Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 16.12.2015 mukaan A:lle (s. 1946) määrättiin elokuusta 2011 alkaen hormonilääkkeitä rintasyövän hoitoon. Käytössä olleet valmisteet olivat letrotsoli, tamoksifeeni ja eksemestaani. Lääkitys lopetettiin keväällä 2013. Lääkkeiden käytön aikana A:lle ilmaantui jatkuvia nivel- ja lihaskipuja, joita lääkevalmisteen vaihtaminen tai lääkkeiden käytön lopetus eivät lopettaneet. Kipujen lisäksi tuli jalkapohjien ”kärvennys”; joskus tuntuu siltä, että A kävelisi lasinsirujen päällä. A:n liikkuminen on vaikeutunut ja keväästä 2015 alkaen hän on joutunut turvautumaan rollaattoriin. A katsoi, että oireet johtuivat hormonilääkityksestä, ja haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö piti todennäköisenä, että A:n oireet olivat seurausta hänelle annetuista hormonilääkkeistä. Yhtiö viittasi kuitenkin lääkevahinkovakuutuksen rajoitusehtoon, jonka mukaan vahinkoa ei korvata, mikäli sairaus tai vamma on seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskin ottamisesta hoidettaessa sairautta tai vammaa, joka hoitamattomana on hengenvaarallinen tai saattaa aiheuttaa vaikean ruumiinvamman. Yhtiö katsoi, että A:lle annettu hormonihoito oli ollut vakuutusehtojen tarkoittamaa välttämätöntä riskinottoa vakavan sairauden eli rintasyövän hoidossa. A:lla todettiin rintasyöpä, jonka hoitoon kuuluu osana solunsalpaajahoito. Solunsalpaajia A:lle ei kuitenkaan voitu antaa hänen sydänsairauksiensa vuoksi, joten vaihtoehtoisena hoitona annettiin hormonivalmisteita. Lääkehoidon seurauksena tulleet lihas- ja nivelkivut ovat olleet seurausta vakuutusehtojen tarkoittamasta lääketieteellisesti välttämättömästä riskinotosta. Mikäli rintasyövän hoitoa leikkauksen jälkeen ei jatketa hyväksi todettuja lääkehoitoja käyttäen, eloonjäämisennuste pienenee ja syövän uusiutumisriski kasvaa selvästi. Näillä perusteilla vakuutusyhtiö hylkäsi A:n korvaushakemuksen.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A kritisoi häntä hoitaneiden lääkäreiden toimintaa ja asennetta. A katsoo, että hänelle ei ole annettu riittävää, perusteellista ja ymmärrettävää tietoa hormonihoidon mahdollisista riskeistä. Mikäli riskeistä olisi kerrottu, A olisi kieltäytynyt hoidosta. A kertoi kivusta lääkäreille, mutta ei tullut kuulluksi. A katsoo, että hänelle on hoidon seurauksena aiheutunut monihermosairaus.

Vakuutusyhtiön päätöksessä ei ole huomioitu sitä, että kivut eivät loppuneet lääkityksen lopettamiseen. Kivut haittaavat arkipäivän toimintoja, kuten ruoanlaittoa ja liikkumista. Kipulääkkeet eivät auta. A:lla on ristiselän alueella polttavia ja viiltäviä kipuja. Kotona A pystyy liikkumaan ilman rollaattoria, mutta ulkona sitä on käytettävä. A katsoo, että vahinko tulee korvata lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan päätöksessään esitetyt seikat.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 13.10.2009 ̶ 14.1.2014. Lisäksi lautakunnan käytössä on syöpätautien klinikan 5.8.2013 päivätty selvitys Potilasvakuutuskeskukselle ja Potilasvakuutuskeskuksen hankkima, emeritusprofessori, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Risto Johanssonin antama asiantuntijalausunto.

Syöpätautien klinikan sairauskertomustekstien (alkaen 18.8.2011) mukaan A:lta on 13.7.2011 poistettu oikeasta rinnasta kasvain, joka on mikroskooppitutkimuksessa todettu tiehytperäiseksi (duktaaliseksi). Erilaistumisaste on ollut II. Kasvain on ollut kooltaan 22 mm. Kainalossa on vartijaimusolmukkeessa todettu syöpäkasvua. Kasvaimen on todettu olleen vahvasti estrogeeniin reagoiva. Leikkaus on ollut rinnan säästävä. Aiempana sairautena A:lla on tammikuussa 2011 ollut sydämenpysähdys. A:lla on epäilty ST-nousuinfarktia ja hänelle on kehittynyt sydämen vajaatoiminta ja myöhemmin korjaantunut munuaisen vajaatoimintatilanne. Sydänlihassairauden vuoksi A on ollut kontrollikäynnillä sydäntautien poliklinikalla huhtikuussa 2011. Lääkityksenä on ollut Emconcor, Amlodipin, Cardace, Furesis ja tarvittaessa Tenox. A:n aiemmat sairaudet, etenkin sydämen vajaatoiminta, huomioiden on katsottu, että solunsalpaajahoito olisi riski A:n terveydelle. Tämän vuoksi on päädytty aloittamaan sädehoidon liitännäislääkehoitona hormonihoito. Lääkityksen kokonaiskestotavoitteeksi on asetettu 5 vuotta ja hoito on aloitettu Femarilla (letrotsoli). Lääkitys on ollut tarkoitus vaihtaa tamoksifeeniksi kolmen vuoden kohdalla. Luun haurastumista ehkäisemään on aloitettu kalkki-D-vitamiinivalmiste.

A:lle on annettu sädehoitoa 20.9. ̶ 26.10.2011. A on 10.2.2012 ollut tutkittavana oikean lonkan kivun vuoksi. A on kertonut, että oikeassa lonkassa lantion seudussa alaselässä on ollut kipua jo syyskuusta 2011 lähtien ja kipu on vain ärtynyt viimeisten kahden viikon aikana. A:lle on tehty lähetteet verikokeisiin ja vartalon tietokonekerroskuvaukseen. Tietokonekerroskuvauksessa on 17.2.2012 todettu toisessa lannenikamassa painumamurtuma. Merkinnän 22.5.2012 mukaan A:lla on luustotiheysmittauksessa todettu osteoporoosi. Rintasyövän 1-vuotiskontrollikäynnillä 3.7.2012 A on kertonut, että hänellä on letrotsolin aloittamisen jälkeen ollut nivelkipuja ja sääressä myös lihaskipuja. Letrotsoli on päädytty tauottamaan kahdeksi viikoksi ja ohjeistettu aloittamaan lääkitys tämän jälkeen uudestaan. Mikäli haitat alkavat uudestaan hankalana, on suunniteltu lääkkeen vaihtoa tamoksifeeniin. Merkinnän 30.7.2012 mukaan A on lopettanut letrotsolin heinäkuun 2012 alkupuolella, mutta erilaiset lihas- ja nivelkivut ovat olleet ennallaan ja liikkuminen tämän vuoksi hankalaa. A:lle on kirjoitettu tamoksifeeniresepti. Kontrollikäynnillä 17.8.2012 A on kertonut saaneensa sivuvaikutuksia myös tamoksifeenista. Lihas- ja nivelkipuja on ollut edelleen. Sairauskertomusmerkinnän 25.10.2012 mukaan A on lopettanut tamoksifeenin käytön. Merkinnän 19.11.2012 mukaan lääkitykseksi on vaihdettu Aromasin (eksemestaani) ja sovittu kahden viikon päähän seurantakäynti haittavaikutuksista. Kontrollikäynnillä 4.12.2012 A on kertonut, ettei Aromasinista ole tullut lisää vaikeita fyysisiä haittoja. Sairauskertomustekstin 4.3.2013 mukaan A on lopettanut Aromasinin käytön joulukuun 2012 kontrollikäynnin jälkeen. Lääkitykseksi on päädytty kokeilemaan vielä Arimidex-lääkettä. Sairauskertomusmerkinnän 21.3.2013 mukaan myös Arimidex on päätetty lopettaa, koska A:n sorminivelet ja etenkin olkapää ovat turvonneet ja kipeytyneet lääkkeen käytön aikana.

Syöpätautien klinikan sairauskertomustekstin 21.11.2013 mukaan A on edelleen kärsinyt letrotsolin aloituksen jälkeen alkaneesta jalkojen jäykkyydestä ja kävelyvaikeudesta sekä kivuista. A on kuvannut tunnetta ikään kuin hänet olisi kehon puolivälistä ”katkaistu”. Aiemmin A oli ollut liikunnallinen, mutta nyt hän on joutunut jättämään kaiken kuntoliikunnan. Hormonihoitokokeilujen lopettamisesta on päätetty yhteisymmärryksessä A:n kanssa ja tehty päätös pelkästä seurannasta jatkossa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n oireet korvata rintasyövän hoitoon käytettyjen hormonivalmisteiden aiheuttamana lääkevahinkona.

A on kirjelmissään kritisoinut tehtyjä hoitoratkaisuja ja häntä hoitaneiden lääkäreiden toimintaa muutenkin. Tältä osin Vakuutuslautakunta ei käsittele asiaa, koska nämä kysymykset eivät kuulu lautakunnan toimialaan.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2015 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 6.1 mukaan lääkevahinkoa ei korvata, mikäli sairaus tai vamma on seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskin ottamisesta hoidettaessa sairautta tai vammaa, joka hoitamattomana olisi hengenvaarallinen tai saattaa aiheuttaa vaikean ruumiinvamman. (…)

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että A:n korvattavaksi vaatimat oireet ovat todennäköisessä syy-yhteydessä rintasyövän hoitoon määrättyjen hormonilääkkeiden käyttöön. Riitaista on, onko kysymyksessä ollut vakuutusehdoissa tarkoitettu välttämätön riskinotto.

Lääkkeiden käyttöön liittyy aina erilaisten haittavaikutusten mahdollisuus. Vakavia sairauksia tai vammoja hoidettaessa joudutaan lääkityksessä usein ottamaan tietoisia riskejä. Lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa on rajattu korvattavuuden ulkopuolelle vahingot, jotka ovat aiheutuneet välttämättömästä riskinotosta sellaista sairautta tai vammaa hoidettaessa, joka hoitamattomana voi olla hengenvaarallinen tai aiheuttaa vaikean ruumiinvamman.

Rintasyövän hoito koostuu usein leikkauksesta, sädehoidosta ja lääkehoidosta. Hoitokokonaisuus määräytyy syövän ominaisuuksien ja levinneisyyden perusteella. Ensisijainen ja yleisin hoitomenetelmä on leikkaus. Rinnan säästävän leikkauksen jälkeen annetaan käytännössä aina sädehoitoa. Liitännäislääkehoitoa eli adjuvanttilääkehoitoa suositellaan yleensä, jos kainalon imusolmukkeista on löytynyt kasvainkudosta tai syövän uusiutumisen riski on suuri. Liitännäislääkehoidossa voidaan käyttää hormonaalisia hoitoja, solunsalpaajia ja vasta-ainehoitoa. Osa rintasyöpäsoluista käyttää hyväkseen elimistön omia hormoneja, käytännössä estrogeenia. Hormonaalisen hoidon tarkoituksena on estää estrogeenin vaikutus.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään oleviin lääketieteellisiin selvityksiin. A:lta on 13.7.2011 poistettu oikeasta rinnasta rintaa säästävällä leikkauksella rintasyöpäkasvain, jonka on todettu olleen vahvasti estrogeeniin reagoiva. Syöpäkudosta on todettu myös oikean kainalon vartijaimusolmukkeessa. A:lle ei ole voitu aloittaa solunsalpaajahoitoa aiemmin todetun sydänsairauden vuoksi, joten sädehoidon liitännäislääkehoidoksi on aloitettu hormonilääkitys. Vakuutuslautakunta viittaa edellä kerrottuun rintasyövän hoidosta. Lautakunta katsoo, että hormonilääkityksen määräämisessä on ollut kyse välttämättömästä riskinotosta hoidettaessa levinnyttä rintasyöpää. Lautakunta pitää tällä perusteella vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila