Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 30.1.2014 mukaan A (s. 1971) osallistui 8.10.2012 alkaen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa selvitettiin puiden siitepölyä sisältävän siedätyshoitotabletin annosvastetta. Joulukuussa 2012 A:lle alkoi ilmaantua punertavia läiskiä kainaloiden ja käsivarsien alueelle. Kesällä 2013 kämmenet olivat täynnä pieniä ja jatkuvasti uusiutuvia haavoja ja läiskämäinen ihottuma levisi koko kehon alueelle päätä ja kaulaa lukuun ottamatta. A kärsi lähes jatkuvasta kutinasta, kirvelystä ja kivusta. Lisäksi A:lla oli tutkimuslääkkeen käytön aikana usein toistuvaa voimakasta väsymystä. A haki oireiston johdosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että kyseessä oli tutkimuslääkkeen aiheuttama korvattava lääkevahinko. Yhtiö maksoi A:lle korvausta mm. pysyvästä toiminnallisesta haitasta haittaluokan 7 mukaan ja pysyvästä kosmeettisesta haitasta korvauksen, joka sijoittui liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievää suurempi kosmeettinen haitta) keskiosaan.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen pysyvien haittojen osalta ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. Pysyvän toiminnallisen haitan osalta A viittaa kliinisen allergologian professorin 21.9.2015 päivättyyn B-lausuntoon, jonka mukaan haittaluokka on 10. A katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt mitään perustetta sille, että haittaluokka on katsottu tätä pienemmäksi.

Kosmeettisen haitan osalta A pitää vakuutusyhtiön maksamaa korvausta riittämättömänä ottaen huomioon, että A:lle on lääkkeen käytön seurauksena aiheutunut koko kehon alueelle ulottuva ihottuma, joka näyttää todella epämiellyttävältä ja mm. herättää muissa pelkoa ihottuman tarttumisesta. A:ta tutkineet lääkärit ovat luonnehtineet kosmeettista haittaa sanoilla ”ilmeinen” ja ”merkittävä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää A:lle maksettuja haittakorvauksia riittävinä ja katsoo, ettei A:n valituksessa ole esitetty sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella korvauksia voitaisiin korottaa.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 15.1.2010–21.9.2015. Lisäksi lautakunnan käytössä on värivalokuvia A:n ihottumasta.

Lääkärintodistuksen 3.10.2013 mukaan A on osallistunut 24.9.2012 lähtien ALK-Abellon TT-02 -koivutablettitutkimukseen. Tutkimusvalmistetta hän sai 8.10.2012 lähtien. Joulukuusta 2012 lähtien A:lla on esiintynyt ylävartalolla ja käsissä läiskäistä ihottumaa, jota on pidetty läiskäekseemaan sopivana. Ihottumaa on hoidettu Diprolen-geelillä ja Bepanthenilla sekä perusvoiteilla ilman apua. Tutkimusvalmisteen ottaminen on loppunut toukokuun lopussa 2013, mutta ihottuma on jatkunut yli kesän. Ihotautilääkäri on 25.9.2013 diagnosoinut infektioekseeman tyyppisen atooppisen iho-oireilun, jonka hoitoon on määrätty kortisonivalmiste Prednisolon ja Bemetson-emulsiovoide. Lausunnon mukaan ei voida poissulkea mahdollisuutta, että tutkimusvalmiste on laukaissut ihottuman.

Ihotautien erikoislääkärin laatiman B-lausunnon 27.1.2014 mukaan ihottuma on rauhoittunut annetuilla hoidoilla, mutta uusiutunut nopeasti. Kortisonitablettikuuri on uusittu 21.10.2013 ja paikallishoitoa kortikoidivoiteilla jatkettu. Hoitovaste on ollut taas hyvä. Syys-talvikaudella ihottuma on jälleen pahentunut ja sitä on tullut myös uusille alueille. Oireina ihottumassa on ollut kiusallinen pistely, kirvely ja kutina ja ajoittain jopa kiputuntemuksia. Vastaanottokäynnillä 13.1.2014 on todettu vartalon ja raajojen iholla kohtalaisen runsaasti lanttimaisia, punakoita, kuivankarheita läiskiä. Säärten alaosassa läiskät ovat olleet kookkaimpia, molemmissa kämmenissä iho on ollut punakka ja vesikulaarisen rosoinen ja käsien selkämystöissä on todettu kuivaa punoitusta ja hilseilyä. A:lle on määrätty paikalliskortikoidihoitoa ja annettu lähete SUP-valohoitoon. Lausunnon mukaan ihottuma on osoittautunut hankalahoitoiseksi ja siitä aiheutuu A:lle huomattava subjektiivinen haitta: kutina-, kirvely- ja pistelyoireita ja ilmeinen kosmeettinen haitta ja hoidon tarve.

Kliinisen allergologian professorin laatiman B-lausunnon 21.9.2015 mukaan A:n ihottuma on lokakuun 2013 jälkeen muuttunut krooniseksi ja oireilee jatkuvasti. Kesällä oireet lievittyvät ja syksyllä pahenevat niiden ollessa kevättalvella pahimmillaan. Vaikka oireet lievittyvät kesäaikana, ne eivät kuitenkaan poistu kokonaan. Ihottuman hoito on käsittänyt sairastumisesta lähtien käytännössä lähes päivittäin kortisonivoiteiden levittämisen koko kehon alueelle ihottumaläikkiin. Käytössä ovat olleet voimakkaat kortisonivoiteet Bemetson ja Dermovat. Hoidosta huolimatta oireita on ja käsissä on jatkuvasti pieniä haavaumia, jotka etenkin pahenemisvaiheessa ovat kivuliaita ja tuskallisia. Paikalliskortisonin lisäksi hoidossa joudutaan käyttämään tablettikortisonikuureja, joita on pyritty rajaamaan kahteen vuodessa. Näiden lisäksi on toteutettu useamman kerran vuodessa valo- tai ilmastohoitoa. A:n ihottuma on erittäin vaikeahoitoinen ja se on alusta saakka vaatinut ja vaatii edelleen jatkuvaa säännöllistä ja pysyväisluonteista hoitoa. Ylläpitohoidosta huolimatta pahenemisvaiheet uusiutuvat herkästi. Sairaus on krooninen ja ihottuma on alentanut A:n toimintakykyä niin töissä kuin vapaa-ajalla. Samoin myös kosmeettinen haitta on merkittävä ja se on estänyt esimerkiksi uimahallissa tai yleisillä uimarannoilla käynnin. Pahenemisvaiheissa A on osittain työkyvytön, mutta hän ei ole yrittäjänä voinut pitää sairauslomia. Yhteenvetona lausunnossa todetaan, että kyseessä on jatkuva ihottuma, joka aiheuttaa merkittäviä rajoituksia päivittäisiin toimintoihin. Ihottuman haittaluokka on 10.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys pysyvän toiminnallisen ja kosmeettisen haitan korvausten määrästä.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2013 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen

1) tarpeellisista sairaanhoitokuluista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Asian arviointi

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut. Pysyvä haitta arvioidaan erikseen toiminnallisen ja kosmeettisen haitan osalta.

Pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan arvioinnissa käytetään vakiintuneen korvauskäytännön mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslain nojalla antamaa haittaluokitusta. Haittaluokitukseen viitataan myös liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa, joita sovelletaan soveltuvin osin lääkevahinkovakuutuksesta maksettavaa korvausta määritettäessä. A:n henkilövahingon ilmetessä on voimassa ollut haittaluokka-asetus 1649/2009. Asetuksen liitteenä olevan haittaluokkataulukon kohdan 13.1 (Ihottuma) mukaan jatkuvaa ihottumaa, joka aiheuttaa merkittäviä rajoituksia päivittäisiin toimintoihin, vastaa haittaluokka 6–10. Haittaluokkataulukon kohdan 15 (yleinen toiminnanvajaus) mukaan kyseessä on keskivaikea toiminnanvajaus ja haittaluokka 6–7 mm. silloin, kun sairauden hoito aiheuttaa rasitusta ja vie päivittäin aikaa ja hoidon laiminlyönti aiheuttaa vaaraa terveydentilalle. Kyseessä on haittaluokka 8–10, kun sairauden hoidon laiminlyönti aiheuttaa vakavaa vaaraa terveydentilalle.

Pysyvä kosmeettinen haitta on liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa jaettu viiteen luokkaan. Luokkaan 1 (lievä kosmeettinen haitta) kuuluu mm. rumentava vartalon arpi, joka on kapea ja pehmeä eikä väriltään voimakkaasti ihosta poikkeava. Luokkaan 2 (lievää suurempi kosmeettinen haitta) kuuluvat esimerkiksi yhden tai useamman sormen menetys, vartalon tai raajojen arvet, jotka ovat selvemmin näkyvät kuin luokkaan 1 (lievä kosmeettinen haitta) kuuluvat tai monilukuiset ja alaraajan menetys säärestä. Luokkaan 3 (huomattava kosmeettinen haitta) kuuluvat esimerkiksi hyvin laajat tai epämuotoisuutta aiheuttavat vartalon tai raajojen arvet.

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että A:lle vuonna 2013 puhjennut, vartalon ja raajojen alueella esiintyvä läiskäihottuma on todennäköisessä syy-yhteydessä tutkimuslääkkeen käyttöön. Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettujen lääketieteellisten selvitysten mukaan ihottuma vaatii lähes päivittäistä hoitoa kortisonivoiteilla sekä ajoittaisia kortisonitablettikuureja ja valo- tai ilmastohoitoa. Ylläpitohoidosta huolimatta esiintyy pahenemisvaiheita, jolloin A on myös osittain työkyvytön.

Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle aiheutunut toiminnallinen haitta vastaa haittaluokituksessa tarkoitettua jatkuvaa ihottumaa, joka aiheuttaa merkittäviä rajoituksia päivittäisiin toimintoihin. Haittaluokituksen asteikolla 6–10 haitta sijoittuu lautakunnan käsityksen mukaan asteikon alaosaan etenkin, kun ihottumasta aiheutunutta hoidon tarvetta ja toiminnanvajausta verrataan haittaluokituksen yleistä toiminnanvajausta koskevaan kohtaan. Vakuutuslautakunta pitää pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokkaa (haittaluokka 7) oikein määriteltynä.

Pysyvän kosmeettisen haitan osalta Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle aiheutunut haitta kuuluu liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2, lievää suurempi kosmeettinen haitta. Ottaen huomioon ihottuman laajan levinneisyyden lautakunta katsoo kuitenkin vakuutusyhtiön kannasta poiketen, että pysyvä kosmeettinen haitta kuuluu luokan 2 yläkolmannekseen. Lautakunta arvioi A:n pysyvää kosmeettista haittaa vastaavan ns. peruskorvauksen olevan 5 000 euroa, mistä tulee tehdä A:n ikää vastaava vähennys liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisella tavalla.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle tulee suorittaa pysyvästä kosmeettisesta haitasta lisäkorvaus siten, että kosmeettisen haitan ns. peruskorvaus on 5 000 euroa. Pysyvän toiminnallisen haitan osalta lautakunta ei suosita lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen

Sihteeri Laine

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Mervaala

Soinila