Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja J.K. on vuonna 2002 ostanut pääosin X:n kaupungin omistuksessa olevan K Oy:n osakkeita tarkoituksenaan siirtää osakkeet sittemmin perustettavan osakeyhtiön nimiin. J.K. päätti kuitenkin asiaa tarkemmin selviteltyään antaa sijoitusyhtiön perustamisen raueta ja näin ollen osakkeiden omistus säilyi hänen nimissään.
Vuonna 2007 kaupunki päätti myydä K Oy:n osakkeensa T Oy:lle. Samassa yhteydessä keskuskauppakamarin lunastuslautakunta antoi päätöksen, jonka mukaan vähemmistöosakkeet voidaan lunastaa. J.K:n ei hyväksynyt osakkeiden kauppahintaa ja asiaa ryhdyttiin käsittelemään välimiesmenettelyssä. J.K. katsoi, että välimiesmenettely oli lain vastainen ja nosti asiassa kanteen X:n kaupungin käräjäoikeudessa. Asian käsittely eteni sittemmin hovioikeuden kautta korkeimpaan oikeuteen, josta asia siirrettiin Y:n kaupungin käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Riita-asiassa oli kyse siitä, oliko Keskuskauppakamarin päätös koskien vähemmistöosakkeiden lunastamista pätevä ja oliko J.K:lla edelleen omistusoikeus T Oy:n osakkeisiin.
J.K. haki oikeusturvaetua edellä mainittuun riita-asiaan kotivakuutukseensa liittyvästä oikeusturvavakuutuksesta.
Asian käsittely vakuutusyhtiössä
Ensimmäinen korvauspäätös
Vakuutusyhtiö viittasi tapauksessa sovellettavien oikeusturvavakuutusehtojen kohtiin 4.3 ja 4.4 ja toteaa, että vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa joka liittyy vakuutetun nykyiseen, alempaan, tulevaan tai suunniteltuun työhön, ammatinharjoittamiseen, virkaan, toimeen, elinkeino- tai ansiotoimintaan, sijoitustoimintaan, kaupallisen yrityksen osakkuuteen tai jäsenyyteen tällaisen yrityksen hallinnollisissa elimissä tai muuhun pää- tai sivutoimiseen toimintaan tulon hankkimiseksi.
Ehtojen mukaan vakuutuksesta ei myöskään korvata kustannuksia asiassa, joka liittyy sijoitustoimintaan tai yksittäiseen sijoitukseen, jonka arvo riidan syntyessä tai sijoitusta tehtäessä on ylittänyt 85 000 euroa.
Päätöksen mukaan toimitetusta selvityksestä ilmenee, että osakkeet on hankittu alun perin yritykselle. Yhtiön mukaan asiaan ei vaikuta myöskään se, ettei yritystä ole vielä perustettu. Edellä mainittuihin ehtokohtiin viitaten vakuutusyhtiö ei myönnä riitaan oikeusturvaetua.
Uudelleenkäsittelypyyntö
J.K. oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassaan uudelleenkäsittelyä.
J.K. selvittää uudelleenkäsittelypyynnössään osakkeiden hankkimisen taustoja ja kertoo niiden liittyneen perintöverojärjestelyihin. Perintöverotuksen käytäntöjen muuttuessa J.K. päätti jättää osakeyhtiön perustamatta ja piti K Oy:n osakkeet kokonaan omassa omistuksessaan. Näin ollen J.K. katsoo, ettei tapauksessa ole ollut kysymys elinkeino taikka ansiotoimintaan liittyvästä riidasta. Riita ei myöskään liity osakkuuteen kaupallisessa yhtiössä eikä kysymys ole ollut ammattimaisesta sijoitustoiminnasta.
Toinen korvauspäätös
Uudessa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö katsoo edelleen asiassa olevan kysymys nimenomaan vakuutusehdoissa tarkoitetusta kaupallisen yrityksen osakkuudesta, eli J.K:n osakkuudesta K OY:ssä.
Valitus
J.K. oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.
Valituksessaan J.K. toistaa käsillä olevan riidan kulun ja taustat sekä toistaa vaatimuksensa perusteineen. J.K. tähdentää vielä, että riidan kohteena olevat K Oy:n osakkeet ovat alusta lähtien olleet hänen henkilökohtaisessa omistuksessaan. Omistusoikeus on myös vahvistettu asiaa koskevissa oikeudenkäynneissä joissa J.K. on ollut kantajana henkilökohtaisesti.
Valituksessaan J.K. katsoo, että niitä rajoitusehtojen kohtia, joihin vakuutusyhtiö päätöksissään on viitannut, tulisi tulkita siten, ettei vakuutuksesta korvata riitoja, jotka koskevat vakuutetun nykyistä, tulevaa tai suunniteltua elinkeinoverolain tai tulo- ja varallisuusverolain alaista toimintaa, lukuun ottamatta moottoriajoneuvoja ja sijoitustoimintaa jos sen arvo on alta 85.000 euroa.
J.K:n näkemyksen mukaan kyseisiä rajoitusehtoja ei voida tulkita siten, että niissä käytetyille termeille annettaisiin yleisen käytännön vastainen merkitys. J.K. toteaa, että muun muassa elinkeino- ja ansiotoiminta on määritetty tarkasti elinkeinoverolaissa, jossa on poissuljettu passiivinen sijoitustoiminta. J.K. toteaa lisäksi, että myös vakuutusehtojen kohdan 4.4 mukaan sellaisiin passiivista sijoitustoimintaa koskeviin riitoihin, joissa sijoituksen arvo jää alle 85.000 euron, tulee myöntää oikeusturvaetu.
J.K. toteaa vielä, ettei ehdoissa ole myöskään määritelty tarkemmin kaupallisen yrityksen käsitettä. Valituksen mukaan taloustieteellisessä kirjallisuudessa kaupallisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä joka suorittaa vapaaehtoista vaihdantaa hyödykkeillä markkinoilla. Olennaista määritelmässä on vaihdanta. Pelkkä hyödykkeiden passiivinen omistaminen ei täyttä kaupallisen yrityksen määritelmää. Näin ollen J.K:n näkemyksen mukaan edes suunnitellun yrityksen perustaminen ei olisi poistanut oikeutta oikeusturvaan.
Lopuksi J.K. kiinnittää huomiota ”liittyy” -sanan merkitykseen vakuutusehdon tulkinnassa. Valituksen mukaan nyt käsillä olevassa tapauksessa riita on koskenut sitä, onko kauppakamarin lunastuslautakunta asetettu lain mukaisesti ja onko osakkeiden omistusoikeus siirtynyt T Oy:lle. Riita ei ole koskenut osakkeiden aikaisempaa saantoa, jolloin olisi voinut olla mahdollinen liittymä suunniteltuun yritystoimintaan.
Edellä selostetuin perustein J.K. katsoo, että hänelle tulisi myöntää asiaan oikeusturvaetuus.
Vakuutusyhtiön vastine
Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja tapaukseen sovellettavat vakuutusehdot.
Vastineen mukaan käsillä olevassa riita-asiassa on ollut kysymys siitä, onko keskuskauppakamarin päätös koskien vähemmistöosakkeiden lunastamista pätevä ja onko J.K:lla tästä päätöksestä huolimatta edelleen omistusoikeus K Oy:n osakkeisiin. Kaupallisella yrityksellä tarkoitettaan vastineen mukaan liiketaloudellista voittoa tavoittelevaa yritystä, jollainen K Oy on ollut.
Näin ollen vastineen mukaan kysymyksessä on vakuutusehdoissa tarkoitettu kaupallisen yrityksen osakkeiden omistusta koskeva riita, jossa J.K. on ollut osapuolena nimenomaan osakkuutensa perusteella. Koska asia liittyy J.K:n osakkuuteen kaupallisessa yrityksessä, ei vakuutuksesta korvata hänen asianajokulujaan asiassa. Näkemyksensä tueksi yhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan antamaan ratkaisusuositukseen VKL 427/02.
Asiakkaan lisäkirjelmä
Vakuutusyhtiön vastineen johdosta toimittamassaan lisäkirjelmässä J.K. toistaa vielä kertaalleen vaatimuksensa perusteineen. Hän toteaa vielä, että riita on koskenut nimenomaan osakkeiden omistusoikeutta, eikä T Oy:n taikka J.K:n toimintaa osakkeenomistajina. Tapaukseen ei siten sovellu tulon hankkimista koskeva rajoitusehto, joka rajoittaa tulon hankkimista koskevat oikeusprosessit vakuutuksen ulkopuolelle ainoastaan sellaiset sijoitukset, jotka ylittävät 85.000 euroa. J.K:n mukaan myös
J.K. toteaa myös vakuutusyhtiön muuttaneen päätöksensä perusteluja jo kahdesti korvauskäsittelyn aikana ja nyt yhtiö on katsonut vastineessaan, ettei asiassa myönnetä oikeusturvaa, koska kysymyksessä on osakkeenomistajien välinen riita. J.K:n mukaan on pidettävä kyseenalaisena sitä, saako vakuutusyhtiö muuttaa päätöksensä perusteluja. J.K. viittaa hallintoprosessissa noudatettuihin periaatteisiin ja etenkin päätöksen muuttumattomuuden periaatteeseen. J.K. katsoo, että mikäli tämä muuttumattomuuden periaate hyväksytään, niin vakuutusyhtiön viimeistä lausumaa ei tulisi käsitellä.
Lopuksi J.K. katsoo vielä, ettei yhtiön mainitsema Vakuutuslautakunnan tapaus VKL 427/02 sovellu nyt käsillä olevaan riitaan.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Sovellettavat vakuutusehdot
Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, joka liittyy vakuutetun tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan muun vakuutetun nykyiseen, aiempaan, tulevaan tai suunniteltuun työhön, ammatinharjoittamiseen, virkaan, toimeen, elinkeino- tai ansiotoimintaan, kaupallisen yrityksen osakkuuteen tai jäsenyyteen tällaisen yrityksen hallinnollisissa elimissä tai muuhun pää- tai sivutoimiseen toimintaan tulon hankkimiseksi, ellei ole kysymys moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä johtuneesta syytteestä tai liikennevahingosta.
Ehtojen kohdan 4.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, joka liittyy sijoitustoimintaan tai yksittäiseen sijoitukseen, jonka arvo riidan syntyessä tai sijoitusta tehtäessä on ylittänyt 85 000 euroa
Ratkaisusuositus
Käsillä olevassa tapauksessa on kysymys siitä, tuleeko vakuutusyhtiön myöntää J.K:lle oikeusturvaetu osakkeiden omistamista koskevaan riita-asiaan.
Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan J.K. on vuonna 2002 ostanut K Oy:n osakkeita tarkoituksenaan siirtää osakkeet sittemmin perustettavan osakeyhtiön nimiin. J.K. päätti kuitenkin asiaa tarkemmin selviteltyään antaa sijoitusyhtiön perustamisen raueta ja näin ollen osakkeiden omistus säilyi hänen nimissään. Vuonna 2007 valtaosan K Oy:n osakkeista omistanut kaupunki päätti myydä osakkeensa T Oy:lle. Samassa yhteydessä keskuskauppakamarin lunastuslautakunta antoi päätöksen, jonka mukaan vähemmistöosakkeet voidaan lunastaa. J.K:n ei hyväksynyt osakkeiden kauppahintaa ja asiaa ryhdyttiin käsittelemään välimiesmenettelyssä. J.K. katsoi, että välimiesmenettely oli lain vastainen ja nosti asiassa kanteen X:n kaupungin käräjäoikeudessa. Asian käsittely eteni sittemmin hovioikeuden kautta korkeimpaan oikeuteen, josta asia siirrettiin Y:n kaupungin käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Vakuutusyhtiö epäsi asiassa oikeusturvaedun perusteella, että käsillä oleva riita liittyy vakuutetun osakkuuteen kaupallisessa yrityksessä. Yhtiö on myös katsonut kysymyksen olevan toiminnasta tulon hankkimiseksi. Yhtiö toteaa tällaisten riitojen olevan rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle vakuutusehdoissa. J.K:n näkemyksen mukaan kyseisten ehtokohtien ei voida katsoa soveltuvan nyt käsillä olevaan riitaan.
Lautakunta toteaa, että käytettävissä olevan selvityksen mukaan on nyt käsillä olevassa tapauksessa arvioitavana oleva riita-asia koskenut nimenomaan J.K:n omistusoikeutta kyseisiin K Oy:n ja sittemmin TK Oy:n osakkeisiin. Sekä K Oy:tä että TK Oy:tä on pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla kaupallisena yrityksenä. Selvityksestä ilmenee myös, että osakkeet olivat alun perin tarkoitus hankkia perustettavalle sijoitusyhtiölle, mutta jäivät kuitenkin sittemmin J.K:n nimissä olevan Y-tunnuksen nimiin.
Lautakunta toteaa, että kodin vakuutuksiin sisältyvän oikeusturvavakuutuksen perustarkoitus on, että vakuutus on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan vakuutettujen yksityiselämään liittyviin riitoihin. Näin ollen vakuutuksen ulkopuolelle on kattavasti rajattu vakuutetun ansio-, elinkeino-, tulonhankinta- yms. toimintaan liittyvät asiat, joista edellä mainittu kaupallisen yrityksen osakkuus on yksi. Rajoitusehdon sanamuodon mukaan sen soveltamisen edellytyksenä on rajoitetun toiminnan liittyminen asiaan, johon oikeusturvaetua haetaan. Tämän perusteella lautakunta katsoo, ettei ehdon soveltaminen edellytä asian suoranaisesti koskevan rajoituksen kohteena olevaa toimintaa. Riittävää on tässä suhteessa, että asialla on looginen, suora ja todettavissa oleva yhteys ja liittymä rajoituksen kohteeseen.
Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan on tapauksen olosuhteet huomioon ottaen, arvioitavana olevan riidan katsottava liittyvän kaupallisen yrityksen osakkuuteen rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla.
Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää yhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Tämän ratkaisun antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen Sihteerinä toimi Hanén.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA