottajan toimintaa puhdistuksen aikana vakuutusehdoissa annetun esimerkin mukaisesti. Näin ollen lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee vahingon johdosta maksaa korvaus epidemiavakuutuksen perusteella.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Aminoff, Kallioinen, Laasonen, Nyyssölä ja Sjögren sekä varajäsen Paloranta. Sihteerinä toimi Savonen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA