Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt E.H. oli ollut asioimassa 23.7.2012 kello 7.12 päivittäistavarakauppa A:ssa. E.H. oli kävellyt pitkin marketin käytävää ja kompastunut lattialle jätettyyn leipälaatikkoon. Leipälaatikko oli jäänyt lattialle myyjän poistuttua hetkeä aiemmin leipähyllyn toiselle puolelle täyttämään hyllyä. Myyjä ja E.H. vaihtoivat tervehdyksen juuri ennen vahinkotapahtumaa.

E.H:n nilkka murtui tapahtuneen johdosta ja vamma vaati leikkaushoitoa. Jalka oli kaatumisesta johtuen kipsissä kahdeksan viikkoa ja hän on kipsin poiston jälkeen käynyt läpi fysioterapisen kuntoutuksen. E.H. haki korvauksia kaatumisen aiheuttamasta henkilövahingosta A:n vastuuvakuutuksesta

Asian käsittely vakuutusyhtiössä

Korvauspäätös

Korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja toteaa, että vakiintuneen käytännön mukaan päivittäistavarakaupat täyttävät hyllyjä tuot­teiden riittävyyden varmistamiseksi myös kaupan aukioloaikoina. Tällöin on mahdollista, että myyjät tuovat tuotteita laatikoissa hyllyjen eteen niiden täytön jouduttamiseksi ja helpottamiseksi. Yhtiön mukaan vahingon sattuessa myyjä oli parhaillaan täyttämässä hyllyä, jolloin on normaalia, että hänellä oli leipälaatikko mukanaan. Laatikkoa ei päätöksen mukaan myöskään jätetty lojumaan käytävälle hyllyjen täytön jälkeen, vaan täyttäminen oli vielä kesken.

Päätöksessään yhtiö katsoo, että A on huolehtinut asianmukaisesti asiakkaidensa turvallisuu­desta eikä vahinko ole sattunut A:n syyksi luettavasta huolimat­tomuudesta tai laiminlyönnistä. Kyseessä on tapaturmainen vahinko, joka ei ole kenenkään syytä. Yhtiö toteaa, että koska A ei ole tapahtuneesta korvausvastuussa, ei tapaturmasta aiheutuneita kuluja voida maksaa A:n vastuuvakuutuksesta.

Uudelleenkäsittelypyyntö

E.H. oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassaan uudelleenkäsittelyä. E.H:n mukaan henkilökunnan tehtävänä on pitää kaupan kulkutiet turvallisina ja näin ollen edesvastuutonta jättää käytäville esteitä, joihin asiakas voi kompastua.

Uusi korvauspäätös

Vakuutusyhtiö toistaa ensimmäisessä päätöksessään lausutun ja toteaa lisäksi, että palveluntarjoajan velvollisuus on huolehtia tiloissa kulkevien henkilöiden turvallisuudesta esimerkiksi huolehtimalla tilojen asianmukaisesta siivouksesta. Tilojen siivouksessa tai kunnossapidossa tapahtuneen laiminlyönnin johdosta palveluntarjoajalle voi syn­tyä korvausvastuu tiloissa asioineelle henkilölle aiheutuneesta vahingosta.

Yhtiö toteaa kuitenkin, että tässä tapauksessa vahinko oli tapahtunut aamulla kaupan avauduttua, jolloin kaupan henkilökunta oli vasta ollut laittamassa tavaraa hyllyihin myyntiin. Tämän vuoksi leipälaatik­ko oli ollut lattialla hyllyn vieressä. Laatikko oli ollut selkeästi havaittavissa kokonsa ja värityksensä takia.

Kyseinen leipälaatikko oli ollut lattialla vähän aikaa, kun tavaroita oli aamulla laitettu myyntiin. Laatikko ei ollut vaarallisesti sijoitettuna esimerkiksi nurkan taakse, josta se olisi tullut yllättäen kaupassa liikkuvien henkilöiden eteen. Laatikko oli sijainnut suoralla käytävällä hyllyn vieressä.

Päätöksen mukaan päivittäistavarakaupassa, kuten muissakin tiloissa liikkuvien henkilöiden on noudatet­tava normaalia varovaisuutta. Tähän normaaliin varovaisuuteen voidaan katsoa kuu­luvan mm. kävelynopeuden oikea sovittaminen sekä ympäristön tavanmukainen tark­kailu.

Yhtiö katsoo, että vakuutuksenottaja ei ole toiminut huolimattomasti, kun leipälaatikko oli ollut väliaikaisesti käytävällä tuotteita myyntiin laitettaessa. Laatikko olisi ollut väri­tyksensä, kokonsa ja sijaintinsa puolesta hyvin havaittavissanne. Yhtiön näkemyksen mukaan vahingon syynä on ollut se, ettei E.H. ole katsonut kulkiessaan eteensä, minkä johdosta hän oli kaatunut lattialla olleeseen laatikkoon. Näin ollen vahinko ei ole seura­usta mistään vakuutuksenottajan puolella olevasta huolimattomuudesta, vaan vahin­koa kärsineen omasta menettelystä. Kysymys on siten tapaturmaisesta vahingosta, josta vakuutuksenottajamme ei ole korvausvelvollinen.

Valitus

E.H. oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan E.H. toistaa vaatimuksensa ja katsoo A:n olevan vahingonkorvausvastuussa hänelle aiheutuneesta henkilövahingosta. Kysymyksessä on siten A:n vastuuvakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma.

E.H:n näkemyksen mukaan tapauksessa kyse on tuottamuksellisesta menettelystä, koska myyjä oli tilanteessa poistuttuaan leipäkorin välittömästä läheisyydestä laiminlyönyt siirtää korin sellaiseen paikkaan, jossa asiakas taikka myymälän henkilökuntaan kuuluva henkilö ei voi siihen kompastua. Leipäkori ei tilanteessa ollut useamman leipäkorin yhteydessä vaan ainoana kulkuesteenä lattialla. Eteenpäin kävelevän henkilön katse ei yleisen elämänkokemuksen perusteella suuntaudu suoraan alaspäin jalkateriin vaan kulkusuunnassa eteenpäin tai kohti keskustelukumppania. Myyjä oli poistunut hyllyn toiselle puolelle ennen E.H:n saapumista leipähyllyn eteen. E.H. oli tervehtinyt myyjää, jolloin hänen huomionsa oli ollut kiinnittyneenä myyjään. Näin ollen on luonnollista, ettei E.H. ollut havainnut lattialle jäänyttä leipälaatikkoa.

Valituksessa todetaan lisäksi, että koska liikkeenharjoittajalla on korostunut huolellisuusvelvollisuus, tulee tämän pystyä esittämään selvitys siitä, että tilanteessa on ryhdytty kaikkiin tarpeellisiin varotoimenpiteisiin ja vahinko on aiheutunut tästä huolimatta. Näin ei ole tapauksessa toimittu, kun myyjä on jättänyt leipäkorin lattialle.

Edellä mainitun perustein E.H. vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan hänelle vahingosta aiheutuneet hoitokulut sekä korvausta tilapäisestä haitasta yhteensä 5.500,00 euroa henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositusten kohdan 49.3 §:n mukaisesti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja sovellettavat vakuutusehdot sekä viittaa asiassa annettuihin korvauspäätöksiin ja toistaa niissä lausutun.

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että A on näyttänyt toimineensa huolellisesti. Vahingon sattuessa myyjät olivat juuri kaupan avaamisen jälkeen täyttämässä hyllyjä ja kori oli tällöin ollut lattialla täyttämisen ajan. Mikäli kori olisi jätetty pidemmäksi aikaa käytävälle täyttämisen jälkeen, olisi asiaa ehkä arvioitava toisin.

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan E.H:n esittämiin korvausvaatimuksiin ja toteaa, ettei yhtiössä ole käsitelty korvausta euromääräisten vaatimusten osalta, koska asiassa on katsottu, ettei korvattavan vakuutustapahtuman määritelmä täyty. Yhtiö toteaa vastineessaan ottavansa kuitenkin yleisesti kantaa vahingon määrään valituksessa esitetyn johdosta.

Tilapäisen haitan osalta yhtiö viittaa henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksiin sekä liikennevahinkolautakunnan normeihin ja ohjeisiin ja toteaa, että mikäli vahinko katsottaisiin korvattavaksi A:n toiminnan vastuuvakuutuksesta, olisi vakiintunutta korvauskäytäntöä vastaava korvausmäärä 1.300 euroa. Korvauksen määrittämisessä tulee ottaa huomioon E.H:lle vahingosta aiheutuneen henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä aiheutuneen haitan kestoaika.

Hoitokuluista vaaditun korvauksen määrästä yhtiö toteaa, ettei yhtiölle ole esitetty sellaisia selvityksiä, joiden perusteella korvauksen määrästä voisi vastineen yhteydessä lausua. Mikäli A:n katsotaan olevan vahingonkorvausvastuussa E.H:n vahingosta, varaa yhtiö tilaisuuden käsitellä asian tältä osin saatuaan tarvittavat selvitykset.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olleelle päivittäistavarakauppa A:lle tilaisuuden antaa asiassa vastineensa. Vakuutuksenottaja on ilmoittanut, ettei sillä ole kommentoitavaa asiassa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainkohdat

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahingonkärsineen ikä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu voimassaolevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuskauden aikana sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin

Ratkaisusuositus

Käsillä olevassa tapauksessa vahingonkärsinyt E.H. on 23.7.2012 kompastunut päivittäistavarakauppa A:n lattialla olleeseen leipäkoriin seurauksin, että E.H. loukkasi nilkkansa.

Vakuutuslautakunnalla käytössä olevan selvityksen mukaan vahinko oli tapahtunut kello 7.12 aamulla juuri kaupan aukeamisen jälkeen, jolloin myyjät vielä täyttivät hyllyjä. Vahinkohetkellä myyjä oli juuri siirtynyt käytävän toiselle puolelle ja leipälaatikko oli jäänyt käytävän toiselle puolelle. E.H. oli myyjää tervehtiessään kävellyt reippaasti eteenpäin eikä ollut huomannut laatikkoa käytävällä. Lautakunnalle toimitetun valokuvan mukaan kyseinen laatikko oli väriltään punainen. Laatikko oli matala, noin hyllyn alareunaan yltävä. Valokuvan perusteella voi arvioida, että laatikko vei noin puolet käytävän leveydestä.

Vakuutusyhtiö on päätöksessään katsonut, ettei liikkeenharjoittaja A ole voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa E.H:n kärsimästä vahingosta eikä näin ollen myöskään korvausta voida maksaa A:n toiminnan vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kysymys on ollut puhtaasta vahingosta, josta kukaan ei ole vastuussa, koska laatikkoa ei ole jätetty käytävälle vaan hyllyjen täyttö oli kesken. Lisäksi E.H:n olisi pitänyt pystyä havaitsemaan lattiapinnasta selkeästi erotettavissa oleva laatikko, mikäli hän olisi havainnoinut ympäristöään normaalisti. E.H:n näkemyksen mukaan myyjä siirtyessään hyllyn toiselle puolelle ei olisi saanut jättää leipäkoria sellaiseen paikkaan, jossa asiakas saattaa siihen kompastua.

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti joko tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan sitä, että korvausvelvollinen on aiheuttanut toiselle vahingon huolimattomuudellaan, laiminlyönnillään tai virheellään. Yleisölle palveluja tarjoavalla yrityksellä on vakiintuneesti katsottu olevan korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että sen liiketiloissa voi turvallisesti liikkua. Palvelujen tarjoajalla on näyttötaakka siitä, että se on asianmukaisesti huolehtinut liiketilojensa kunnosta ja puhtaanapidosta. Asiassa on siten kyse siitä, onko myymälä osoittanut huolehtineensa käytävien kunnosta ja puhtaanapidosta huolellisesti ja asianmukaisesti.

Edellä olevan ja toimitettujen värivalokuvien perusteella arvioituna lautakunta katsoo, että vaikka leipäkori on sinänsä väritykseltään ollut erotettavissa myymälän lattiasta, saattaa se olla hankalasti havaittavissa erityisesti mataluutensa vuoksi. Laatikko on myös peittänyt noin puolet käytävän kokonaisleveydestä. Lisäksi lautakunnan käsityksen mukaan ruokatavarakaupassa tulisi pitää käytävät esteettöminä, etenkin kun otetaan huomioon se, että kaupassa asiakkaan huomio saattaa usein kiinnittyä pois lattiapinta-alasta myyntiartikkeleihin.

Edellä olevan perusteella lautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole riittävässä määrin varautunut kyseisentyyppisessä tilassa ennakoitavissa oleviin riskitilanteisiin, kun leipäkori oli jätetty käytävälle, vaikka hyllyjentäyttö oli vielä kesken. Tämän vuoksi lautakunta suosittaa, että E.H:n vahinko korvataan vakuutuksenottajan toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Tilapäinen haitta

E.H. on valituksessaan esittänyt euromääräisenä vaatimuksena korvausta kivusta ja särystä henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositusten kohdan 49.3 §:n mukaisesti 5.500,00 euroa. Yhtiö on ottanut kantaa kivusta ja särystä mahdollisesti maksettavan korvauksen määrään, vaikkakin se on kiistänyt korvauksen perusteeltaan. Yhtiön näkemyksen mukaan ottaen huomioon vahingosta E.H:lle aiheutuneen henkilövahingon laadun ja vaikeusasteen sekä sen edellyttämän hoidon laadun ja kesto-ajan, asiamukainen vakiintunutta korvauskäytäntöä vastaava korvaus olisi 1.300 euroa, joka sijoittuu liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) alakolmannekseen.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus kokonaisarvion perusteella. Vahingonkorvauslain 5 luvun 2c §:ssä luetellaan ne keskeiset perusteet, jotka tulee ottaa huomioon määrättäessä korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Korvauksen määrä arvioidaan niiden mukaan objektiivisesti.

Arvioidessaan vamman vahingonkärsijälle aiheuttamaa kipua ja särkyä ja muuta tilapäistä haittaa lautakunta on käyttänyt apunaan liikennevahinkolautakunnan antamia normeja ja ohjeita sekä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia, joita yleisesti sovelletaan vahingonkorvauskäytännössä. Kyseisiä normeja ja suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene. Normeja sovellettaessa ei yhden yksittäisen kriteerin täyttyminen ratkaise henkilövahingon sijoittumista tiettyyn luokkaan tai tiettyyn kohtaan luokan sisällä. Ratkaisu on tehtävä kokonaisharkinnan perusteella.

Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen vammaluokkaan 3, lievää vaikeammat vammat, kuuluvat mm. pitkien luiden murtuma tai murtumat, jotka voivat vaatia myös leikkaushoitoa, mutta paranevat oletetussa ajassa sekä vaikea sijoiltaanmeno, jossa on nivelsiderepeämiä ja joista jää pysyvää haittaa. Lievää vaikeammille vammoille on ominaista, että niihin tai niiden hoitoon ei liity komplikaatiota, niiden jatkohoidossa ei tarvita korjausleikkauksia, niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1-3 viikkoa, toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3-7 kuukaudessa ja niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä. Tässä vammaluokassa korvaukset vuonna 2012 vaihtelivat 1.000 – 3.600 euroon.

Vammaluokkaan 4, vaikeat vammat, kuuluvat mm. hidastuneesti luutuva murtuma, luunmurtumaan tai sijoiltaanmenoon liittyvä hermo- tai verisuonivamma, luunmurtumaa seuraava märkäinen tulehdus, murtuman jälkeinen nivelen jäykistymä ja nivelrikko sekä vaikea kaula-, rinta- tai lannerangan murtuma, johon ei liity pysyvää hermovammaa. Vaikeille vammoille on ominaista mm., että raajavammojen hoidossa tarvitaan vaativia kirurgisia toimenpiteitä (useiden murtumien kiinnitysleikkaukset, nivelen, raajan, verisuonten tai hermojen suurehko korjausleikkaus) ja ne tarvitsevat sairaalahoitoa 3-8 viikkoa, toiminnallinen toipuminen vaatii yli kahdeksan kuukautta ja niiden jättämä pysyvä toiminnallinen haitta on merkittävä. Korvaukset vammaluokassa 4 vaihtelivat vuonna 2012 3.600 – 8.700 euroon.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun 3.8.2012 päivätyn E-lääkärinlausunnon mukaan E.H:lla todettiin vammana oikean nilkan pirstaleinen trimalleolaarimurtuma, joka on hoidettu leikkaamalla. E.H. on ollut jatkokuntoutuksessa ortopedisellä kuntoutusosastol­la ajalla 26.7.–8.8.2012 ja geriatrisella jatkokuntoutusosastolla ajalla 8.8.–18.9.2012. Nilkassa on ollut pitkä varauskielto (viisi viikkoa varaamatta, puolipainovaraus kaksi viikkoa, kokopai­novaraus yksi viikko). Kokonaiskipsihoitoaika on todettu olevan kahdeksan viikkoa ja jatkossa E.H:n on katsottu tarvitsevan fysioterapiaa nilkan kuntouttamiseksi.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo E.H:lle aiheutuneen kivun ja säryn ja muun tilapäisen haitan kuuluvan liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3 (lievää vaikeammat vammat) luokan ylärajalle, jonka lautakunta katsoo vastaavan myös henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan kohdan 49.3 §:n alarajan mukaista korvausta. Edellä mainituin perustein ja huomioiden E.H:n kärsimän vamman laatu ja sen vaatima hoito lautakunta pitää asianmukaisena korvauksena 3.500 euroa.

Hoitokulut

E.H. on valituksessaan vaatinut korvattavaksi sairaala- ja poliklinikkakuluja yhteensä 97,80 euroa, ambulanssikuljetuksen omavastuuosuuden 9,25 euroa sekä sairaala- ja kuntoutuspalveluista laskun mukaan 14.322 euroa.

Yhtiö on todennut, ettei näitä koskevia vaatimuksia ole vielä käsitelty, mutta yhtiö on kuitenkin vastineessaan ottanut myös niihin yleisesti kantaa. Yhtiön mukaan sairaala- ja kuntoutuspalveluista annetusta laskusta tulisi korvattavaksi ainoastaan asiakasmaksuosuus, mikäli sairaanhoidon katsotaan olevan syy-yhteydessä sattuneeseen tapaturmaan. Myös muiden kustannusten osalta yhtiö toteaa tarvitsevansa lisäselvitystä ennen päätöksen antamista.

Näin ollen Vakuutuslautakunta ei voi tässä vaiheessa ottaa kantaa hoitokulukorvausten määrästä mahdollisesti syntyvään riitaan tai sen lopputulokseen.

Johtopäätös

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan E.H:lle tilapäisestä haitasta yhteensä 3.500 euroa.

Tämän ratkaisun antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen Sihteerinä toimi Hanén.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA