Tapahtumatiedot

Asiakkaan omistamassa kiinteistössä WC:n vesiputki oli joulukuussa 2013 vuotanut kastellen laajan alueen. Vakuutusyhtiö korvasi vahingon, mutta asiakkaan ja yhtiö välille syntyi erimielisyyttä kylpyhuoneen seinien laatoituksen korvaamisesta.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiön on korvattava myös pesuhuoneen seinälaattojen uusiminen. Asiakas vetoaa siihen, että vakuutuksesta korvataan ehtokohdan 6.1.1 mukaan välittömän esinevahingon lisäksi myös rakentamista koskevista omaisuuden vahingoittuneisiin osiin kohdistuvista pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 10 prosenttia korvattavien korjauskustannusten määrästä.

Koko kylpyhuoneen lattia ja seinien alaosat ovat vaurioitunutta aluetta, vaikka seinien kuivatus onkin pysytty tekemään seinän toiselta puolelta. Lisäksi rakennusmääräysten mukaan lattian vedeneristys on ulotettava riittävän korkealle seinälle sekä liitettävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen. Lattian vesieristystä ei siis olisi voitu asentaa viranomaismääräysten mukaisesti purkamatta seinälaatoituksen alaosaa. Näin olleen seinälaatoituksen purkaminen ja uudelleen laatoittaminen on vakuutusehtojen kohdassa 6.1.1 mainittu viranomaismääräyksestä johtuva kohtuullinen lisäkustannus. Koska pintamateriaalit ovat samoja kuin ennen vahinkoa, seinälaattojen uusimisessa ei ole kyse tason parannuksesta. Tason parannukseksi voidaan katsoa ainoastaan seinien vesieristyksen asennus.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö kiistää asiakkaan vaatimuksen seinän laatoituksen purkamisesta ja uudelleen laatoittamisesta. Yhtiö toteaa, että seinäpinnat on saatu kuivatettua ilman laatoituksen purkamista, eikä niiden purkaminen ole tarpeen vaurioituneen lattian korjaamiseksi.

Yhtiö katsoo, etteivät maankäyttö- ja rakennuslaki tai viranomaismääräykset edellytä, että koko huone tai rakennus korjattaisiin viranomaismääräysten mukaisiksi, jos rakennuksen yksi osa vaurioituu. Rakennusmääräykset eivät myöskään edellytä vedeneristysten tekemistä saumattomasti vaan niitä voidaan liittää toisiinsa. Rakennuslain 117 §:n esitöissä todetaan, että rakennusmääräyksiä voidaan korjausrakentamisen yhteydessä soveltaa joustavasti. Eräänlaisena alarajana kuitenkin on, että muutoksen johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua tai heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Koska pesuhuoneessa ei ennen vahinkoa ole ollut minkäänlaista vedeneristystä, ei eristyksen asentaminen pelkästään lattiaan mitenkään vaaranna rakennuksen käyttäjien turvallisuutta tai heikennä heidän terveydellisiä olojaan entisestä. Seinään ei siten tarvitse laittaa vedeneristystä vain siksi, että lattian vedeneristys täyttäisi viranomaismääräykset.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kyse siitä, onko seinälaattojen irrottaminen ja uusiminen rakennuksen vahingoittuneeseen osaan kohdistuva rakentamista koskevista pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuva kohtuullinen lisäkustannus, ja voidaanko lattian vedeneristys ja päällyste asentaa seinäpintaa rikkomatta niin, että lattia täyttää viranomaismääräykset.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 6.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan välittömän esinevahingon lisäksi rakentamista koskevista omaisuuden vahingoittuneisiin osiin kohdistuvista pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 10 prosenttia korvattavien korjauskustannusten määrästä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 pykälän 2 momentin mukaan rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a–117 g §:ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. Pykälän 4 momentin mukaan korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä.

Suomen rakentamismääräyskokoelma C2 (RakMK C2) kohdan 7.2.3 mukaan märkätilojen vedeneristyksenä toimiva lattianpäällyste tai lattiapäällysteen alla oleva vedeneristys on ulotettava riittävän korkealle seinälle sekä liitettävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen estämään veden pääsy seinä- ja lattiarakenteiden sisään. Kohdan 7.2.3.1 mukaan lattian vedeneristyksen reuna on suositeltavaa nostaa seinälle ainakin 100 mm korkeuteen lattiapinnasta. Lattian vedeneristyksen saumoja tulee välttää märkätilan eniten kastuvalla alueella.

Asian arviointi

Kylpyhuoneessa ei ole ennen vahinkoa ollut minkäänlaista vedeneristystä, joten vedeneristyksen päättäminen seinän ja lattian rajaan ei mitenkään heikennä kylpyhuoneen tasoa tai vaaranna rakennuksen käyttäjien turvallisuutta tai terveydellisiä oloja entisestä. RakMK C2 kohta 7.2.3 kuitenkin sananmukaisesti edellyttää, että lattian vedeneristys ulotettaan riittävän korkealle seinälle. Näin ollen lattian vedeneristyksen ei voida katsoa täyttävän viranomaismääräyksiä, jos vedeneristys päättyy seinän ja lattian rajaan, vaan sitä on nostettava ainakin jonkin verran seinälle. Tästä johtuen seinän alaosan laatoitusta on purettava ja uusittava, jotta lattian vedeneristys on viranomaismääräysten mukainen.

Lopputulos

Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa seinän alaosaa vastaavalta osalta lisäkorvauksena yhden neljäsosan seinälaatoituksen purkamis- ja uusimiskustannuksista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA