Tapahtumatiedot

A:n (s. 11.9.1957) palvelussuhde työnantajaan oli alkanut 1.1.1979. A:n eläketurva oli alun perin järjestetty valtion eläkelain (VEL) alaisena. VEL:n 1.7.1989 voimaan tulleessa muutoksessa valtion palveluksessa olevien eläkeiäksi tuli 63 vuotta ja aikaisemmat erityiset eläkeiät poistettiin. Lainmuutokseen liittyen oli säädetty 10 vuoden valinta-ajasta, jonka kuluessa erityiseen eläkeikään oikeuttaneissa tehtävissä olleet henkilöt saivat valita, halusivatko he säilyttää aikaisemman eläkeikänsä. Valintaoikeuden piiriin kuuluivat myös valinta-ajan kuluessa sanotuissa tehtävissä työn aloittaneet henkilöt.

A:n työnantajan toiminnot yhtiöitettiin 1.7.1995, mistä lähtien A kuului työnantajansa eläkesäätiön B-osastossa järjestetyn työntekijäin eläkelain (TEL) mukaisen eläketurvan sekä eläkesäätiön A osastossa järjestetyn lisäeläketurvan piiriin. Eläkesäätiön sääntöjen mukaan ne toimintapiiriin kuuluvat työntekijät, jotka täyttivät säännöissä määrätyt perusteet, säilyttivät myös oikeuden edellä kuvattuun erityiseen eläkeikään. Edellytys oli, että työntekijä oli ilmoittanut eläkeiän valinnasta eläkesäätiölle 31.12.1995 mennessä. Sama oikeus erityiseen eläkeikään oli henkilöillä, jotka 1.7.1995 olivat sellaisessa tehtävässä, josta voi tehtäväkierron seurauksena siirtyä erityisen eläkeiän tehtävään. Tällaisen henkilön oli erityisen eläkeiän tehtävässä ollessaan tehtävä valintansa 30.6.1999 mennessä.

A oli toiminut 1.7.1995 tehtävässä, josta oli työnantajan tehtäväkierron mukaisesti mahdollisuus siirtyä erityiseen 58-vuoden vanhuuseläkeikään oikeuttaviin tehtäviin. Niihin A olikin siirtynyt 1.10.1995 lukien.

A on tiedustellut eläkesäätiöltä oikeuttaan erityiseen eläkeikään tammikuussa 2012. Eläkesäätiön vastauksen mukaan 58 vuoden eläkeiän saamiseksi A:n olisi kuitenkin pitänyt tehdä eläkeiän valintaa koskeva ilmoitus 30.6.1999 mennessä. A selitti valintailmoituksensa viivästymistä sillä, että hän ei ollut tiennyt asiasta työskenneltyään tehtävissä, joissa hänellä ei ollut vakinaista työpistettä. Asiasta ei ollut ilmoitettu henkilökohtaisesti. Eläkesäätiö kuitenkin hylkäsi A:n 58 vuoden eläkeikää koskeneen hakemuksen 25.3.2013 päiväämällään päätöksellä, koska A ei ollut tehnyt valintailmoitusta määräajassa.

Asiakkaan valitus

A on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta erityisen eläkeiän mukaisen eläkkeen myöntämisestä, sillä hän katsoo olevansa oikeutettu erityiseen eläkeikään. Hän ei hakenut erityistä eläkeikää määräaikaan mennessä yksinkertaisesti siksi, että ei tiennyt asiasta. Siitä oli ilmoitettu työnantajan henkilöstölehdessä ja ammattiliiton lehdessä. A:n mielestä kysymys kuitenkin on niin olennaisesta asiasta, että työntekijälle olisi tullut ilmoittaa tällaisesta mahdollisuudesta henkilökohtaisella kirjeellä.

A kertoo olleensa tuohon aikaan tehtävissä, joissa hänellä ei ollut vakituista työpistettä. Työpaikka vaihteli jatkuvasti ja usein tieto seuraavan päivän työpaikasta annettiin vasta edellisenä päivänä. Myös eläkesäätiön käsityksen mukaan hän on oikeutettu erityiseen eläkeikään.

Eläkesäätiön vastine

Eläkesäätiön sääntöjen 9 §:n (31.12.1996 asti 8 §) mukaan erityisen eläkeiän valinta piti tehdä joko 31.12.1995 mennessä tai eräissä tapauksissa vasta 30.6.1999 mennessä. Vanhuuseläkkeen saamisen ehtona erityisessä eläkeiässä on, että valinta on tehty määräajassa. Lisäksi henkilön on täytettävä niin sanotut loppukarenssiehdot.

