Tapahtumatiedot

16.8.2013 päivätyn poliisin tutkintailmoituksen mukaan vakuutettu A havaitsi 12.7.2013 matkoilta tultuaan, että hänen asuntoonsa oli murtauduttu. Asunnon ulko-ovessa oli murtojälkiä lukon kohdalla, mikä viittasi siihen, että ovi oli väännetty auki. Asunnon sisällä oli sotkettu ja pengottu paikkoja. Asuntoon kuuluu ulkovarasto, jonka ovi on ulko-oven vieressä. Myös varastoon oli murtauduttu ja sisällä pengottu paikkoja. Varaston ovessa oli pieniä jälkiä, jotka mahdollisesti olivat murtojälkiä. Asunnosta oli varastettu elektroniikkaa, koruja, miesten kello, kaksi polkupyörää, hajuvesiä ja käsilaukku. A haki vahingoista korvausta kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö pyysi A:lta ostotositteita menetetyistä tavaroista. Yhtiö lähetti Arabiemiraateista ostettuja kultakoruja (kaulakoru ja rannekoru) koskevan ostotositteen tutkittavaksi kansainväliselle vahinkoselvittelyyn erikoistuneelle yritykselle, joka 5.9.2013 päivätyssä vastauksessaan katsoi, että ostotosite on väärennetty. Yhtiö katsoi, että sille oli vahinkoasian selvittelyn yhteydessä annettu vilpillisesti väärää tietoa ja epäsi tällä perusteella haetun korvauksen kokonaan.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. A katsoo toimittaneensa vakuutusyhtiölle vahingosta kaikki ne selvitykset, joita häneltä kohtuudella voidaan edellyttää. Väärennetyksi todetun tositteen kultakoruista A on saanut ystävältään, joka on hankkinut korut hänen puolestaan Arabiemiraateista. Kulta on Arabiemiraateissa huomattavasti edullisempaa. A on pyytänyt tositteen vahingon jo satuttua, kun vakuutusyhtiö on sitä kysynyt. A:lla ei ole ollut syytä epäillä tositetta väärennetyksi. Toisaalta vakuutusyhtiö ei ole lainkaan kuullut A:ta sen jälkeen, kun on saanut ilmoituksen väärennöksestä. Näyttötaakka vilpillisestä menettelystä kuuluu vakuutusyhtiölle. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että A olisi toiminut tietoisena tositteen virheellisyydestä ja hyötymistarkoituksessa. Siinä vaiheessa, kun yhtiö on ilmoittanut korujen ostotositteen olevan tutkittavana, A on ehdottanut korujen unohtamista korvausvaatimuksesta käsittelyn nopeuttamiseksi.

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei vahinko ole muutenkaan uskottava, koska muihin alueen asuntoihin ei ole tehty murtoja eikä alueella ole ollut muita polkupyörävarkauksia. Tältä osin A huomauttaa, että kyseessä ei ole kerros- tai rivitaloasunto, vaan omakotitalo, jolla on oma piha-alue. Piha-alueella ei ole ollut muiden kuin A:n perheen polkupyöriä eikä pihalla muutenkaan ole ollut vierasta omaisuutta. A perheineen on ollut poissa talosta yli yhdeksän päivän ajan ennen lomalta paluuta ja murron huomaamista. Ei ole mitenkään poikkeavaa, että asuntomurrot kohdistuvat tyypillisesti tyhjinä ja sillä hetkellä asumattomina oleviin omakotitaloihin, joiden asumattomuus voidaan puolestaan helposti havaita esimerkiksi tyhjentämättömistä postilaatikoista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa. Dubaista ostettuja koruja koskeva ostotosite on todettu väärennökseksi, mikä yhdessä muiden vahinkotapahtuman olosuhteiden kanssa tekee koko vahingosta epäuskottavan. Kyseessä on ollut ainoa asuntomurto kyseiseen aikaan kyseisellä alueella, minkä lisäksi A on maininnut, ettei naapureilta kannata kysellä asiasta mitään, eikä A:n perhe ole naapureiden kanssa missään tekemisissä. Lisäksi A on ehdottanut korujen unohtamista korvausvaatimuksesta, kun on saanut kuulla, että tositteen aitoutta tutkitaan.  Asunnosta varastetuksi ilmoitetun omaisuuden lisäksi on varastosta tai pihalta varastettu A:n kaksi käytettyä ja edullista polkupyörää. Muiden talon asukkaiden polkupyöriä tai muutakaan omaisuutta ei ole ilmoitettu varastetuksi, vaikka pihassa olisi ollut muitakin polkupyöriä, mikäli ne varkaita olisivat kiinnostaneet. Vakuutusyhtiö pitää erikoisena, että varkaus olisi kohdistunut vain A:n omaisuuteen käsittäen arvotavaraa ja toisaalta kaksi käytettyä polkupyörää. Yleensä murtovarkaat ottavat mukaansa arvokasta tavaraa, kuten koruja ja elektroniikkaa, eivät halpoja polkupyöriä. Polkupyörävarkaudet ovat yleensäkin rikoksina erityyppisiä ja yleensä eri henkilöiden tekemiä kuin asuntomurrot.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko selvitetty, että A:n koti-irtaimistoon on kohdistunut vakuutusehtojen mukainen korvattava varkausvahinko.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Lain 72 §:n (14.5.2010/426) mukaan jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Vakuutusehtojen kohdan 3.4.1 (Varkaus) mukaan vakuutuksesta korvataan omaisuuden varkaus, kun rakenteellisesti ja lujuudeltaan riittävän suojan antavaan rakennukseen, huoneistoon, rakennuksen tilaan tai muuhun säilytyspaikkaan on

- murtauduttu sen rakenteita rikkomalla, lukkoja vahingoittaen tai muunlaista väkivaltaa käyttäen
- tunkeuduttu avaimella, joka on saatu haltuun murtautumisen tai ryöstön yhteydessä.

Asian arviointi

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus häntä kohdanneesta vahingosta. Vakuutussopimuslaissa säädetään korvauksen hakijan selvitysvelvollisuudesta. Lain säännöksen mukaisesti korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Jos korvauksen hakija antaa korvauskäsittelyn yhteydessä vilpillisesti vääriä tietoja vakuutusyhtiölle, voidaan korvausta alentaa tai evätä se sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Näyttötaakka korvauksen hakijan vilpillisestä menettelystä on vakuutusyhtiöllä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan poliisin 16.8.2013 päivätyn tutkintailmoituksen mukaan A on 12.7.2013 ilmoittanut puhelimitse, että hänen asuntoonsa on murtauduttu. Paikalla on käynyt poliisipartio. A on kertonut, että on ollut perheineen Helsingissä yli viikon ja tultuaan kotiin huomannut, että asuntoon on murtauduttu. Asunnon ulko-ovessa on ollut murtojälkiä lukon kohdalla, jotka viittaavat siihen, että ovi on väännetty auki. Asunnon sisällä oli sotkettu ja pengottu paikkoja. Asuntoon kuuluu ulkovarasto, jonka ovi on ulko-oven vieressä. Myös varastoon oli murtauduttu ja sisällä pengottu paikkoja. Varaston ovessa oli pieniä jälkiä, jotka mahdollisesti ovat murtojälkiä. Asunnosta oli viety ainakin tv, 2 tietokonetta, tablettitietokone, pelikoneita, koruja, kaksi polkupyörää, miesten kello, naisten hajuvesiä ja laukku.

7.1.2011 päivätty Arabiemiraateissa toimivan koruliikkeen ostotosite koskee 21 karaatin kultaa olevia kultaista kaulakorua ja rannekorua, joiden ostohinta on ollut 9266,8 Arabiemiraattien dollaria. Vakuutusyhtiö on toimittanut tositteen tutkittavaksi kansainväliselle vahinkoselvittelyyn erikoistuneelle yritykselle, joka on antanut asiassa lausunnon 5.9.2013. Lausunnon mukaan yrityksen edustaja on faksannut tositteen koruliikkeelle aitouden varmistamista varten. Koruliikkeen omistaja on ilmoittanut, että tosite on väärennös. Siinä oleva logo eroaa yrityksen laskuissaan yleensä käyttämästä, minkä lisäksi tositetta ei ole leimattu. On normaali käytäntö, että tositteet leimataan ennen kuin ne annetaan asiakkaalle. Koruliikkeen omistaja on kieltäytynyt lähettämästä mallia aidosta tositteesta, koska on halunnut välttää väärennökset jatkossa. A on ilmoittanut valituksessaan, että korut on Arabiemiraateista hankkinut A:n tuttava, joka on toimittanut tositteen A:lle vahingon sattumisen jälkeen. Muilta osin A:n vakuutusyhtiöön toimittamien tositteiden aitoudesta ei Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan ole riitaa.

26.11.2012 päivätyn vakuutuskirjan mukaan A:n asuinmuoto on rivi-/paritalo. Vakuutuslautakunnan käyttöön on toimitettu valokuvia A:n asuinrakennuksesta. Kuvien perusteella kyseessä ei ole omakotitalo, vaan ns. kytketty pientalo. Asunnon asuinkäyttöön tarkoitettu osa on erillään naapurien asuintiloista, mutta asuintilojen välillä on ulkovarasto, joka liittyy kiinteästi vierekkäisten asuinrakennusten seiniin.

Vakuutuslautakunta viittaa selvityksistä edellä kerrottuun ja toteaa, että vahinkopaikalla on poliisin tutkintailmoituksen mukaan todettu vahingon jälkeen murtojäljet. Tutkintailmoituksesta ilmenee myös, että poliisin tekniikan edustajia on ollut vahinkopaikalla ja A:n ilmoittamia murtojälkiä on havainnoitu myös poliisin toimesta. Murtojäljistä lautakunnalle esitetty näyttö ei tue vakuutusyhtiön näkemystä siitä, että ilmoitettua vahinkoa ei olisi lainkaan tapahtunut. Vahinko on havaittu A:n palattua perheineen yhdeksän päivää kestäneeltä matkalta. Lautakunta pitää täysin mahdollisena, että murto kohdistuu vain yhteen asuntoon samalla alueella, mikäli on selkeästi huomattavissa, että asunto on tyhjillään. Samoin on mahdollista ja uskottavaa, että varkaus kohdistuu vain tyhjillään olevan asunnon piha-alueella olevaan omaisuuteen, mutta ei kotona olevien naapurien omaisuuteen.

Siltä osin, kuin on kyse kultaisen kaulakorun ja rannekorun ostotositteesta, Vakuutuslautakunta toteaa, että A on ilmoittanut saaneensa tositteen tuttavaltaan, joka on hankkinut korut Arabiemiraateista A:n puolesta. Vakuutusyhtiö ei selvitysten mukaan ole kuullut A:ta asiassa raportin saatuaan. Lautakunnan käyttöön ei ole toimitettu tarkkaa selvitystä A:n kanssa käydyistä keskusteluista, joihin vakuutusyhtiön vastineessa viitataan eikä myöskään minkäänlaista selvitystä yhtiön mahdollisesti tekemistä vakuutuksenottajan haastatteluista tai muista, esimerkiksi vakuutustutkinnan tai vastaavan organisaation tekemistä selvityksistä. Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jääneen selvittämättä, että A olisi antanut vakuutusyhtiölle vilpillisesti väärää tietoa vahingon sattumisen jälkeen. Lautakunta pitää kuitenkin sinänsä uskottavana sitä, että kaula- ja rannekoruja koskeva ostotosite on ollut väärennetty. Näiden korujen osalta Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, mikä korujen arvo on ollut ja että A:lle olisi siten aiheutunut vakuutusyhtiölle ilmoitetun suuruinen vahinko. Muilta osin ilmoitetun vahingon sattuminen on lautakunnan käsityksen mukaan riittävästi näytetty.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa edellä kerrottuun viitaten vakuutusyhtiötä selvittämään vahingon määrän ja suorittamaan A:lle koti-irtaimiston varkausvahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Jäsen Sarion eriävä mielipide on ohessa liitteenä.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Rantala
Siirala
Uimonen

Jäsen Sarion eriävä mielipide:

Siltä osin, kuin kyse on ilmoitetun murtovahingon sattumisen uskottavuudesta, olen samaa mieltä kuin Vakuutuslautakunnan enemmistö.

Kultaisen kaulakorun ja rannekorun ostotositteen osalta totean, että A on ilmoittanut saaneensa tositteen tuttavaltaan, joka on hankkinut korut Arabiemiraateista A:n puolesta. Vakuutusyhtiön näkemys siitä, että tosite on väärennetty, perustuu ulkopuolisen vahinkoselvittelyyn erikoistuneen yrityksen raporttiin. Raportin tiedot taas perustuvat koruliikkeen omistajan puhelimitse antamiin tietoihin. Yrityksellä ei ole ollut käytettävissä esimerkkikappaletta kyseisen koruliikkeen laskupohjasta. Vakuutusyhtiö ei ole kuullut A:ta asiassa raportin saatuaan. Katson asiassa jääneen selvittämättä, että A olisi antanut vakuutusyhtiölle vilpillisesti väärää tietoa vahingon sattumisen jälkeen. Katson, että ilmoitettu varkausvahinko tulee kokonaisuudessaan korvata kotivakuutuksesta.