Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiö B:n rivitalossa (rakennusvuosi 1969) sattui 23.10.2011 vuotovahinko, kun A:n ja C:n osakkeenomistajina hallitseman huoneiston keittiössä sijaitsevan lämpimän käyttöveden kalustesulun liitos oli pettänyt. Vuotovesi aiheutti vahinkoja useassa huoneistossa. Vahingon sattuessa huoneistossa tehtiin korjaustöitä. A ja putkimies D olivat vahinkopäivänä irrottaneet keittiön altaan hanalle johtavat putket irti kalustesulusta. Vahingon perusteella haettiin kor­vausta asunto-osakeyhtiö B:n ottamasta kiinteistövakuutuksesta sekä A:n ottamasta yksityishenkilön vastuuvakuutuksesta. Tässä ratkaisusuosituksessa tarkastellaan vastuuvakuutuksen myöntäneen vakuutusyhtiö Z:n korvausvastuuta. Kiinteistövakuutusta koskevaa asiaa ja sen myöntäneen vakuutusyhtiö X:n korvausvastuuta käsitellään ratkaisusuosituksessa VKL 213/13.

Asunto-osakeyhtiö B ja vakuutusyhtiö Z ovat esittäneet asiassa Vakuutuslautakunnalle seuraavat selvitykset.

I Oy:n kartoitusraportti

I Oy:n kartoitusraportin mukaan lämpimän käyttöveden sulun liitos oli pettänyt ja sulku irronnut putkesta. Putkiliike oli käynyt asentamassa paikalle uuden sulun. Raportti sisältää valokuvat putkeen asennetusta uudesta sulusta ja irronneesta sulusta.

Vakuutusyhtiö Z:n tietojärjestelmän merkinnät

Puhelu A:lle

Vakuutusyhtiö Z:n tietojärjestelmän tulosteen mukaan vakuutusyhtiöstä soitettiin 7.11.2011 A:lle. Tietueeseen on merkitty A:n kertoneen seuraavia tietoja: A ja D olivat irrottaneet hanan, koska myöhemmin oli tarkoitus purkaa kaikki keittiön kalusteet. He lähtivät huoneistosta pois puoli tuntia hanan irrottamisen jälkeen. A sai kahden tunnin päästä ilmoituksen vesivahingosta.

Tietueen merkintöjen mukaan paikalle oli tullut Y Oy:n putkimies, joka korjasi liitoksen. Paikalle oli tullut myös huoltoyhtiön päivystäjä. A oli kuullut, että hanat olisi vaihdettu muutama vuosi aikaisemmin koko yhtiöön. A ei ollut tietoinen, oliko maalipintaa irrotettu liitoksen alta. Putkiliike L:n oli tarkoitus tulla tekemään putkityöt kohteeseen, mutta tämä hanan irti ottaminen ei ollut laskutustyö, vaan hana otettiin irti, kun A kävi suunnittelemassa korjaustöitä kaverinsa D:n kanssa.

Tietueen merkinnän mukaan irronneessa osassa on helmestä jäänyt putken reunaan pieni painauma, joka tuntuu peukalolla. Helmen pitäisi olla kiinni kyseisessä putkessa eikä irrota lainkaan. Putkimieskaverit arvelevat, että vanhat putket ja uudet putket ovat eri paksuisia (14/15 mm). Kun liitokset on uusittu, on voinut jäädä huomaamatta, että putket ovat eri paksuisia, ja käytetty väärän kokoista helmeä. Huoneisto oli tarkoitus remontoida kokonaan.

Puhelu T:lle

Vakuutusyhtiö Z:n tietojärjestelmän tulosteen mukaan vakuutusyhtiöstä soitettiin 21.11.2011 huoltoyhtiön T:lle. Tietueeseen on merkitty T:n kertoneen, että keittiön hanan sulku oli pettänyt. Sulun korjasi Y Oy:n N. Merkinnän mukaan T ei muistanut, oliko putkessa helmeä, mutta vahingon syy oli se, että sulkua ei ollut joskus laitettu kunnolla kiinni. Se petti nyt, kun hanaa oli liikutettu.

Puhelu N:lle

Vakuutusyhtiö Z:n tietojärjestelmän tulosteen mukaan vakuutusyhtiöstä soitettiin 21.11.2011 Y Oy:n N:lle, joka oli käynyt tulppaamassa vuodon. Tietueeseen on merkitty N:n kertoneen, että putkessa oli ollut kaksi liitintä peräkkäin. Irtoaminen oli tapahtunut toisesta, vanhemmasta liittimestä. Tietueen merkinnän mukaan [liitos] ei ollut tarpeeksi kireä, helmi ei ollut purrut kiinni. Helmi ei ollut kiinni putken päässä, vaan se oli liittimen sisällä. Koko liitin oli noussut ylös putkesta. Merkinnän mukaan ilmeisesti sulkijan viiksi oli pitänyt paikallaan [liitosta].

A:n antamat muut selvitykset

A:n allekirjoittaman vahinkoilmoituksen (1.11.2011) tapahtumakuvauksen mukaan vahingon aiheutti väärin tehty putkiliitos. Hanan sulun liitos oli tehty väärin ja irrottamisen jälkeen parin tunnin päästä hanan sulku räjähti putkesta irti. Putkesta puuttui helmi.

A:n 7.11.2011 lähettämän sähköpostiviestin mukaan D oli irrottanut hanan. Hän on töissä putkiliikkeessä, mutta tätä työtä ei ollut tilattu liikkeestä.

A:n 28.2.2012 allekirjoittaman kirjallisen selvityksen mukaan A ja hänen putki­miesystävänsä (D) olivat sulkeneet keittiön kaapissa olevat sulut ja poistaneet tämän jälkeen hanan. He olivat paikalla noin puoli tuntia työn jälkeen, eikä mitään tapahtunut. Parin tunnin kuluttua he saivat ilmoituksen vesivuodosta. A:n mukaan hän ei osaa sanoa, miksi liitos irtosi ja minkä takia vesivahinko tapahtui.

Y Oy:n edustajan antamat selvitykset

Y Oy:n edustajan M:n 28.11.2011 allekirjoittaman kirjallisen selvityksen mukaan Cu-kromatun vesijohtoputken puristusliitin oli noussut ylöspäin korjaustöiden yhteydessä ja alkanut vuotaa.

Vakuutusyhtiö Z:n edustaja pyysi 30.11.2011 M:ltä selvitystä siitä, miksi puristusliitos irtosi. Hän tiedusteli, oliko kysymys siitä, että liitos ei ollut alun perin onnistunut vai oliko hanan irrotuksessa tehty virhe. M:n vastauksen mukaan nämä vaihtoehdot olivat mahdollisia ja lisäksi oli mahdollista, että syynä oli verkoston paineisku. M:n mukaan ei voida varmuudella tietää, mikä aiheutti liittimen pettämisen, koska Y Oy ei ollut tehnyt purkutöitä, vaan sieltä saavuttiin paikalle, kun liitos vuoti.

Y Oy:n edustajan M:n sekä LVI-asentaja N:n allekirjoittaman ja 18.1.2012 päivätyn selvityksen mukaan kiinteistöhuollolta tuli päivystykseen hälytys vesivuodosta noin kello 17. Y Oy:n asentajan saavuttua paikalle oli koko kiinteistön vedet suljettu ja keittiön kaapissa oli kromatusta vesijohtoputkesta kokonaan irronnut puserrusliitin, jossa oli kalustesulku. Tästä johtuen avoimesta vesijohtoputkesta oli päässyt vuotamaan vettä verkostopaineella kaapistoon ja muihin rakenteisiin. Huoneistossa oli meneillään korjaustyö, jonka johdosta kyseinen keittiön hana oli irrotettu putkiston ylemmästä puserrusliitoksesta ilmeisesti tapahtumapäivänä.

Huoltomies K:n antama selvitys

Huoltoyhtiön huoltomiehen K:n 28.3.201[2] allekirjoittaman kirjallisen selvityksen mukaan hän oli tullut paikalle liitoksen pettämisen jälkeen eikä hänellä ole tapahtumasta tarkempaa tietoa. K:n mukaan hänellä ei ole ammattitaitoa arvioida liitoksen syyn pettämistä eikä hän arvioinut tai kertonut liitoksen pettämiseen liittyviä seikkoja vakuutusyhtiö Z:n edustajalle.

B:n uudelleenkäsittelypyyntö vakuutusyhtiö Z:lle

Asunto-osakeyhtiö B:n vakuutusyhtiö Z:lle korvausmenettelyn kuluessa toimittaman uudelleenkäsittelypyynnön mukaan asunto-osakeyhtiö on tutkinut vahinkoon liittyviä tapahtumia eikä mitään vanhaan asennusvirheeseen viittaavaa ole löytynyt. B:n mielestä vuoto on aiheutunut pelkästään vanhan sekoittajan irrottamisesta. Hanaa irrotettaessa repimällä on mahdollista, että sulkukappale irtoaisi putkesta kokonaan siten, että puserrusliittimen helmikin lähtisi irti putkesta. Pettänyt liitos on ollut olemassa jo edellisen korjaustyön aikana, jolloin hana oli toiminut moitteettomasti. Mikäli kysymyksessä olisi ollut aikanaan virheellisesti tehty liitos, olisi vahinko aiheutunut jo edellisen korjaustyön aikana.

Vakuutusyhtiö X:n korvauspäätös

Vakuutusyhtiö X:n kiinteistövakuutusta koskevan päätöksen mukaan vuotovahinko-osasta korvataan vuodon vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamat suoranaiset esinevahingot. Vuodolla tarkoitetaan nesteen, kaasun tai höyryn virtaamista ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta kiinteästä vesijohtoverkosta tai muusta vakuutusehdoissa mainitusta lähteestä. Vuotovahinko-osaan otetun rajoituksen mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, jonka on aiheuttanut suunnitteluvirhe, työvirhe tai käyttötarkoitukseensa sopimattomasta materiaalista tehdyn laitteen rikkoutuminen, eikä vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyväksyttävän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Tämä vuotovahinko on aiheutunut työvirheestä. Keittiön hanan irrotuksen jälkeen ei ole huomioitu, että sulkukappaleen liitos on päässyt löystymään irrotuksen yhteydessä, jonka seurauksena sulku on irronnut aiheuttaen kiinteistölle vuotovahingon.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö Z käsitteli tapauksen A:n ottaman vastuuvakuutuksen perusteella. Päätöksen mukaan vahinkopaikalle oli hälytetty huoltoyhtiön päivystäjä K ja Y Oy:n päivystäjä N. He ovat molemmat puhelimessa kertoneet, että pettänyt liitos oli aikanaan epäonnistunut siten, ettei se ollut kireä eli helmi ei ollut purrut kiinni putkeen. Ilmeisesti sulkijan viiksi oli pitänyt liitosta paikallaan, ja kun hana oli irrotettu, puserrusliitin ei enää pysynyt kiinni vaan irtosi kokonaan putkesta.

A:n vastuuvakuutus korvaa vakuutetun yksityishenkilönä toiselle aiheuttaman henkilö- tai esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuu edellyttää tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.

Päätöksen mukaan D oli irrottanut keittiön hanan. Normaalisti hana voidaan irrottaa luottaen kalustesulkuun. D ei hanan irrotuksessa ole tehnyt mitään virhettä. Hän ei myöskään hanan irrottamisen yhteydessä ole voinut havaita puserrusliittimessä mitään vikaa. Vahinko on K:n ja N:n kertoman mukaan päässyt tapahtumaan, koska puserrusliitin oli aikanaan tehdyssä asennuksessa jäänyt kiristymättä asianmukaisesti. Liitoksen helmi ei ollut pureutunut vesiputkeen, vaan se oli irrallisena liittimen sisällä. Koska hanan irrotuksessa ei ole toimittu moitittavasti, ei D ole vahingosta vahingonkorvausvelvollinen. A ei ole aiheuttanut vahinkoa eikä hän voisi olla vahingosta isännänvastuussakaan, koska edes D ei ole tuottamuksellaan aiheuttanut vahinkoa. A ei ole vahingosta vahingonkorvausvelvollinen. Vakuutusyhtiö Z:n mukaan liitos ei ole päässyt löystymään hanan irrotuksen yhteydessä. Jos sulkukappaleen liitos löystyisi hanan irrotuksen yhteydessä, alkaisi sulkukappale tämän seurauksena vuotaa, mutta se ei irtoaisi putkesta kokonaan siten, että puserrusliittimen helmikin lähtisi irti putkesta. Tämä voi tapahtua vain siitä syystä, ettei kyseistä liitosta ollut alun perin tehty tarpeeksi kireäksi. I Oy:n kartoitusraportissa olevasta valokuvasta ilmenee, että auennut puserrusliitos oli uusittu rakentamisajankohdan jälkeen eli se ei ollut alkuperäinen. Selvityksistä ei ilmene, milloin liitos on uusittu.

Valitus

Asunto-osakeyhtiö B:n sekä kiinteistövakuutusta että vastuuvakuutusta koskevan valituksen mukaan osakkeenomistaja A oli tehnyt korjaustöitä. Keittiön hana oli irrotettu A:n ja putkimies D:n toimesta kalustesulusta. Heidän paikalta poistumisensa jälkeen oli lämpimän käyttöveden sulku irronnut liitoksestaan.

Kiinteistövakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö X on päätöksessään katsonut, että kysymyksessä on työvirhe. Vakuutusyhtiö X:n mukaan sulkukappaleen liitoksen löystymistä ei olisi huomioitu hanan irrottamisen jälkeen. Vakuutusyhtiö Y taas on katsonut, että A ei olisi vahingosta korvausvelvollinen. Vakuutusyhtiö Y on myös todennut, että A ei voi olla tapauksessa isännänvastuussakaan, koska myöskään D ei olisi tuottamuksellaan aiheuttanut vahinkoa. Vakuutusyhtiö Z on väittänyt, että huoltomies K ja Y Oy:n päivystäjä N olisivat puhelimessa sanoneet, että vahinko on päässyt tapahtumaan, koska puserrusliitin oli aikanaan tehdyssä asennuksessa jäänyt kiristymättä asianmukaisesti. B:n puolelta on esitetty Y Oy:n M:n ja N:n sekä huoltomies K:n kirjalliset lausunnot. Näiden mukaan ei voida katsoa, että kyseinen pettänyt liitos olisi jo aikanaan epäonnistunut. K on erikseen kiistänyt arvioineensa ja kertoneensa vakuutusyhtiö Z:lle liitoksen pettämiseen liittyviä seikkoja. Nämä lausunnot eivät tue vakuutusyhtiö Z:n päätöksen perusteita. Vakuutusyhtiö Z:n näkemys vahingon teknisestä taustasta on virheellinen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö Z:n vastineen mukaan asiassa saadusta selvityksestä ilmenee, että A ei ole hanaa poistaessaan tehnyt mitään virhettä. Hän on luottanut kaluste­sulun pitävyyteen eikä hän hanaa irrottaessaan ole voinut havaita puserrusliittimessä mitään vikaa. Myöskään D ei ole tehnyt hanan irrotuksessa mitään virhettä eikä hän ole voinut havaittu puserrusliittimessä mitään vikaa. Siten A ei ole vahingosta isännänvastuussakaan, koska D ei ole tuottamuksellaan aiheuttanut vahinkoa. Po. puserrusliitos oli uusittu rakentamisajankohdan jälkeen, mutta uusimisesta ei ole saatu selvitystä. A on ostanut huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet 31.8.2011, joten liitosta ei ole asennettu hänen omistusaikanaan.

Vakuutusyhtiö Z:n mukaan vahinko on aiheutunut siitä, että huoneistoon tulevan vesijohdon puserrusliitoksen toteutus on ollut puutteellinen eikä liitoksen kiristys ole ollut riittävä. Tämän seurauksena vesisulun runko on irronnut. Liitoksen helmi ei pääse irtoamaan, mikäli puserrusliitos on oikein tehty. Mikäli kiristysmutteri väännetään asennusvaiheessa tiukkaan, helmi puristuu vesiputken ympärille niin, että helmaa ei saa enää putken päältä pois edes pihdeillä. Mikäli puserrusliitos on oikein tehty, sulkukappaleen liitos ei löysty irrotuksen yhteydessä.

Vakuutusyhtiö Z kertoo, että sen korvauskäsittelijä on asiaa käsiteltäessä pyytänyt K:lta ja N:ltä lisätietoja puhelimitse. Vakuutusyhtiön vakiintuneen toimintatavan mukaan puhelinkeskusteluissa saadut lisäselvitykset kirjataan heti puhelun päätyttyä asiakasjärjestelmään. Korvauskäsittelijä on kirjannut sekä K:n että N:n kanssa käydyt keskustelut. Puhelinkeskustelussa 21.11.2011 K oli todennut vahingon syyn olleen se, että sulkua ei joskus ollut laitettu kunnolla kiinni. N, joka oli käynyt vuodon jälkeen asentamassa sulun putken päähän, on puhelinkeskustelussa 21.11.2011 kertonut, että vanha puserrusliitos oli asennettu puutteellisesti. Puserrusliitintä ei ole kiristetty riittävän kireälle, jolloin helmi ei ole puristunut putkea vasten ja on päässyt liukumaan putken pintaa pitkin. Lisäksi K oli vielä puhelinkeskustelussa 30.11.2011 todennut, että liitos ei voi irrota hanaa poistettaessa, ellei liitos ole alun perin epäonnistunut.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

131 Perusvastuu

Henkilön perusvastuuvakuutus korvaa vakuutetun yksityishenkilönä toiselle aiheuttaman henkilö- tai esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Lainsäädäntö

Asunto-osakeyhtiölain (tullut voimaan 1.7.2010) 4:2.1–3 §:n (Yhtiön kunnossapitovastuu) mukaan yhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle.

Yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Yhtiö on lisäksi velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa osakehuoneistoissa olevista altaista. Yhtiön on korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu vastuu koskee sellaisia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä, jotka yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen, ja huoneistojen sisäosien korjaamista ajankohdan perustasoon yhtiössä. Yhtiö vastaa myös sellaisesta osakkeenomistajan tekemästä tai teettämästä asennuksesta, joka rinnastuu yhtiön toteuttamaan tai vastuulleen hyväksymään toimenpiteeseen ja jonka toteuttamista yhtiö on voinut valvoa siten kuin tässä laissa säädetään.

Asunto-osakeyhtiölain 4:3 §:n (Osakkeenomistajan kunnossapitovastuu) mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat.

Osakkeenomistajan on hoidettava osakehuoneistoansa huolellisesti ja toteutettava kunnossapitotyönsä siten, että yhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat eivät rikkoudu. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu tilojen käyttämisestä niiden käyttötarkoituksen mukaisesti.

Asunto-osakeyhtiölain 24:2 §:n (Osakkeenomistajan vahingonkorvausvelvollisuus) mukaan osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla 4 tai 5 luvun säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä osakkeenomistajan kunnossapitovastuusta tai muutostyöstä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakkeenomistaja osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu 11 luvun 8 §:ssä tarkoitettuun yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.

Jos osakkeenomistaja on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla aiheuttanut yhtiön kunnossapitovastuulla olevan rakenteen tai laitteen vioittumisen siten, että toisen osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston sisäosat vahingoittuvat, yhtiön on korjattava tämän huoneiston sisäosat siten kuin yhtiön kunnossapitovastuusta säädetään 4 luvun 2 §:ssä. Vahingon aiheuttaneen osakkeenomistajan on korvattava yhtiölle kustannukset, jotka aiheutuvat toisen huoneiston korjaamisesta.

Vahingonkorvauslain 3:1.1 §:n (Työnantajan ja julkisyhteisön korvausvastuu) mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava työntekijään.

Saman pykälän 3 momentin mukaan jos se, joka viranomaisen määräyksestä, luottamustoimeen valittuna tai toisen pyynnöstä suorittaa laissa määrättyä tai työsuhteeseen verrattavissa olosuhteissa tiettyä tehtävää olematta itsenäinen yrittäjä, tehtävää suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa vahinkoa, on se, jonka lukuun tehtävä suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Jos oppilaitoksen oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä tai hoitolaitoksessa hoidettavana oleva vastaavasti hoitoon liittyvässä työssä, on niin ikään se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon.

Vahingonkorvauslain 6.1 §:n (Korvausvastuun jakaantuminen) mukaan jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Ratkaisu

Vakuutuslautakunta ottaa tässä ratkaisusuosituksessa kantaa siihen, onko vahinko korvattava A:n ottamasta vastuuvakuutuksesta. Tässä tapauksessa kysymys on siitä, onko A asiassa vahingonkorvausvastuussa asunto-osakeyhtiö B:lle. Asunto-osakeyhtiö B:n puolelta on asian käsittelyn yhteydessä esitetty, että vahinko on aiheutunut hanan irrottamistyöstä. Tapauksessa ei ole Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella esitetty, että vahinkoon voisi liittyä jokin muu laiminlyönti kuin välitön hanan irrottamistyö.

A:n vastuuvakuutuksesta voidaan korvata vakuutetun yksityishenkilönä toiselle aiheuttama henkilö- tai esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuu voi pääsääntöisesti muodostua silloin, kun henkilö aiheuttaa vahingon tahallaan tai huolimattomuudellaan. Asunto-osakeyhtiössä osakkaan korvausvastuu voi muodostua myös kunnossapitovastuuta koskevien säännösten laiminlyönnin perusteella. Asunto-osakeyhtiölain perusteella osakkaan tulee mm. toteuttaa tekemänsä kunnossapitotyönsä huolellisesti.

Selvityksen perusteella puserrusliitin oli irronnut kokonaisuudessaan. I Oy:n raportissa on valokuva irronneesta osasta. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella irtoaminen oli tullut mahdolliseksi, kun kalustesulun toisessa päässä olleen putkiosan ympärillä ollut helmirengas oli irronnut putkesta. Selvityksen perusteella kysymys on ollut tilanteesta, jossa putkiosa on irronnut liitoksesta ja liitoksen kiristävä mutteri on jäänyt kiinni vastaosan kierteisiin. Irronnut helmirengas on jäänyt kiinni mutterin yhteyteen.

Asiassa ei ole viitteitä siitä, että A tai D olisi asentanut irronneen liitoksen, joten A:lla ei selvityksen perusteella voi olla itse liitoksen asentamiseen perustuvaa vastuuta. Selvityksen perusteella välittömän työn hanan irrottamiseksi on tehnyt D, jolla on putkimiehen ammattitaito. A, jolla ei ole putkimiehen ammattiosaamista, ei ole itse yksin ryhtynyt irrottamistyöhön.

Vakuutuslautakunta ei pidä keittiön hanan irrottamista yleisesti ottaen poikkeuksellisena työnä. Se joudutaan pääsääntöisesti tekemään esimerkiksi keittiön kiintokalusteita vaihdettaessa. Käytettävissä olevien valokuvien tai muiden selvitysten perusteella tarkasteltavissa putkiston osissa ei ole ollut voimalliseen käsittelyyn liittyviä jälkiä tai vaurioita. Selvityksen perusteella hanan irrottamisen yhteydessä ei ollut välittömästi käsitelty irronnutta liitosta vaan sen yläpuolella ollutta kalustesulkua. Tapauksessa ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella putkessa alempana olevaa liitosta olisi tullut erityisesti tarkastaa. Selvityksestä ei myöskään ilmene viitteitä siitä, että myöhemmin tapahtunut liitoksen irtoaminen olisi ollut ennakoitavissa. A:n kertoman perusteella he eivät olleet heti hanan irrottamisen jälkeen lähteneet pois huoneistosta, vaan lähtö oli tapahtunut puolen tunnin kuluttua irrottamisesta.

Liitoksen aukeamisella ja hanan irrottamisella on ollut ajallinen yhteys. Esitetystä selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, että A ja D olisivat kohdistaneet liitokseen tai vesiputkiin tarpeetonta voimaa tai toimineet irrotustyössä jollakin muulla tavalla virheellisesti. Selvityksestä ei myöskään ilmene, että helmirenkaan irtoamista lukuun ottamatta vesiputkessa tai sen osissa olisi tapahtunut rikkoutumista. Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että liitoksen aukeamisen on aiheuttanut alun perin virheellisesti asennettu helmi.

Vastuuvakuutuksesta voidaan maksaa korvausta silloin, kun vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuussa. Tapauksessa on jäänyt selvittämättä, että A olisi korvausvelvollisuutta aiheuttavalla menettelyllä rikkonut osakkeenomistajan kunnossapitovastuuta koskevia säännöksiä tai että A tai D muutoinkaan toiminnallaan tai laiminlyönnillään olisi vaikuttanut vesivahingon aiheutumiseen. Vakuutuslautakunta katsoo jäävän selvittämättä, että A ei ole asunto-osakeyhtiölle vahingonkorvausvastuussa sattuneesta vesivahingosta. Lautakunta ei tämän takia suosita tapauksessa korvausta vastuuvakuutuksesta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA