Vahinkoilmoituksen mukaan lausunnonpyytäjä oli 1.10.2006 töistä kotiin tullessaan huomannut, että hänen alimmassa kerroksessa sijaitsevan kerrostalohuoneistonsa lattia oli likaveden peitossa ja irtaimistoa oli pilaantunut. Tilanne oli samanlainen taloyhtiön toisessakin portaassa.

 

4.10.2006 päivätyssä tutkimusraportissa on todettu mm., että lausunnonpyytäjän asunnossa pesuhuoneen lattiakaivosta oli tulvinut vettä rankkasateen aikana. Asunto on rakennuksen pohjakerroksessa viemäreiden padotuskorkeuden alapuolella. Vettä on valunut pesuhuoneen kynnyksen yli eteisen lattialle.

 

 

Kotivakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 7.5 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon tai vastaavan rakennelman rikkoutumisesta tai tukkeutumisesta. Kohdan 7.6 mukaan ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä tai muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä.

 

Vakuutusyhtiö katsoo irtaimiston pilaantumisvahingon jäävän laajan kotivakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

 

 

1.10.2006 riehunut ukkosmyrsky aiheutti ennalta arvaamattoman, sadevesiviemärin kapasiteetin ylittäneen tulvapiikin, mistä seurasi irtaimisto- ja keskeytysvahinko lausunnonpyytäjän huoneistossa veden tulvittua kylpyhuoneen lattiakaivosta eteisen ja olohuoneenkin puolelle.

 

Lausunnonpyytäjä oli hankkinut ko. huoneiston neljä kuukautta ennen vahinkoa, eikä hänellä ollut mitään tietoa tällaisen vahingon mahdollisuudesta. Myyjä, välittäjä tai isännöitsijä eivät ilmeisesti olleet tienneet kertoa tällaisesta mahdollisuudesta. Lausunnonpyytäjä ei millään ole voinut varautua tällaiseen vahinkoon.

 

Lausunnonpyytäjän mielestä tapauksessa ei ole kyse rajoitusehtokohdan 7.5 mukaisesta viemärijohdon rikkoutumisesta tai tukkeutumisesta vaan siitä, että vettä on tullut taivaalta myrskyn lailla, eikä se ole mahtunut poistumaan sille varattua viemäriä pitkin vaan on tulvinut vahinkoseurauksin. Ehtokohta 7.6 taas käsittelee rakennuksen ulkopuolisten varusteiden aiheuttamia vahinkoja ja vuotoja ja muualta virtaavia sade- ja sulamisvesiä.

 

Lausunnonpyytäjä katsoo, että hänen irtaimistovahinkonsa ja asumisen keskeytymisestä aiheutunut vahinko tulee korvata laajasta kotivakuutuksesta.

 

 

Yhtiö viittaa korvauspäätökseensä. Viemärin on oltava rikkoutunut tai tukkeutunut, jos se ei vedä sadevettä riittävästi. Vakuutusyhtiö kieltäytyy korvauksesta rajoitusehtojen perusteella.

 

 

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka äkillisesti ja odottamatta kohtaa vakuutettua omaisuutta.

 

Ehtojen kohdan 7 mukaan vakuutuksesta ei korvata mm.:

5) vahinkoa, joka aiheutuu kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon tai vastaavan rakennelman rikkoutumisesta tai tukkeutumisesta

6) vahinkoa, joka aiheutuu rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä tai muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä

 

Esitetyn selvityksen mukaan lausunnonpyytäjä on kärsinyt irtaimisto- ja keskeytysvahingon, kun poikkeuksellisella rankkasateella likavettä on tulvinut asunnon kylpyhuoneen lattiakaivosta lattialle ja edelleen asunnon muihin tiloihin.

 

Vakuutuslautakunnassa aiemmin käsiteltyjen tapausten perusteella tällaista poikkeuksellisen rankkasateen aiheuttamaa tulvimista voi tyypillisesti pitää kotivakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaisena äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vahingon äkillisyydestä ja ennalta arvaamattomuudesta ei ole riitaa, vaan vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvauksesta rajoitusehtokohtien 7.5 ja 7.6 perusteella.

 

Ehtokohta 7.5 koskee sanamuotonsa mukaan viemärijohdon yms. rikkoutumista tai tukkeutumista muttei muuta toimimattomuutta (esim. sitä, että viemäri tulvii kun sen kapasiteetti ylittyy). Vakuutuksen rajoitusehtoja ei voi tulkita laajentavasti. Vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka siitä, että rajoitusehto soveltuu kyseiseen tapaukseen.

 

Vakuutusyhtiön tulisi näin ollen tässä tapauksessa voida osoittaa, että vahinko johtuu yleisen viemärijohdon tms. rikkoutumisesta tai tukkeutumisesta. Vakuutuslautakunnalle toimitetusta selvityksestä mitään tällaista rikkoutumista tai tukkeutumista ei kuitenkaan ilmene. Lausunnonpyytäjän riitauttamaton selvitys tapahtumien kulusta viittaa viemärin kapasiteetin ylittymiseen, mikä lautakunnan tulkinnan mukaan ei ole sama asia kuin rikkoutuminen tai tukkeutuminen. Näiden syiden vuoksi lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi kieltäytyä korvauksesta ehtokohdan 7.5 perusteella.

 

Ehtokohta 7.6 koskee sanamuotonsa mukaan mm. sadevesiviemäreistä tai muualta virranneen sade- tai sulamisveden aiheuttamia vahinkoja. Tässä tapauksessa lausunnonpyytäjän asunnon kastellut vesi on ollut lattiakaivosta noussutta likavettä, lautakunnan käsityksen mukaan sade- ja jäteveden sekoitusta.

 

Vakuutuksen rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti, ja epäselviä vakioehtoja on tulkittava asiakkaan eduksi ja ehdot laatineen vakuutuksenantajan vahingoksi. Vakuutuslautakunta katsoo, että kun sadevesi on virrannut sadevesi­viemäriin ja sen tulviessa edelleen jätevesiviemäriin, minkä jälkeen sade- ja jäteveden sekainen likavesi on noussut asunnon lattialle, kyse ei enää ole yksiselitteisesti rajoitusehdon tarkoittamasta sadeveden aiheuttamasta vahingosta. Lautakunta tulkitsee rajoitusehtoa lausunnonpyytäjän eduksi ja katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi kieltäytyä korvauksesta myöskään ehtokohdan 7.6 perusteella.

 

Edellä esitetyn perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa lausunnonpyytäjän irtaimisto- ja keskeytysvahingosta ehtojen mukaisen korvauksen laillisine viivästyskorkoineen.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.