Haku

VKL 198/16

Tulosta

Asianumero: VKL 198/16 (2017)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 06.10.2017

Esinevahinko. Vahingon korvattavuus. Ovatko vahingonkärsijän omistaman rakennuksen vauriot syy-yhteydessä lähiympäristössä suoritettuihin rakennustyömaan paalutustöihin?

Tapahtumatiedot

Käsillä olevassa tapauksessa on kysymys A:n osoitteessa X-kuja 5 sijaitsevan omakotitalokiinteistön vaurioiden syy-yhteydestä läheisellä rakennustyömaalla (osoitteessa Y-tie 13) suoritettuihin paalutustöihin. Työn suorittajan (Maanrakennus M Oy) mukaan työmaalla oli suoritettu koepaalutus 26.11.2015. A:n asunnossa oli suoritettu katselmus 19.11.2015 ja kiinteistöön asennettu tärinän voimakkuuden rekisteröivä anturi 20.11.2015.

A on havainnut omakotitalossaan (rakennusvuosi 1998 – 1999) 6.12.2015 vesisateen aikana rakennuksen sisällä vesivuodon ja että yläpohjan lämpöeristeet olivat kastuneet. Katon sisustuspaneelin oli myös havaittu liikkuneen ja paneelien välisten saumojen kasvaneen. Talon yläkerran kuusipaneelien välissä oli havaittavissa rako ja tapetissa oli repeytymä. A:n mukaan edellä mainitut vauriot olivat aiheutuneet työmaalla suoritettujen paalutustöiden seurauksena.

Korvausta rakennuksen vauriosta haettiin pääurakoitsijana toimivan Rakennusliike L. Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen, jonka mukaan A:n omakotitalon vaurioiden ei voida katsoa olevan syy-yhteydessä lähikiinteistöllä suoritettuihin paalutustöihin. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan A:n omakotitalon monimuotoinen kattorakenne on nimenomaan altis vuodoille etenkin huonoissa sääolosuhteissa. Yhtiö katsoo olevan näin ollen mahdollista, että vuoto on johtunut vahingon havaitsemispäivän kehnoista sää-olosuhteista. Yhtiö viittaa myös kiinteistölle asennetun tärinäanturin mittaamiin tärinäarvoihin, jotka jäävät merkittävästi alle vaurioita aiheuttavan tärinän arvojen.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A toistaa asian tapahtumatiedot, ja painottaa edelleen, että hänen osoittamansa vauriot ovat aiheutuneet nimenomaan paalutustöiden seurauksena. A toteaa, ettei yksinomaan sitä seikkaa, että taloon oli asennettu tärinämittarit voida pitää vastuuta poistavana seikkana.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A esittää vielä yksityiskohtaisen kannanottonsa vakuutusyhtiön esittämiin seikkoihin. Muun muassa A täsmentää, että huolimatta siitä, milloin paalutustyöt on tehty, on peruslaatan heilahdus tapahtunut silloin, kun hän ja vaimonsa tunsivat talonsa heilahduksen ja kuulivat kovan äänen yläkerrasta. Lisäksi hän painottaa, ettei katon vuoto voi mitenkään johtua savupiipun liitoksesta, koska piippu sijaitsee eri kattolappeella kuin mistä katto vuosi. A:n mukaan katto ei myöskään ole koskaan aiemmin vuotanut, ennen kuin vasta nyt, paalutustöiden jälkeen.

Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon vastaanottamisen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A viittaa vielä kertaalleen V Oy:n raportissa todettuihin virheisiin sisäkaton ja rakennuksen yläpohjan osalta ja esittää vaatimukset siitä, miltä osin rakennusta on korjattava ja arvion siitä, mitkä tulevat olemaan materiaalien kustannukset. Työtunneista A ei osaa esittää etukäteen arviota.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja tapaukseen sovellettavat vakuutusehdot. Vakuutusyhtiö toistaa myös korvauspäätöksissään lausutun kantansa.

Vastineessaan yhtiö toteaa, että Maanrakennus M Oy:n selvityksen mukaan A:n ilmoittamana vahinkopäivänä 4.12.2015 ei tehty rakennuskohteessa lainkaan paalutustöitä.

Yhtiö toteaa, että A:n mukaan vuodon havaitsemispäivä on ollut tuulinen ja sateinen. Yhtiön mukaan rakennuksen monimuotoinen kattorakenne on myös vahinkotarkastajan mukaan altis vuodoille kuvatulla säällä. Näin ollen on yhtiön mukaan mahdollista, että vuoto on johtunut poikkeuksellisista sääolosuhteista.

Lisäksi yhtiö painottaa vastineessaan, että paalutustyössä tärinäanturin rekisteröimillä lukemilla on olennainen merkitys ympäristövahinkolain edellyttämän syy-yhteyden arvioimisen kannalta. Tässä tapauksessa ero A:n taloon kiinnitetyn anturin rekisteröimän tärinän ja asiantuntijalausunnon mukaan vaurioita aiheuttavan tärinän välillä on merkittävä. Tämän vuoksi todennäköisyys sille, että havaitut vauriot ovat johtuneet muista seikoista kuin paalutustyöstä, on suurempi kuin että vauriot ovat johtuneet paalutustyön aiheuttamasta tärinästä. Ympäristövahinkolain mukaisen ankaran korvausvastuun edellyttämää, käytännössä sovellettua yli 50 %:n varmuudella todennäköistä syy-yhteyttä paalutuksen suorittamisen ja talossa todettujen vaurioiden välillä ei vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ole osoitettu olevan.

Edellä mainituin perustein vakuutusyhtiö katsoo edelleen asiassa tehdyn korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen sekä voimassaolevan oikeuden mukainen.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle paalutustyön tehneelle yritykselle mahdollisuuden antaa asiassa kannanottonsa.

Rakennusliike viittasi lausumassaan yhtiön vastineeseen ja totesi, ettei sillä ole asiaan enemmälti lisättävää.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa lausunnon asiantuntijana käyttämältään DI Pentti Peltomaalta.

Lausunnossaan Peltomaa selvittää asian tapahtumatietoja ja analysoi käytettävissä olevaa asiakirja-aineistoa seuraavasti:

A. Vauriokohde Omakotitalo X-kuja 5

Peltomaa toteaa, että kyseinen vauriokohde on hehtaarin tontille vuonna 1998 rakennettu osittain kaksikerroksinen puurakenteinen ja tiiliverhoiltu omakotitalo. Rakennus on Kastelli-valmistalo tyypiltään ”Linnanherra”, 16-nurkkainen kaksikerroksinen omakotitalo. Kastellin toimitukseen on kuulunut rakennuksen runko, tuulensuoja asennettuna, sekä myöskin vesikatto valmiiksi tehtynä, talon sisällä seinät ja katto höyrynsulut asennettuna. Kaikki muu on omistajan itse tekemää. Tontilla maanpinta on tasaista. Rakennus on perustettu maanvaraisesti. Perustuksissa on yhtenäiset anturat, sokkelissa on todennäköisesti käytetty harkkoja.

Lattiassa on lattiapäällysteen alla ohut maanvarainen pohjalaatta ja sen alla lämpöeristeet. Pohjalaatta ja ensimmäisen kerroksen lattia ovat kahdessa tasossa, joiden korkeusero on 0.50 metriä.

Ulkoseinät ovat routaeristetty ulkopuoleltaan vaakaeristelevyin. Anturatasossa on salaojat. Ulkokuori on tiiltä. Rakennuksen keskiosassa on ns. korotettu torniosa, jonka kantavat rakenteet ovat osittain palkistojen varassa.

Vesikatteena raakapontin päälle on omistajan mukaan asennettu palahuopa (bitumikattolaatta), V Oy:n raportin mukaan katteena on peltikatto.

Rakennus sijaitsee lyhimmillään noin 25–30 metrin etäisyydellä paalutettavasta kohteesta. Rakennuspaikalla on ennen rakentamista laadittu perustamistapalausunto sisältäen kaksi painokairauspistettä. Kairaukset on lopetettu noin 8.. 11 metrin syvyyteen. Maalajimäärityksiä ei lausunnossa ole esitetty. Kairausten perusteella arvioituna noin 1.5 ...2 metrin paksuinen pintakerros ohuen ruokamultakerroksen alla on löyhää hiekkaa, silttiä tai mahdollisesti savista kuivakuorikerrosta. Sen alapuolella on todennäköisesti pehmeä kerros savea tai mahdollisesti löyhä kerros savista silttiä ulottuen noin 5.. 6 metrin syvyyteen maanpinnasta. Alempana on löyhä silttikerros.

Pohjatutkimuslausunnon mukaan talo voidaan perustaa anturoiden (vähimmäisleveys 600 mm) varaan niin, ettei 0.3 kg/cm2 (3.0 to/m2) pohjapainetta ei ylitetä. Lisäksi tällöin tulee välttää pintamaan tarpeetonta poistamista. Talo tulee tällöin pohjatutkimuslausunnon mukaan painumaan noin 5 cm 10 vuoden aikana, mutta pohjamaan tasalaatuisuudesta johtuen painuma on pohjatutkimuslausunnon mukaan tasainen, eikä aiheuta vahinkoa rakenteille.

Luonnollinen maanpinta on noin tasossa +3.1...+3.3 korkojärjestelmässä N2000+.

B. Vaurio- ja tärinälähde: Paalutustyöt osoitteessa Y-tie 13

Kohde ja organisaatio koepaalutuksen aikana

Vaurio-ja tärinälähde on päiväkoti, joka sijaitsee osoitteessa Y-tie 13. Päiväkodin rakennusprojektin tilaajana ja rakennuttajana on ollut kaupunki. Kohteen pääurakoitsijana toimineen Rakennusliike L Oy:n toimeksiannosta Maarakennus M Oy on suorittanut kuuden koepaalun lyönnin maahan 26.11.2015 ja tarvittavat paalujen testilyönnit PDA-mittausten yhteydessä 1.12.2015.

Lisäksi Maarakennus M Oy:n urakkaan on kuulunut paalutustöiden osalta katselmusten pitäminen, tärinämittarit ja niiden seuranta kahdessa pisteessä sekä PDA-mittaukset. PDA-mittaukset on suorittanut F Oy. Maarakennus M Oy:n toimeksiannosta R Oy on arvioinut 19.1.2016 raportissaan koepaalutuksen tärinämittaustuloksia.

Rakennusliike LOy:n toimeksiannosta V Oy on 5.10.2016 suorittanut vauriokohteen ylä- ja välipohjarakenteen tarkastuksen.

Koepaalutus ja PDA-mittaukset

Koepaalujen poikkiala oli 300*300 mm, pituus 15 metriä. Paalutuskone on ollut Juntan PM 20 4 tonnin järkäleellä.

Paalutuspöytäkirjan mukaan paalut on upotettu maahan noin 14 metrin syvyyteen. Paalutuskoneen 4 tonnin järkäleen pudotuskorkeus on ollut 26.11.2015 suoritetussa paalutuksessa paalutuspöytäkirjan mukaan 15 cm ja loppulyöntipainumat ovat olleet suuruusluokkaa 130...150 sm / 10 lyöntiä.
PDA-testien yhteydessä 1.12.2015 PDA-mittausten suorittajan mukaan 4 tonnin järkäleen pudotuskorkeutta on jouduttu nostamaan vähintään 80 senttimetristä 100 senttimetriin, jotta on saatu mittauksissa mobilisoitua paalujen kantavuusarvot.

Etäisyys paalutuskohteen ja vauriokohteen välillä lyhimmillään on ollut noin 25- 30 metriä. Peltomaa toteaa, ettei hänellä ole ollut käytettävissä tietoa, millä etäisyydellä lyödyt koepaalut ovat tarkalleen olleet vauriokohteesta.

Maaperä

Rakennuskohteesta on käytettävissä pohjatutkimus- ja perustamistapalausunto. Sen mukaan pintahumuskerroksen alapuolella on noin metrin paksuinen löyhä hiekkakerros. Sen alapuolella on löyhää silttiä/savista silttiä noin kuuden metrin syvyyteen. Löyhä/löyhähkö silttikerros ulottuu noin 27 metrin syvyyteen. Perusmaa tiivistyy noin 30 metrin syvyydessä. Painokairaukset on lopetettu 30 metrin syvyydessä. Pohjatutkimuslausunnon mukaan arvioidut rakennuksen painumat ilman pohjavahvistustoimenpiteitä ovat:
- perusmaahan kohdistuvalla 20 kN/m2 ( 2to/m2) laaja-alaisella lisäkuormalla (lattiat) 10...16 cm
- 0.6 metriä leveällä jatkuvalla anturalla 75 kN/m2 (7.5 to/m2) lisäkuormalla 10...15 cm.

Pohjatutkimuslausunnon mukaan pitkäaikaiset kokonaispainumat ja kulmakiertymät ylittävät kantaville rakenteille asetetut raja-arvot ja perustamista ilman pohjanvahvistuksia ei suositella.

Maanpinnan topografian ja suoritettujen painokairausten perusteella arvioituna maaperä on kohteessa X-kuja 5 ja Y-tie 13 samaa pehmeikköaluetta. On mahdollista, että kohteessa X-kuja 5 pehmeikkö ei ole yhtä syvä. Molemmissa kohteissa, X-kuja 5 ja Y-tie 13, maaperän painumisominaisuuksia ja maalajimäärityksiä erillisin tutkimuksin ei ole tarkemmin selvitetty.

Luonnollinen maanpinta on noin tasossa +2.9...+3.1 korkojärjestelmässä N2000+.

C. Suoritetut katselmukset

Maarakennus M Oy:n toimeksiannosta alkukatselmuksen vauriokohteessa on tehnyt rakennusliike H Oy 19.11.2015. Katselmus on käsittänyt vain havainnot rakennuksen ulkopuolisista pinnoista.

Alkukatselmuksen mukaan:

- pellolta katsottuna vasemman päädyn korkean ikkunan vieressä vasemmalla puolella pieni kivenpala saumoistaan irti
- sisänurkan sauma samaisessa päädyssä tehty joustavalla kitillä, muuten tiilimuuraus täysin ehjä.

Loppukatselmusta ei PDA-testien jälkeen pidetty, vaikka katselmukset ovat kuuluneet Maarakennus M Oy:n urakkaan.

Vauriokohteen omistaja on paalutustyön johdosta havaitsemistaan vaurioista ottanut yhteyttä rakennusvalvontavirastoon 6.12.2015 ja omistajan mukaan vaurioita on käsitelty myös rakennusvalvonnan järjestämässä aloituskokouksessa joulukuun alussa 2015.

Ohjeen ”Rakentamisen aiheuttamat tärinät RIL 253- 2010” mukaan: ”Tärinää aiheuttaviin rakennustöihin tulee sisällyttää ympäristön rakenteiden katselmukset siinä laajuudessa, että ennen rakentamista olemassa olevat vauriot ovat tiedossa ja rakennustyön jälkeen syntyvät vauriot voidaan erottaa rakennusaikana syntyneistä. Vastuuhenkilönä katselmuksessa on tärinäasiantuntija.”

Edellä esitetyn ohjeen mukaan ei ole toimittu, koska esimerkiksi:

- alkukatselmuksessa ei ole tunnistettu että on kysymyksessä maanvaraisesti pehmeälle tai löyhälle maapohjalle perustetusta rakenteeltaan monimuotoisesta rakennuksesta.
- alkukatselmuksessa ei ole tarkastettu sisäpuolisia rakenteita ja loppukatselmusta ei ole pidetty
- työssä ei ole käytetty tärinämittauksiin ja rakennusten tärinäkestävyyden arviointiin perehtynyttä asiantuntijaa.

D. Tärinämittaukset ja rakennukseen kohdistuvat tärinän ohjearvot

Mitatut tärinät

Koepaalujen lyönnin ja PDA-mittausten aikana on mitattu paalutustärinää asuinrakennuksissa X-kuja 5 ja X-kuja 14. Molemmat rakennukset ovat suunnilleen samalla etäisyydellä paalutuskohteesta.

Tärinämittareiden sijainnista rakenteissa ei ole tarkempaa tietoa. Tärinämittareiden maahantuojalta saadun tiedon mukaan on ollut kysymyksessä kolmikomponenttimittari, joka tulostaa suurimman heilahdusnopeuden x-, y- z-suunnista ja heilahdusnopeuksien vektorisumman.

Mitattu heilahdusnopeuden suurin arvo on ollut vauriokohteessa koepaaluja lyötäessä maahan 0,762 mm/s ja PDA-mittausten yhteydessä 1.91 mm/s.

Tärinämittaustulosten vertailu kokemusperäiseen kaavaan

Peltomaa viittaa lausunnossaan Ruotsin Geoteknisen yhdistyksen esittelemään laskukaavaan, jonka perustella voidaan todeta, että kokemusperäinen kaava antaa tuloksena suuruusluokaltaan samaa tärinätasoa kuin mitatut tulokset, kun otetaan lyötyjen paalujen etäisyydeksi vauriokohteesta 35...55 metriä ja että järkäleen pudotuskorkeudella on oleellinen vaikutus syntyvän tärinän voimakkuuteen.

Rakennukseen kohdistuvan tärinän ohjearvo

Ohjeessa ”RIL 253-2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät” on esitetty rakennuksiin kohdistuvat tärinän ohjearvot. Tärinän heilahdusnopeuden v (mm/s) suurin ohjearvo saadaan yhtälöstä:
                                      v= F(k)*v(o), jossa
                                      F(k) on rakennustapakerroin
v(o) lyöntipaalutuksen tärinän heilahdusnopeuden ohjearvon perusarvo mm/s

Rakennuksiin kohdistuvan heilahdusnopeuden ohjearvon perusarvo v(o) on 5mm/s lyöntipaalutuksessa, kun on kysymyksessä pehmeä savi (leikkauslujuus < 25 kN/m2).

Rakennustapakertoimena F(k) voidaan käyttää arvoa 0.65, kun kysymyksessä on tiiliverhoiltu puurunkoinen tärinä- ja värähtelyherkkä rakennus.
Tällöin rakennukseen kohdistuvan tärinän heilahdusnopeuden ohjearvoksi saadaan: v= 0.65* 5 mm/s= 3.25 mm/s

Mitattu suurin tärinäarvo perustuksessa PDA-mittausten yhteydessä on ollut 1.91 mm/s, joten tärinä ei ole ollut suurempaa kuin ohjearvo.

Samaan tulokseen on tärinätuloksia koskevassa raportissaan päätynyt myös R Oy.

Vauriokohteen rakenneratkaisut, jotka lisäävät tärinäherkkyyttä

Peltomaa toteaa, että ohjearvo kuvaa sallittua tärinää perustuksessa ja siihen kiinteästi liittyvissä rakenteissa. Kun vauriokohteessa torniosan ylärakenteiden kantavia rakenteita on osittain palkistojen varassa, niiden värähtelyominaisuudet poikkeavat muista kantavista rakenteista. Näin ollen ohjearvoja näiden osalta tulee tarkastella erikseen. Lisäksi tärinäherkkyyttä arvioitaessa on otettava huomioon:

- Maanvarainen ohut pohjalaatta on kahdessa tasossa siten, että rakennuksen toisessa puoliskossa lattia on 0.5 metriä toista puoliskoa korkeammalla. Tämä aiheuttaa omalta osaltaan epätasaista kuormitusta pehmeään maapohjaan torniosan aiheuttaman epätasaisen kuormituksen lisäksi.

- Rakennus on saattanut painua muutamia senttejä. Koska perustusrakenteissa ei ole minkäänlaista jäykkyyttä, epätasainen kuormitus pehmeään maapohjaan saattaa synnyttää haitallisia lisäjännityksiä ylärakenteisiin, jotka ulkoisen esim. iskutyyppisen tärinän vaikutuksesta voivat ilmetä vaurioina.

E. Havaitut vauriot koepaalutustyöstä

Vauriokohteen omistaja on paalutustyön johdosta havaitsemistaan vaurioista ottanut yhteyttä rakennusvalvontavirastoon 6.12.2015.
Omistajan em. ajankohtana tekemän ilmoituksen mukaan:
- alakerran katoissa olevat sisustuslevyjen levysaumat ja osittain kattolistat ovat auenneet
- keittiön katossa lähellä ulkoseinää oli vaurion havaintohetkellä vesivuoto.

Edellä mainitut vauriot ovat todettu myös V Oy:n laatimassa raportissa 5.10.2016, jonka vauriokohteen omistaja on saanut käyttöönsä 2.1.2017. V Oy:n lausunnon mukaan lähialueella suoritettu paalutustyö on saattanut aiheuttaa tarkastetussa kiinteistössä rakenteisiin muutoksia, jotka ovat aiheuttaneet kuvatut vauriot.

Pääurakoitsijan edustaja on kuvannut 23.2.2016 vauriokiinteistössä vauriokohtia varsinaisen paalutuksen alettua 17.2.2016. Näitä kuvauksia ei ole ollut Peltomaalla käytettävissä. Käytettävissä olevissa asiakirjoissa ei ole mainintaa, että omistaja olisi havainnut vaurioita varsinaisen paalutustyön aikana.

Rakennuksen ulkopinnoista ei ole havaintoa vaurioista eikä havaintoa ole myöskään siitä, että olisi tapahtunut epätasaista rakennuksen painumista.

F. Asiantuntijan johtopäätökset:

Edellä esitettyjen havaintojen perusteella Peltomaa toteaa, että rakennuksen ulkopinnoissa ei ole havaintoja vaurioista eikä myöskään sisäpinnoissa lukuun ottamatta vauriot ensimmäisen kerroksen katossa. Rakennuksen painumisesta tai painumaeroista rakennuksen eri osissa ei ole havaintoja.

Vastauksena lautakunnan esittämään kysymykseen siitä, ovatko X-kuja 5 sijaitsevan omakotitalon vauriot yli 50 %:lla todennäköisyydellä syy-yhteydessä osoitteessa Y-tie 13 26.11.2015 suoritettuihin paalutustöihin, toteaa Peltomaa, että on todennäköistä, että ensimmäisen kerroksen yläpalkisto on paalutuksesta syntyneiden impulssimaisten iskujen johdosta alkanut värähtelemään, jolloin on syntynyt ne vauriot, mitkä on esitetty V Oy:n 5.10.2016 raportissa.

Lisäksi Peltomaa toteaa, että epätasainen kuormitus pehmeään maapohjaan on saattanut synnyttää haitallisia lisäjännityksiä ylärakenteisiin, jotka paalutuksesta syntyneen tärinän vaikutuksesta ilmenevät vaurioina.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on riitaa siitä, onko pidettävä riittävän todennäköisenä sitä, että A:n omistaman rakennuksen vauriot ovat aiheutuneet ympäristössä suoritettujen paalutustöiden seurauksena.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta

Lain 1 § 1 mom., Lain soveltamisala

Tässä laissa tarkoitettuna ympäristövahinkona korvataan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuva vahinko, joka on ympäristössä aiheutunut:

1) veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta;

2) melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai hajusta; taikka

3) muusta vastaavasta häiriöstä.

Lain 2 § 5 mom., Suhde muuhun lainsäädäntöön

Ympäristövahinkojen korvaamiseen sovelletaan vahingonkorvauslakia, jollei tästä laista muuta johdu.

Lain 3 § Syy-yhteys

Ympäristövahinko korvataan tämän lain mukaan, jos voidaan osoittaa, että 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen. Syy-yhteyden todennäköisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin.

Lain 7 § 1 mom., Korvausvelvolliset

Tämän lain mukainen korvausvelvollisuus on silloinkin kun vahinkoa ei ole aiheutettu tahallisesti tai huolimattomuudesta, sillä:

jonka harjoittamasta toiminnasta ympäristövahinko johtuu;…

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,

- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja

- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Ympäristövahinkolain mukainen korvausvastuu ei edellytä tuottamusta toiminnanharjoittajan puolelta. Korvausvastuun syntymiseksi riittää se, että harjoitetun toiminnan voidaan osoittaa olevan syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon. Näyttötaakka syy-yhteyden olemassaolosta on korvausta vaativalla. Korvauksenvaatijan on siten osoitettava, että syntynyt vahinko on syy-yhteydessä räjäytystöihin. Syy-yhteyden todennäköisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on katsonut, ettei vakuutuksenottajan aliurakoitsijan suorittamien paalutustöiden välillä ole näytetty olevan syy-yhteyttä. Tältä osin vakuutusyhtiö viittaa erityisesti tärinämittauspöytäkirjoihin, jotka osoittavat, että tärinäarvot ovat jääneet alle annettujen ohjearvojen. Yhtiön näkemyksen mukaan rakennuksen vauriot voivat johtua muun muassa rakennuksen normaalista ikääntymisestä ja että kyseisenlaiset rakenteet ovat alttiita nyt esitetyn kaltaisille vahingoille. A puolestaan katsoo vaurioiden johtuvan nimenomaan paalutustöistä.

Vakuutuslautakunta toteaa ensinnäkin, että sille toimitettujen selvitysten mukaan asiassa on riidatonta, etteivät tärinäarvot ole ylittäneet kohteelle asetettuja ohjearvoja yleisesti. Tutkimusraporteista ja lautakunnan pyytämästä asiantuntijalausunnosta ilmenee, että tärinäarvo on ollut korkeimmillaan 1.9 mm/s, kun ohjearvo on ollut 3.25 mm/s. Lautakunta katsoo kuitenkin, ettei yksinomaan sitä, että tärinä on laskelmien mukaan alittanut asetetut raja-arvot, voida automaattisesti pitää syy-yhteyden poistavana seikkana, vaan tapauksessa on edelleenkin kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että se, millä raja-arvoilla vaurioita voi syntyä, riippuu aina yksittäisen rakennuksen rakennus- ja perustusolosuhteista. Ympäristövahinkolakia koskevan hallituksen esityksen mukaan ilmaisulla, jonka mukaan syy-yhteyden on oltava todennäköinen, tarkoitetaan lieventää näyttövelvollisuutta siten, ettei korvausvastuun syntyminen edellytä täyttä näyttöä syy-yhteydestä. Todennäköinen-sana tarkoittaa tässä korkea-asteista todennäköisyyttä, joka matemaattisesti ilmaistuna merkitsee selvästi yli 50 %:n suuruista varmuutta. Todennäköisyyttä arvioitaessa kiinnitettäisiin huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin. Tämä voisi merkitä esimerkiksi sen arvioimista, miten tyypillisiä kulloisetkin vahingot tai niihin johtaneet ympäristömuutokset ovat kysymyksessä olevia toimintoja harjoitettaessa.

DI Pentti Peltomaa on lautakunnan pyynnöstä antamassaan asiantuntijalausunnossa arvioinut myös rakennuksessa X-kuja 5 havaittujen vaurioiden ja suoritettujen paalutustöiden välisen syy-yhteyden todennäköisyyttä. Asiantuntijalausunnossaan Peltomaa on todennut, että on todennäköistä, että ensimmäisen kerroksen yläpalkisto on paalutuksesta syntyneiden impulssimaisten iskujen johdosta alkanut värähtelemään, jolloin ovat syntyneet ne vauriot, jotka on esitetty V Oy:n 5.10.2016 raportissa. Lausunnossaan Peltomaa ei ole myöskään tuonut esiin muita mahdollisia seikkoja, joista rakennuksen vahingot ovat mahdollisesti aiheutuneet.

Vakuutuslautakunnalla käytössä olevan V Oy:n tutkimusraportin 5.10.2016 mukaan tarkastuksessa ei havaittu mitään normaalista poikkeavaa rakenteissa. Kiinteistön sisällä havaittiin torniin liittyvissä alakerran katoissa tapahtuneen muodon muutoksia (levyjen saumat auenneet) sekä pieni katkos tapetissa. Vesikaton pellitys oli lausunnon mukaan asiallisesti toteutettu. Lausunnossa todetaan myös, että asiakkaan ilmoituksen mukaan rakennuksen yläpohjasta oli paalutuksen yhteydessä tullut vettä noin kahvikupillinen alakerran lattialle. V Oy suosittelee lausunnossaan tehtäväksi yläpohjaan tarkastusluukun keittiön ikkunan yläpuolelle ulkoseinään. Kyseisestä luukusta voidaan tarkastaa yläpohjasta mahdollinen kosteus ja selvittää mistä mainittu pieni vesimäärä on lähtöisin. Samassa yhteydessä tulee tarkastaa myös höyrynsulun mahdolliset vuotokohdat. Kattoverhouslevyjen uusimisen/korjaamisen yhteydessä on tarkastettava yläpohjan höyrysulun kunto ja korjattava mahdolliset vauriot.

Edellä selostetuin perustestein, käytettävissään olevan selvityksen ja hankkimansa asiantuntijalausunnon perusteella lautakunta katsoo, että rakennuksessa todettujen ja korvausvaatimuksen perusteena olevien vaurioiden on osoitettu aiheutuneen tärinästä.

Lopputulos

Edellä mainituin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että A:lla on oikeus saada korvausta rakennuksen vaurioista Rakennusliike L Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Hanén

 

Jäsenet:

Hirviniemi

Karimäki

Korpiola

Rusanen

Tulosta