Eläkesäätiön sääntöjen 9 §:n 1 momentin mukaan erityisen eläkeiän on voinut valita muun muassa sellainen säätiön A-osaston toimintapiiriin kuuluva henkilö, joka siirtyessään valtion palveluksesta eläkesäätiöön kuuluvan työnantajan palvelukseen oli sellaisessa virassa tai tehtävässä, jossa hänellä olisi ollut oikeus valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen (103/89) mukaan valita erityinen eläkeikä. Erityisen eläkeiän valitsemisesta oli henkilön 31.12.1995 mennessä kirjallisesti ilmoitettava eläkesäätiölle.

Sama oikeus oli henkilöllä, joka täytti valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulo-säännöksen edellytykset ja joka 1.7.1995 oli sellaisessa tehtävässä, josta on voinut tehtäväkierron seurauksena siirtyä erityisen eläkeiän tehtävään. Tällaisen henkilön on pitänyt erityisen eläkeiän tehtävässä ollessaan tehdä valintansa 30.6.1999 mennessä.

Erityisen eläkeiän valintaoikeudesta ja tehtäväkierrosta on lähetetty työnantajan eläkeyhdyshenkilöille 8.1.1998 päivätty kirje. Kirje on laadittu syksyllä 1997 ammattiliiton kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen selventämään erityisen eläke-iän valintaprosessia tehtäväkierron suhteen. Jos henkilöllä on ollut oikeus valita erityinen eläkeikä ja hän on tehnyt asianmukaisen valintailmoituksen, hänen eläkeikänsä määräytyy eläkesäätiön sääntöjen 9 §:n 5 momentin mukaan. Sen mukaan A:n tehtävissä toimineen työntekijän eläkeikä on 58 vuotta.

A:n erityistä eläkeikää koskeva hakemus on hylätty, koska valintailmoitusta ei ollut tehty määräaikana. A on työnantajalta saadun selvityksen mukaan ollut 1.7.1995 sellaisessa tehtävässä, josta on voinut tehtäväkierrossa siirtyä erityisen eläkeiän tehtävään. A:n tehtävänimikkeeksi valinta-aikana 1.10.1995 alkaen tullut tehtävänimike olisi oikeuttanut erityisen eläkeiän valintaan. Valinta olisi pitänyt tehdä 30.6.1999 mennessä. A ei kuitenkaan ole tehnyt valintailmoitusta määräaikana, joten hänellä ei ole oikeutta eläkesäätiön sääntöjen mukaiseen erityiseen eläkeikään.

Erityisen eläkeiän valintaan oikeutettuja henkilöitä oli kaikkiaan noin 8000. Henkilökohtaisia tiedotteita ei ole lähetetty, vaan valintaoikeudesta tiedottaminen on tapahtunut työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen yhdessä sopiman menettelyn mukaisesti. Erityisen eläkeiän oikeudesta ja valintailmoituksen tekemisestä on tiedotettu useilla eri tavoilla niin henkilöstölle, eläkeyhdyshenkilöille kuin esimiehillekin. Toukokuussa 1999 eli valinta-ajan lopulla on vielä muistutettu valinnan tekemisestä henkilöstölehdessä ja ammattiliiton lehdessä, miltä osin eläkesäätiö viittaa jäljennöksiin tiedotteista.

Valintailmoituksen tekemistä ei jätetty yksin henkilön itsensä huolehdittavaksi. Helsingin seudulla esimiehet ja muualla Suomessa eläkeyhdyshenkilöt pitivät huolta, että valintaan oikeutetut tiesivät valintaoikeudesta ja -ajasta.

A:n tehtävänimike on jo 1.10.1995 alkaen ollut sellainen, jonka perusteella hän olisi voinut tehdä erityisen eläkeiän valinnan. Valinta piti tehdä 30.6.1999 mennessä, joten A:lla on ollut yli kolme ja puoli vuotta aikaa valinnan tekemiseen. Vaikka A on valinta-aikana työskennellyt useissa eri työpisteissä, ei ole uskottavaa, ettei hän koko tuona aikana olisi tiennyt valintaoikeudesta varsinkin, kun alueella on ollut oma eläkeyhdyshenkilö. Eläkesäätiö katsookin, että A:lla on ollut tieto valintaoikeudesta ja aikaa valintailmoituksen tekemiseen.

Eläkesäätiöön on sen kohta 18 vuoden toiminnan aikana tullut useita erityistä eläkeikää koskevia vaatimuksia. Valinta-ajan jälkeen tehdyt vaatimukset on pää-osin hylätty. Valintailmoituksen myöhästymisen syyksi on voitu hyväksyä vain työstä poissaolo valinta-aikana esimerkiksi pitkän sairausloman, määräaikaisen eläkkeen tai yksityisloman vuoksi.

Hyväksyttävänä valintailmoituksena ei ole pidetty myöskään ilmoitusta, joka on tehty 30.6.1999 mennessä, jos ilmoitus olisi pitänyt tehdä jo 31.12.1995 mennessä. Tätä koskeva asia on ollut Vakuutusvalvontavirastossa käsittelyssä vuonna 2004. Kyseisessä tapauksessa henkilö oli ollut erityisen eläkeiän mukaisessa tehtävässä 1.7.1995, joten valinta olisi pitänyt tehdä 31.12.1995 mennessä. Henkilö oli tehnyt valintailmoituksen myöhemmin, mutta kuitenkin 30.6.1999 mennessä. Eläkesäätiö oli hylännyt valintailmoituksen liian myöhään tehtynä. Vakuutusvalvontavirasto katsoi kannanotossaan, että eläkesäätiö oli menetellyt asianmukaisesti hylätessään valintailmoituksen.

Eläkesäätiön erityinen eläkeikä on varsin huomattava etuus. Eläkesäätiö on ollut erityisen tarkka, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla, samojen sääntöjen mukaan. Kaikki erityisen eläkeiän vaatimukset on käsitelty yksilöllisesti henkilöltä itseltään sekä työnantajalta ja rekistereistä saatujen tietojen perusteella. Ottaen huomioon Eläkesäätiön säännöt ja vastaavien tapausten käsittelyn eläkesäätiössä A:lla ei ole oikeutta erityiseen eläkeikään.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, olisiko A:lla katsottava olevan oikeus eläkesäätiön sääntöjen mukaiseen erityiseen 58 vuoden vanhuuseläkeikään, vaikka hän on tehnyt eläkeiän valintaa koskevan ilmoituksen myöhässä vasta eläkesäätiön säännöissä asetetun määräajan umpeen kuluttua. Asianosaiset eivät ole erimielisiä siitä, että A muutoin täyttää eläkesäätiön säännöissä erityisen eläkeiän valitsemiseksi asetetut edellytykset.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Eläkesäätiön sääntöjen 7 §:n mukaan oikeus A-osaston mukaisen vanhuuseläkkeen saamiseen on jokaisella osaston toimintapiiriin kuuluvalla henkilöllä, jonka palvelussuhde on päättynyt hänen täytettyään eläkeiän, ja A-osaston mukaisen työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen saajalla hänen täytettyään eläkeiän. Pykälässä on myös määritelty eri eläkeryhmiin kuuluvien henkilöiden eläkeiät.

Eläkesäätiön sääntöjen 9 §:n (31.12.1996 asti 8 §) 1 momentin mukaan sen estämättä, mitä 7 §:ssä eläkeiästä määrätään, A-osaston toimintapiiriin kuuluva henkilö, joka siirtyessään [valtion] palveluksesta A-osaston työnantajan palvelukseen, on sellaisessa virassa tai tehtävässä, jossa hänellä olisi ollut oikeus valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen (103/89) mukaan valita erityinen eläkeikä, on oikeus tällaisessa tehtävässä ollessaan valita jäljempänä tässä pykälässä mainittu eläkeikä. Erityisen eläkeiän valitsemisesta on henkilön 31.12.1995 mennessä kirjallisesti ilmoitettava eläkesäätiölle. Sama oikeus kuin edellä mainitulla henkilöllä, on valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen edellytykset täyttävällä henkilöllä, joka 1.7.1995 on sellaisessa tehtävässä, josta voi tehtäväkierron seurauksena siirtyä erityisen eläke-iän tehtävään. Tällaisen henkilön on erityisen eläkeiän tehtävässä ollessaan tehtävä valintansa 30.6.1999 mennessä.

Sääntöjen 9 §:n 3 momentin mukaan edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi erityisessä eläkeiässä on se, että henkilö on tehnyt edellä mainitun valintailmoituksen sekä lisäksi, että hän on ennen erityisen eläkeiän saavuttamista välittömästi edeltäneet 6 kuukautta yhdenjaksoisesti ollut erityisen eläkeiän tehtävässä, ja että hänellä ennen palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden 5 vuoden aikana on eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa tällaisessa tehtävässä yhteensä vähintään 3 vuotta (erityisen eläkeiän karenssiaika). Karenssiaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös eläkkeeseen oikeuttava palvelusaika [työnantaja]:lla ennen 1.7.1995.

Sääntöjen 9 §:n 5 momentin mukaan erityinen eläkeikä määräytyy sen 1.7.1989 lukien kumotun valtion eläkeasetuksen (611/66) 5 §:ssä mainitun tehtävän mukaan, jossa 3 momentissa mainittu erityisen eläkeiän karenssiaika tai 4 momentin mukainen edellytys täyttyy. Sääntökohdassa on tämän jälkeen lueteltu 55 vuoden, 58 vuoden ja 60 vuoden erityisiin eläkeikiin oikeuttavat tehtävänimikkeet.

Asian arviointi

Kysymyksessä olevan eläkejärjestelyn luonne

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan A:n yhtäjaksoinen palvelussuhde työnantajaan on alkanut 1.1.1979. A on ollut alun perin valtion palveluksessa, jolloin hänen eläketurvansa on ollut järjestettynä valtion eläkelain (VEL) mukaan. VEL:n 1.7.1989 voimaan tulleessa muutoksessa valtion palveluksessa olevien vanhuuseläkeikä on yhtenäistetty 63 vuoteen ja aikaisemmat erityiset eläkeiät on poistettu. Lainmuutokseen on tuolloin liittynyt 10 vuoden valinta-aika, jonka kuluessa aiemmin erityiseen eläkeikään oikeuttaneissa tehtävissä olleet henkilöt olivat saaneet valita, halusivatko he säilyttää aikaisemman eläkeikänsä. Valintaoikeuden piiriin ovat kuuluneet myös lain voimaan tullessa palveluksessa olleet sanotuissa tehtävissä valinta-ajan kuluessa työn aloittaneet henkilöt.

A:n työnantajan toiminnot on yhtiöitetty 1.7.1995, mistä lähtien A:n eläketurva on määräytynyt työntekijäin eläkelain (TEL), nykyisin työntekijän eläkelaki (TyEL) mukaisesti. A:n työnantaja on järjestänyt työntekijöidensä eläketurvan 1.7.1995 lukien eläkesäätiön kautta, jonka toimintapiiriin A on 1.7.1995 alkaen kuulunut.

Pelkkä eläkesäätiön B-osastossa TEL:n mukaan järjestetty pakollinen lakisääteinen vähimmäiseläketurva olisi merkinnyt edellä mainittujen erityisiä vanhuuseläkeikiä koskevien oikeuksien lakkaamista. Tämän vuoksi eläkesäätiön vapaaehtoiset lisäeläkeoikeudet sisältävän A-osaston sääntöihin on otettu vanhuuseläkkeen erityisiä eläkeikiä koskevat määräykset, joiden mukaan A:n nykyinen eläkeoikeus määräytyy. Ohjesääntönsä mukaan Vakuutuslautakunta on toimivaltainen käsittelemään asiaa vain siltä osin kuin se koskee tätä eläkesäätiön sääntöjen mukaista suoritusvelvollisuutta A-osaston lisäeläkkeestä.

Kysymys A:n oikeudesta erityiseen eläkeikään

Määräykset, jotka koskevat A:n oikeutta erityiseen vanhuuseläkeikään, sisältyvät eläkesäätiön sääntöjen 9 §:ään. A:n eläkeoikeus perustuu sääntöjen 9 §:n 1 momentin toissijaiseen määräykseen, jonka mukaan oikeus erityiseen eläkeikään on myös sellaisella työntekijällä, joka täyttää valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen edellytykset ja joka on ollut 1.7.1995 sellaisessa tehtävässä, josta voi tehtäväkierron seurauksena siirtyä erityisen eläkeiän tehtävään.

Eläkesäätiön sääntöjen 9 §:n 1 momentin mukaan erityisen eläkeiän saamiseksi, työntekijän on tullut ilmoittaa eläkeikää koskevasta valinnastaan eläkesäätiölle sääntökohdassa mainitussa määräajassa. A:n tapauksessa ilmoitus on tullut tehdä 30.6.1999 mennessä. Eläkeikää koskevan valintailmoituksen tekeminen eläkkeen saamisen edellytyksenä ilmenee myös 9 §:n 3 momentista, jonka mukaan edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi erityisessä eläkeiässä on muiden kohdassa asetettujen niin sanottujen loppukarenssiehtojen ohella se, että henkilö on tehnyt edellä säännöissä mainitun valintailmoituksen.

Lautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ei täsmällisesti ilmene, milloin A on ensimmäisen kerran hakenut erityistä eläkeikää eläkesäätiöltä. Asiakirjoista ilmenevien tietojen perusteella tämä on tapahtunut todennäköisesti vasta tammikuussa 2012 ja joka tapauksessa eläkesäätiön säännöissä asetetun 30.6.1999 päättyneen määräajan jälkeen. Tämän vuoksi lautakunta katsoo edellä selostamillaan perusteilla, että A:n erityistä eläkeikää koskeva valintailmoitus on myöhästynyt ja eläkesäätiöllä on sen vuoksi ollut sääntöjensä mukainen peruste hylätä A:n hakemus.

A on katsonut, että hänelle tulisi edellä lausutusta huolimatta myöntää vanhuuseläke erityisessä eläkeiässä, koska valintailmoituksen myöhästyminen oli johtunut siitä, ettei hän ollut tiennyt valintailmoitusta koskeneesta määräajasta. A:n mielestä näin tärkeästä asiasta olisi pitänyt tiedottaa hänelle henkilökohtaisesti.

Eläkesäätiölaissa (1774/1995), joka on ollut voimassa ennen valintailmoituksen tekemiselle asetetun määräajan päättymistä 30.6.1999, ei ole ollut erityisiä säännöksiä eläkesäätiön tiedonantovelvollisuudesta sen toimintapiiriin kuuluvia työntekijöitä tai vapaakirjan tai edunsaajia kohtaan. Näin ollen eläkesäätiö ei ole laiminlyönyt sille laissa asetettuja velvollisuuksia vain sen perusteella, että eläkesäätiö ei ollut ennen määräajan päättymistä henkilökohtaisesti muistuttanut A:ta erityistä eläkeikää koskeneen valintailmoituksen tekemisestä.

Vastuu eläkesäätiön tarjoamien etuisuuksien, kuten eläkkeen, oikea-aikaisesta hakemisesta on aina ensisijaisesti eläkkeensaajalla itsellään. Tämä vastaa yleisemminkin erilaisten sosiaaliturvaetuuksien myöntämistä koskevassa lainsäädännössä noudatettua periaatetta. Hakemuksen viivästyminen vain unohtamisen tai tietämättömyyden vuoksi ei oikeuta saamaan etuutta lainsäädännössä tai eläkesäätiön säännöissä määrätystä haku- ja myöntämisajasta poikkeavasti.

Tässä tapauksessa A:lla olisi ollut mahdollisuus valintailmoituksen tekemiseen jo 1.10.1995 alkaen. Eläkesäätiö on selvittänyt jakaneensa tietoa toimintapiiriinsä kuuluneille työntekijöille erityisiä eläkeikiä koskevista edellytyksistä ja valintailmoitusten tekemisestä esimiesten ja erityisten eläkeyhdyshenkilöiden kautta sekä asiaa koskevilla ilmoituksilla niin työnantajan henkilöstölehdessä kuin A:n ammattiliiton lehdessäkin. Asiasta on muistutettu lehti-ilmoituksin vielä toukokuussa 1999 valinta-ajan ollessa päättymässä. Näin ollen lautakunta katsoo eläkesäätiön tiedottaneen tuolloin voimassa olleen lainsäädännön sisältöön nähden asianmukaisella huolellisuudella erityisten eläkeikien edellytyksistä ja valintailmoituksen määräajasta. Tämän vuoksi eläkesäätiö ei ole vastuussa A:n eläkeikää koskeneen valintailmoituksen myöhästymisestä.

Lopputulos

Lautakunta pitää asianmukaisena eläkesäätiön päätöstä hylätä A:n erityistä eläkeikää koskenut hakemus liian myöhään tehtynä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA