Haku

VKL 278/15

Tulosta

Asianumero: VKL 278/15 (2015)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 20.11.2015

Koiran vastuuvakuutus. Auton törmääminen koiraan. Näyttö vakuutustapahtumasta.

Tapahtumatiedot

P.K. ajoi aamulla 13.12.2015 autollaan valtatietä noin 60 kilometrin tuntinopeudella. Noin 20–30 kilometriä ennen X:n kaupunkia P.K. kertoo törmänneensä T.J:n omistamaan koiraan ja että hänen autonsa etupuskuri vaurioitui törmäyksessä. Koira on tapauksen jälkeen käytetty eläinlääkärissä ja sillä on todettu vasemmassa etujalassa pieni haava, muutoin koira on ollut normaali. P.K. hakee korvausta autonsa vaurioista T.J:n koiran vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö ei ole korvannut vahinkoa. Auton etuosan vaurioiden ei voida todeta aiheutuneen törmäyksestä koiran kanssa. Yleisen elämänkokemuksen perusteella ei voida katsoa, että 60–80 kilometrin tuntivauhdissa äkkijarrutuksen tekevän ajoneuvon ja koiran törmäyksen yhteydessä autoon iskeytyvä koira voisi selvitä iskusta vammoitta. Ainoastaan havainto siitä, että koira on nähty tapahtumapaikalla, ei riitä toteamaan syy-yhteyttä vaurioiden ja tapahtuman välillä.

Asiakkaan valitus

P.K:lla on kolmen todistajan lausunto tapahtuneesta kolarista ja vaurioista. Auto on ollut täysin ehjä ennen kolaria ja koiran tuntomerkit on annettu vakuutusyhtiölle ja koiran omistaja on saapunut törmäyspaikalle heti miten törmäyksen jälkeen.

T.J. ei suostunut antamaan koiran sijainnin GPS-tietoja eikä poliisi voinut auttaa myöskään saamaan niitä. Paikallisen poliisin mukaan ei ole kovin tavatonta, että iso metsästyskoira selviää vähin vahingoin vastaavasta törmäyksestä. Vahinko on siten aiheutunut törmäyksestä koiraan.

P.K. mukaan hän sai jarrutettua auton vauhtia jonkin verran ja hänen arvionsa mukaan törmäysnopeus koiraan on ollut noin 40–50 kilometrin tuntinopeudella. Törmäys tuli ihan auton etukulmaan viistosti puskuriin osuen. On mahdollista, että koira ei ole vahingoittunut törmäyksessä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan korvausta vaativan velvollisuus on näyttää toteen aiheutunut vahinko, vahinkotapahtuman ja vaurioiden välinen syy-yhteys ja vahingon määrä. P.K. on kertomuksensa mukaan ajanut 13.12.2014 aamulla noin 70–80 kilometrin tuntivauhtia autojonon viimeisenä, hän on huomannut äkkiarvaamatta koiran tulevan noin 10–20 metrin päässä mutkassa tien oikealla laidalla maantiekaiteen takaa, yrittänyt jarruttaa voimakkaasti ennen törmäystä ja yrittänyt väistää koiraa vasemmalle, mutta koira osui hänen autonsa oikeaan etukulmaan. Myöhemmin hän kertoi koiran iskeytyneen koko leveydeltään kylki edellä puskuriin. P.K:n mukaan hän pysäytti auton ja kääntyi takaisin arvioimaan tilannetta. Koira oli ojassa vilkuillen edestakaisin, mutta hävisi sillä välin kun P.K. pysäköi autonsa turvalliseen kohtaan. Koiran omistaja tuli paikalle noin viiden minuutin kuluttua tapahtuneesta.

Koiran omistajan T.J:n kertomuksen mukaan koiran suorittaessa hirvenhaukkukoetta hirvi lähti ylittämään tietä koira perässä haukkuen. T.J:n tullessa paikalle hän sai kuulla auton kuljettajalta koiran törmänneen autoon tietä ylittäessä. T.J. katsoi auton tilanteen ja otti koiran kiinni. T.J:n havaintojen mukaan koira oli tapauksen jälkeen vahingoittumaton. T.J. ei pidä itseään korvausvastuussa, sillä koira oli hänen havaintojensa mukaan tapauksen jälkeen kunnossa ja normaali. Koiraa käytettiin tapauksen jälkeen eläinlääkärissä.

Eläinlääkäri totesi koiralla pienen haavan vasemmassa etujalassa. Koirassa ei havaittu mitään normaalista poikkeavaa, sen tajunnantaso oli normaali, kuten myös sydän- ja hengitysäänet eikä koira vaikuttanut kivuliaalta. Koiralla oli kaulassaan GPS-panta ja tapahtuman jälkeen poliisi tiedusteli GPS-pannan tietoja. Teknisten ongelmien takia pannasta ei saatu tallennettua koiran liikkeitä.

Tapauksesta on annettu vakuutusyhtiöön ristiriitaisia tietoja. Asiassa on riidatonta se, että P.K. ajoi 60–80 kilometrin tuntivauhdilla ennen väitettyä vahinkotapahtumaa. Auto liikkuu 70 kilometrin tuntivauhdilla 19,44 metriä sekunnissa. P.K:n kertomuksen mukaan hän on havainnut koiran 10–20 metrin päässä ja tehnyt äkkijarrutuksen. Hänellä on siis ollut noin sekunti aikaa reagoida. Näin ollen asiasta saatujen tietojen perusteella P.K:n vauhti ei ole juurikaan hidastunut ennen väitettyä törmäystä.

Tapahtumatietojen perusteella ei ole uskottavaa, että esitetyllä vauhdilla ajavan auton törmättyä T.J:n koiraan, kyseinen koira säilyisi vahingoittumattomana tilanteessa. Yleisen elämänkokemuksen mukaan ei voida pitää mahdollisena, että koira selviäisi väitetystä törmäyksestä hengissä tai vammoitta. Näin ollen ei voida pitää mahdollisena, että P.K. olisi törmännyt T.J:n koiraan. Koiralla todettiin ainoastaan pieni haava vasemmassa etujalassa. Tämä haava on hyvin voinut tulla koiran juostessa vapaana metsässä sen suorittaessa hirvenhaukkukoetta.

Vaurioituneesta autosta saatujen kuvien perusteella voidaan todeta, että P.K:n auton puskurissa ei ole naarmuja, mutta sen etupuskurin alareuna oli haljennut. Tällainen etupuskurin vaurio ei ole tyypillinen koiraan törmättäessä. Ajoneuvon etupuskurista ei ole myöskään löytynyt koiran karvoja, mikä olisi todiste siitä, että kyseisellä ajoneuvolla on törmätty koiraan. Mikäli autolla olisi törmätty koiraan, tapauksessa ei ole esitetty uskottavasti, että autolla olisi törmätty juuri T.J:n koiraan. On myös mahdollista, että törmäys olisi tapahtunut toisen koiran tai eläimen tai muun esineen kanssa.

P.K. on toimittanut vakuutusyhtiöön vaimonsa allekirjoittaman lausunnon, autonsa kyydissä olleiden lasten silminnäkijälausunnon ja autohuoltoliikkeensä sähköpostin auton kunnosta 14.11.2014. P.K:n vaimo kertoo lausunnossaan, että auto oli kunnossa 12.12.2014 ennen matkaa ja ajoneuvon vauriot olivat aiheutuneet törmäämisestä metsästyskoiraan. Koska P.K:n vaimo ei itse ollut ajoneuvon kyydissä matkan aikana, hänen allekirjoittama lausunto osoittaa ainoastaan sen, että ajoneuvoon on syntynyt matkan aikana vaurio, ei sitä, mistä kyseinen vaurio on syntynyt. P.K. on myös toimittanut vakuutusyhtiöön hänen kyydissään olleiden kolmen lapsen lausunnot siitä, että ajoneuvo törmäsi valtatiellä harmaaseen kirjavaan metsästyskoiraan ja että koiralla oli valjaat, joissa vilahti punainen tai keltainen väri.

Kaksi lasta on allekirjoittanut omakätisesti lausunnon ja yhden lapsen nimen kohdalla on ilmoitus, että häneltä on pyydetty suostumus puhelimitse. Tämä lausunto ei osoita, että ajoneuvossa ei olisi ollut vaurioita jo ennen esitettyä törmäystä.

Autohuoltoliikkeen sähköpostin mukaan auto on ollut huollossa 14.11.2014 ja ollut silloin kunnossa. Tämä todistus osoittaa ainoastaan sen, että ajoneuvossa ei kyseisellä hetkellä ole ollut koriin liittyviä poikkeamia, ei sitä, mistä myöhemmät auton vauriot ovat syntyneet. Lausuntojen perusteella ei voida luotettavasti osoittaa auton vaurioiden syntyneen yhteentörmäyksessä T.J:n koiran kanssa. Todistajanlausunnot eivät osoita, että ajoneuvon vauriot olisivat syntyneet yhteentörmäyksessä T.J:n koiran kanssa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, ovatko P.K:n autolle aiheutuneet vauriot syntyneet törmäyksessä T.J:n koiraan.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 10.1. mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun koiran välittömästi toiselle aiheuttama henkilö- tai esinevahinko. Korvaus voidaan suorittaa, vaikkei vakuutettu voimassa olevan oikeuden mukaan olisi vahingosta korvausvastuussa.

Asian arviointi

P.K. on kertonut törmänneensä autollaan vakuutuksenottajan koiraan. P.K. on toimittanut vakuutuslautakuntaan kahden autossa olleen henkilön allekirjoittaman kirjallisen todistuksen siitä, että hän törmäsi autollaan metsästyskoiraan. Vakuutuksenottajan mukaan koira oli ollut ylittämässä tietä hirven perässä eikä vakuutuksenottaja ollut paikalla kun koira ylitti tien. Lisäksi P.K. on toimittanut vaimonsa allekirjoittaman lausuman siitä, että auton puskuri on ollut vaurioton 12.12.2014 sekä autokorjaamon lausuman siitä, että puskuri on ollut vaurioton 14.11.2014.

Koiraa hoitaneen eläinlääkärin lausunnon mukaan koiran vasemmassa etujalassa havaittiin pieni haava, mutta ei muita vammoja. Vakuutusyhtiön mukaan koiralle olisi syntynyt pahempia vammoja kuvatun kaltaisessa törmäyksessä, jos sellainen olisi tapahtunut.

Lautakunnan käytettävistä olevista valokuvista käy ilmi, että vahinko on aiheutunut auton puskurin muoviosille. Vauriot ovat sellaisia, että ne eivät yleisen elämänkokemuksen perustella välttämättä ole edellyttäneet kovin suurta voimaa syntyäkseen ja ovat siten voineet syntyä auton töytäistessä koiraa. Myös vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on todennut, että auton vauriot ovat voineet syntyä törmäyksestä koiran kanssa.

Auton vauriot huomioon ottaen lautakunta ei pidä mahdottomana, että auton törmäys koiran kanssa on voinut tapahtua P.K:n kuvaamalla tavalla, vaikka koira on säilynyt törmäyksessä lähes vahingoittumattomana. Tämän vuoksi ja koska P.K:lla ei ole mahdollisuutta osoittaa muuta näyttöä tapahtumasta kuin oma ja silminnäkijöiden kertomukset ja auton vauriot, lautakunta pitää näytettynä, että P.K:n auton vahingot ovat aiheutuneet törmäyksessä T.J:n koiraan.

Lopputulos

Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa P.K:n aiheutuneen vahingon T.J:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Mäenpää

 

Jäsenet:

Eskuri

Hirviniemi

Korpiola

Rusanen

Tulosta