Tapahtumatiedot

X:n ja Y:n vuonna 1959 rakennetussa ja vuonna 1981 laajennetussa omakotitalossa havaittiin vesivahinko kesäkuussa 2011. R Oy teki kohteessa kartoituksen 22.6.2011. Kartoitusraportin mukaan talon laajennusosassa pesuhuoneeseen menevät käyttövesiputket oli johdettu vieressä olevan varaston seinän alaosan läpi pesuhuoneen lattian eristetilaan. Suihkulle menevän kuparisen käyttövesi­putken asennusputkesta valui (raportissa ”nokkui”) vettä varaston lattialle, joka oli pohjalaatan tasolla. Myös pesuhuoneen vastaisen tiiliseinän alaosa oli vesimärkä. A ja B olivat tilanneet paikalle putkimiehen, joka tulppasi vuotavan putken pois käytöstä.

Raportin mukaan pesuhuoneessa oli käyty suihkussa juuri ennen kartoitusta. Pinnoilla oli irtovettä eikä pesuhuoneen kosteusarvoja voitu mitata pintamit­tauksella. Pesuhuoneen nurkka- ja kulmasaumat olivat avonaisia. Pesuhuoneessa oli muovinen lattiakaivo neljällä muovisella korokerenkaalla. Yhden korokerenkaan läpi oli tuotu pyykkikoneen kuparinen poistoputki. Raportin mukaan läpiviennissä ei ollut tiivistettä. Tarkastusraportin merkintöjen mukaan rakennuksessa oli vesikeskuslämmitys, jota palvelevat teräsputket oli asennettu pinta-asennuksena tai verhokappoihin. Kylpyhuoneessa oli kupariputkilla toteutettu vesikiertoinen lattialämmitys. Kupariset käyttövesiputket kulkivat asennus­putkessa alapohjan eristetilassa.

Pesuhuoneen seinien alaosat olivat pintamittauksin märkiä niiltä osin kuin mittauksia voitiin tehdä. Talon alapohjarakenteena oli kaksoislaattarakenne. Pohjalaatan päällä oli ensin noin 50 mm:n hiekkakerros ja ennen pintalaattaa styroksieriste. Alapohjan eristetila tarkistettiin kolmesta pisteestä. Pesuhuoneessa hiekka oli vesimärkää. Toisessa pukuhuoneen mittauspisteistä hiekka oli märkää ja toisessa se oli juoksevaa.

Raportin mukaan alapohja- ja seinärakenteita oli kastunut pesuhuoneessa, saunassa, pukuhuoneessa, WC:ssä ja osittain varastossa. Rakenteet olivat raportin mukaan kastuneet osittain nyt sattuneen putkivuodon seurauksena, mutta rakenteisiin on päässyt imeytymään myös pesuvesiä avonaisten nurkka- ja kulma­saumojen kautta sekä mahdollisesti lattiakaivon korokerenkaan kylkeen liitetyn pyykkikoneen poistoputken läpiviennistä.

Vakuutusyhtiö A:n myöntämä riskikohtaisesti määritelty kotivakuutus, joka sisälsi muun ohella vuotovahinko-osan, oli alkanut 1.3.2011. Tätä ennen talo oli vakuutettu vakuutusyhtiö B:ssä laajalla kotivakuutuksella, joka sisälsi erikseen määritellyn vuotovahinko-osan. Vakuutusyhtiö B:n myöntämä kotivakuutus oli päättynyt 28.2.2011. Korvausta vesivahingon korjauskuluista haettiin molemmilta vakuutusyhtiöiltä. Tässä ratkaisussa tarkastellaan vakuutusyhtiö A:n korvausvastuuta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö A:n päätöksen mukaan kartoitusraportin mukaan vahingon ovat aiheuttaneet avonaiset nurkka- ja kulmasaumat pesuhuoneessa sekä alapohjassa olevan käyttövesiputken vuoto. Lattian purkamisen jälkeen on pesuhuoneen seinien puurakenteissa ilmennyt laajat lahovauriot, jotka viittaavat siihen, että vuoto on jatkunut jo pidemmän ajan.

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneet nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttamat vahingot, kun tällainen aine on virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rakennuksen omasta kiinteästä vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkostosta, höyry-, kaasu- taikka öljyputkistosta.

Rakenteissa todetut lahovauriot johtuvat pitkään jatkuneesta kosteusrasituksesta. Vahinko ei ole tapahtunut sinä aikana, kun vakuutus ollut voimassa tässä yhtiössä, vaan huomattavasti aiemmin. Vahinkoa ei korvata vakuutuksesta.

Myös vakuutusyhtiö B eväsi korvauksen.

Valitus

X:n ja Y:n valituksen mukaan, kun pesuhuoneen lattia avattiin, ilmeni, että vuotava putki oli vesimittarilta pannuhuoneeseen johtava muoviputki, ei kupariputki, kuten R Oy:n raportissa mainitaan. Pesuhuoneen lattian avauksen jälkeen todettiin, että seinän puurakenteet olivat erittäin pahasti lahonneet. R Oy:n raportin mukaan rakenteisiin on mahdollisesti päässyt pesuvesiä avonaisten saumojen kautta. Raportissa todetaan myös, että rakenteet ovat kastuneet nyt sattuneen putkivuodon seurauksena.

Valituksen mukaan pesuhuoneen saumat olivat yhdestä kohtaa vähän heikkokuntoiset, mutta tämä kohta ei varsinaisesti ollut suihkun rasitusalueella. Sauman alla oli nurkkanauhat, joten suihkuvesien pääsy sitä kautta rakenteisiin on ollut minimaalista. Suihkuvesien osuus korjauskustannusten muodostumisesta voi olla korkeintaan 30 prosentin luokkaa. Vuoto on ollut muoviputkessa. Kysymyksessä on vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan kesäkuussa 2011 varaston siivouksen yhteydessä havaittiin, että varastoon tulee jostain vettä. Pesuhuo­neen lattian avauksessa havaittiin merkkejä sekä putkivuodosta että laajemmasta kosteusrasituksesta rakenteissa, mikä ilmeni laajoina lahovaurioina.

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan laajan kotivakuutuksen korvauspiiriä määrittävään ehtoon. Yhtiön mukaan tapauksessa on ollut kyseessä pitkäaikainen kosteusrasitus kylpy­huoneen suihkuvesistä, kun pesuvesiä on päässyt pikkuhiljaa rakenteisiin avonais­ten nurkka- ja kulmasaumojen kautta. Lisäksi kylpyhuoneen lattiakaivoon on lii­tetty pesukoneen poistovesiputki tiivistämättä tätä liitäntää mitenkään, joten on to­dennäköistä, että kosteutta on päässyt pitkään vuotamaan rakenteisiin myös tätä kautta.

R Oy:n tekemän kosteuskartoituksen yhteydessä pesuhuoneen sei­nien alaosien ja myös pesuhuoneen vastaisen varaston seinän alaosan havaittiin olevan märkiä. Lattian purkamisen jälkeen pesuhuoneen seinien puurakenteissa ilmenivät laajat lahovauriot. Myös nämä vauriot kertovat pitkään jatku­neesta kosteusrasituksesta, sillä mikään puu ei ehdi lahota muutamassa kuukau­dessa. Kosteusvauriot ovat olleet useita vuosia vanhoja va­hingon havaitsemishetkellä. Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan lausuntoon VKL 331/97 pitkän ajan kuluessa aiheutuneiden vahinkojen osalta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

22.1.9.1 Nesteen, höyryn tai kaasun virtaaminen kiinteästä johtoverkosta tai laitteista

Vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti ja suoraan

• rakennuksen omasta kiinteästä vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkosta, höyry-, kaasu- taikka öljyputkistosta

Vakuutuksesta ei korvata

• vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi

Ratkaisu

Vakuutusyhtiö A:n myöntämän kotivakuutuksen korvauspiiri on määritelty riskikohtaisesti. Tapauksessa on kysymys siitä, korvataanko rakenteille aiheutunutta vahinkoa vakuutuksen vuotovahinko-osasta. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti ja suoraan vesijohtoverkosta. Ehdoissa ei ole mainintaa siitä, että vuodon olisi tullut aiheutua vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta rikkoutumisesta.

Kartoitusraportin mukaan kuparisessa suihkulle menevässä käyttövesiputkessa on ollut vuoto. R Oy:n raportin mukaan tarkastushetkellä käyttövesiputken suojaputkesta on valunut vettä. Raportin valokuvien perusteella suojaputkesta on valunut vettä varaston lattialle. X:n ja Y:n mukaan vuoto olisi ollut kylpyhuoneen eristetilassa kulkevassa muoviputkessa. Vakuutuslautakunnalla ei ole käytettävissä selvitystä X:n ja Y:n tarkoittamasta muoviputken vuodosta. Lautakunta pitää kuitenkin asiassa riidattomana, että kylpyhuoneen eristetilassa kulkevas­sa putkessa on ollut vuoto. Raportin ja lautakunnalle toimitettujen valokuvien perusteella on todennäköisintä, että putkivuoto on ollut suihkunurkkauksen läheisyydessä.

Talon laajennusosa, jossa kylpyhuone sijaitsee, on rakennettu vuonna 1981. R Oy:n raportin valokuvien perusteella kylpyhuoneen pinnoitteet ovat olleet alkuperäisiä. R Oy:n raportin mukaan rakenteisiin on päässyt pesuvesiä. Vettä on mahdollisesti päässyt rakenteisiin myös lattiakaivoon tuodun pyykkikoneen poistoputken läpiviennistä. Lattiakaivon vuodon mahdollisesta osuudesta vahinkojen aiheutumiseen ei ole käytettävissä tarkempaa selvitystä.

Vakuutuslautakunta pitää asiassa selvitettynä, että putkivuoto on vaikuttanut rakenteiden vaurioitumiseen. Toisaalta ainakin kylpyhuoneessa käytetyt pesuvedet ovat vuosien kuluessa päässeet vahingoittamaan rakenteita. Vaurioiden ja putkivuodosta saadun selvityksen perusteella lautakunta pitää selvitettynä, että putkivuoto on aiheuttanut 30 prosentin osuuden rakenteiden kosteusvaurioista.

Vakuutusyhtiö ei ole väittänyt, että rakenteiden vauriot eivät kuuluisi vakuutuksen korvauspiiriin siltä osin kuin ne ovat aiheutuneet putkivuodosta. Vakuutuslautakunta toteaa, että se on ratkaisukäytännössään katsonut vuotovahingon tapahtuvan nesteen virratessa ulos vakuutusehdoissa tarkoitetusta lähteestä. Vakuutusyhtiö A:n myöntämä vakuutus on tullut voimaan 1.3.2011. Vahinko voi tulla tästä vakuutuksesta korvattavaksi siltä osin kuin vuotovesi on virrannut rakenteisiin tämän vakuutuksen voimassaolonaikana.

Varastosta otettujen valokuvien perusteella käyttövesiputken vuoto on jatkunut jo jonkin aikaa. Vakuutuslautakunta pitää todennäköisempänä, että vuoto on alkanut jo ennen vakuutusyhtiö A:n vastuun alkamista. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö A:n vastuu kattaa puolet vuotovahingon aiheuttamista kuluista eli 15 prosenttia rakenteiden kosteusvaurioiden korjauskuluista, ja suosittaa vakuutusyhtiö A:ta korvaamaan tämän osuuden myöntämänsä vakuutuksen korvaussäännösten mukaisesti.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA