Vakuutuksenottajan edustajan antaman selvityksen mukaan piha-alue oli hiekoitettu vahinkopäivänä ja ennen hiekoitusta portaat oli lakaistu. Ritilät oli puhdistettu lumesta ja jäästä. Vakuutuksenottajan edustaja oli saanut lausunnonpyytäjän kertomuksesta sen käsityksen, että tämä oli noussut portaille oikealta sivulta eikä ritilän kautta suoraan kohti ovea.

 

Korvausta lausunnonpyytäjälle aiheutuneesta henkilövahingosta haettiin vakuutuksenottajan yritysvakuutukseen liittyvästä vastuuvakuutuksesta.

 

Vakuutusyhtiö toteaa, että lausunnonpyytäjän kertoman mukaan lunta ei vahinkohetkellä satanut ja, että kyseessä oli normaali keväinen päivä. Lausunnonpyytäjä kertoi astuneensa ritilälle, tarkoituksenaan mennä sisälle liikkeeseen. Tässä vaiheessa hän kaatui oikealle kyljelleen betoniportaalle. Lausunnonpyytäjä kertoo myös, ettei ritilällä ollut hiekkaa, ja ettei hän näin ollen osannut epäillä liukkautta. Lausunnonpyytäjän mukaan ritilä oli puhdas lumesta.

 

Koska ketään ei ollut paikalla lausunnonpyytäjän kaatuessa hän jäi odottamaan vakuutuksenottajan työntekijöiden palaamista ruokatunnilta. Vakuutuksenottajan edustajien palattua paikalle, totesivat osapuolet yhdessä, että lausunnonpyytäjä oli noussut autosta portaiden sivuun.

 

Vakuutuksenottajalta saadun selvityksen mukaan ritilä ja portaat oli lakaistu ja hiekoitettu hyvin. Ritilä oli myös puhdistettu lumesta ja jäästä. Ritilä on rakenteeltaan sellainen, ettei sitä voi liukkauden estämiseksi hiekoittaa. Ritilän liukkaus on lähinnä estettävissä sen puhdistamisella lumesta ja jäästä. On myös tunnettu tosiseikka, että ritilä saattaa olla liukas, jos sen päälle astuu pitkittäissuunnassa.

 

Koska vakuutuksenottajan on katsottava hoitaneen velvoitteensa ja suorittaneen riittävän liukkaudeneston puhdistamalla ritilän lumesta ja jäästä, ei sen näin ollen voi katsoa laiminlyönnillään aiheuttaneen tapahtunutta. Lausunnonpyytäjä on myös itse kertonut kaatuneensa lumesta puhtaaseen ritilään.

 

Korvausperusteen näin ollen puuttuessa, ei lausunnonpyytäjän liukastumisesta aiheutuneita kuluja voida korvata myöskään vastuuvakuutuksen perusteella.

 

Vahinkoa kärsinyt on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiassa. Lausunnonpyytäjä toteaa, että vakuutusyhtiön päätöksessä oli virheellinen tieto, jonka mukaan osapuolet yhdessä olisivat todenneet lausunnonpyytäjän nousseen autosta portaiden sivuun. Tästä asiasta ei vahingon tapahduttua keskusteltu näin, vaan lausunnonpyytäjä kertoi tulleensa normaalisti ovelle. Hän ei myöskään astunut pitkittäissuunnassa. Jos ritilällä olisi ollut lunta, se ei ehkä olisi ollutkaan mustalla jäällä.

 

Se, että ritilä oli puhdistettu lumesta, on totta. Mutta ritilä oli tumma, jäässä ja hiekoittamaton. Lausunnonpyytäjä ihmettelee, miksi sellaista ritilää pidetään talvisin, jos se on asiakkaille vaarallinen.

 

Vakuutusyhtiö viittaa antamaansa korvauspäätökseen. Yhtiö toteaa, että vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää tuottamuksellista tekoa tai laiminlyöntiä vakuutuksenottajan taholta sekä syy-yhteyttä kyseisen laiminlyönnin ja seuraamuksen välillä. Kiinteistönomistajan korvausvastuun syntyminen edellyttää laiminlyöntiä kiinteistön kunnossapidosta huolehtimisessa. Koska kiinteistönomistajalla on kuitenkin katsottu olevan korostettu huolellisuusvelvoite, vastuun syntyminen arvioidaan yleensä käännettyä todistustaakkaa käyttäen. Kiinteistön omistaja voi vapautua vastuusta, mikäli omistaja kykenee osoittamaan, että kunnossapitovelvoite on asianmukaisesti täytetty ja vahinko on aiheutunut muusta kuin kiinteistönomistajan syyksi luettavasta seikasta.

 

Yhtiön saamien selvitysten mukaan lausunnonpyytäjän mennessä asioimaan vakuutuksenottajan tiloihin oli ollut normaali keväinen päivä eikä tuolloin ollut satanut lunta. Lausunnonpyytäjä kaatui kertomuksensa mukaan oikealle kyljelleen astuessaan ritilälle ollessaan menossa sisälle myymälään.

 

Vakuutuksenottajalta saadun tiedon mukaan kaikki portaiden askelmat ja ritilät oli juuri lakaistu ja hiekoitettu erittäin hyvin, samoin niiden edusta laajalta alueelta. Vakuutuksenottajalta saadun tiedon mukaan ritilät oli myös puhdistettu lumesta ja jäästä. Myös lausunnonpyytäjä on kirjeissään todennut ritilän olleen lumesta puhdas.

 

Vakuutusyhtiö toteaa, että ritilät ovat olleet normaaleja liikkeiden ovien edessä käytettäviä rautaritilöjä, joiden tarkoituksena on mm. puhdistaa asiakkaiden jalkineista suurimmat roskat ja talvella lumet. Ritilät ovat rakenteeltaan sellaisia, ettei niitä voi liukkauden estämiseksi hiekoittaa. Ritilöiden liukkaus on siksi lähinnä estettävissä puhdistamalla ne lumesta ja jäästä.

 

Valokuvista käy ilmi, että ritilät ovat ns. ristikkoritilöitä eikä ritilälle nousemissuunnalla ole väliä liukastumisriskiä ajatellen, koska kyseessä ei ole ritilä, jossa raudat olisivat vaakasuorassa linjassa normaalista kulkusuunnasta ritilälle astuttaessa.

 

Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksenottajan ei voida katsoa olevan vastuussa lausunnonpyytäjän tapaturmaisesta liukastumisesta pelkästään sen takia, että kiinteistöllä oli käytetty metalliritilää, joka on yleisesti käytössä oleva rakenne. Vakuutusyhtiö katsoo vakuutuksenottajan osoittaneen hoitaneensa liukkaudentorjunnan asianmukaisesti puhdistamalla ritilät lumesta ja jäästä. Ritilät ovat rakenteeltaan normaaleja, ehjiä ja sijaitsevat vaakasuoralla pinnalla. Vakuutusyhtiö katsoo vakuutuksenottajan näyttäneen menetelleensä kiinteistön kunnossapidossa riittävän huolellisesti ja se on kiinteistön kunnossapidon osalta täyttänyt korostetunkin huolenpitovelvollisuuden asettamat vaatimukset. Siten lausunnonpyytäjälle aiheutunut vahinko ei ole seurausta mistään sellaisesta huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä kiinteistön kunnossapidossa, joka synnyttäisi vakuutuksenottajalle korvausvelvollisuuden. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole aihetta muuttaa aikaisemmin tehtyä korvauspäätöstä.

 

 

Lautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle yritykselle tilaisuuden antaa vastineensa asiassa.

 

 

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

 

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kiinteistönomistajalla on korostettu velvollisuus huolehtia siitä, että kiinteistön alueella voidaan turvallisesti liikkua. Kiinteistönomistajan tulee huolehtia siitä, että kiinteistön rakenteet ovat tarkoitukseensa sopivia ja turvallisia sekä siitä, että kiinteistön alueella huolehditaan asianmukaisesti liukkaudentorjunnasta. Vapautuakseen korvausvastuusta kiinteistönomistajan tulee osoittaa toimineensa asianmukaisesti kiinteistön kunnossapidossa.

 

Lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan lausunnonpyytäjä on liukastunut 17.3.2004 ulkoportaiden edustalla olevalla metalliritilällä ollessaan menossa vakuutuksenottajan omistamassa kiinteistössä olevaan tehtaanmyymälään. Lausunnonpyytäjän oman selvityksen mukaan kyseinen ritilä oli osittain hiekoitettu eikä hän huomannut jäätä. Lausunnonpyytäjän 30.12.2004 päiväämän lisäselvityksen mukaan hän tarkisti ritilän liikkeestä tultuaan eikä ritilällä ollut hiekkaa. Lausunnonpyytäjä ei osannut epäillä liukkautta. Ritilä oli puhdas lumesta.

 

Vakuutuksenottajan edustajien mukaan kiinteistön piha-alue ja erityisesti tehtaanmyymälän edusta oli hiekoitettu vahinkopäivänä ja ennen hiekoitusta portaat oli lakaistu. Vakuutuksenottajan edustajan ilmoituksen mukaan myös ritilät oli puhdistettu lumesta ja jäästä.

 

Lautakunnan käytettävissä on kaksi valokuvaa kyseisistä metalliritilöistä. Valokuvista ilmenee, että kyseessä on tavanomainen ristikkorakenteinen metalliritilä, jonka tyyppiset ovat yleisesti käytössä porrasritilöinä. Metalliritilä on yleensä kostealla säällä ja pakkasella normaalia liukkaampi, vaikka siihen ei varsinaisesti olisikaan kertynyt jäätä. Tätä liukkautta ei ritilän rakenteen vuoksi ole mahdollista hiekoittamalla estää. Ritilät tulee kuitenkin liukkauden torjumiseksi pitää puhtaana lumesta ja jäästä.

 

Tässä tapauksessa ritilä on lausunnonpyytäjän mukaan ollut puhdas lumesta. Hän ei myöskään mainitse, että ritilällä olisi ollut jääpaakkuja. Vakuutuksenottajan edustajan mukaan ritilät oli ennen vahinkoa puhdistettu lumesta ja jäästä. Lautakunta toteaa, että ulko-oven edustalla oleva ritilä on erityisesti talviaikaan tarpeellinen rakenne, vaikka se tietyissä olosuhteissa voi olla yllättävän liukas. Ilman ritilää sisätiloihin kulkeutuisi asiakkaiden jaloissa lunta ja roskia, jotka aiheuttaisivat huomattavasti suuremman liukastumisriskin. Metalliritilän pitäminen ei sinällään synnytä kiinteistönomistajalle korvausvastuuta kaikista ritilällä tapahtuneista liukastumisista. Mikäli ritilä on ollut asianmukaisessa kunnossa ja se on puhdistettu siihen kertyneestä lumesta ja jäästä, ei ritilällä tapahtuneen liukastumisen voida katsoa aiheutuneen kiinteistönomistajan syyksi luettavasta huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä.

 

Koska vakuutuksenottajan edustajien mukaan ritilät oli ennen vahinkoa asianmukaisesti puhdistettu lumesta ja jäästä, eikä lautakunnan käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella voida todeta, että tämä ei pitäisi paikkaansa, lautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää päätöstä asianmukaisena.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas, jäsenet Hentunen, Koskenvuo ja Rusanen sekä varajäsen Laukkanen. Sihteerinä toimi Haapasaari.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA