Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja V.S. nukahti suihkunsa lattiakaivon päälle 18.12.2011. Suihku jäi päälle ja vesi valui vakuutuksenottajan asuntoon sekä alapuolisiin asuntoihin aiheuttaen kosteusvahinkoja. Vakuutusyhtiö A on korvannut aiheutuneet vahingot asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutuksesta ja vaatinut korvaamaansa summaa V.S:n vakuutusyhtiö B:tä, jossa V.S:llä on vastuuvakuutus.

Vakuutusyhtiö B:n päätös

Vakuutusyhtiö B:n mukaan takautumisoikeus syntyy vain, jos vahinko on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella. Pelkästään V.S:n väitetty humalatila ei tarkoita sitä, että vahinko olisi aiheutettu törkeällä huolimattomuudella. V.S. ei ole aikaisemmin nukahtanut suihkuun, eikä hänelle ole aiemmin sattunut vastaavanlaisia vahinkoja.

Vakuutusyhtiö A:n lausuntopyyntö

Vakuutusyhtiö A:n mukaan alakerran asukkaat olivat ensimmäisenä ilmoittaneet vesivahingosta huoltoyhtiölle. Huoltomies oli tämän vuoksi mennyt aamulla kello seitsemän aikaan yhdessä vartijan kanssa avaamaan V.S:n asunnon oven ja herättänyt hänet suihkusta. Huoltomies on kertonut, että hän oli joutunut herättelemään V.S:ää voimakkaasti ja että tämä oli ollut tällöin vahvasti alkoholin vaikutuksen alaisena. Hänen mukaansa V.S. oli maannut puolittain suihkukaivon päällä samalla nojaten osittain seinään.

Vakuutusyhtiö B ei ole riitauttanut vahingon määrää, eikä ole esittänyt väitettä siitä, että sen korvausvelvollisuus olisi määrältään rajoitettu, mikäli vahinko todetaan aiheutetun tärkeällä huolimattomuudella.

Vakuutusyhtiö A:lle on vakuutussopimuslain 75 §:n nojalla siirtynyt oikeus periä maksamansa korvausmäärä takaisin viivästyskorkoineen vahingon aiheuttajalta. Vakuutussopimuslain 75 § törkeän huolimattomuuden ja tavallisen huolimattomuuden rajanvetoa on käyty oikeudessa ja lautakuntakäytännössä melko vähän. Asiaa voidaan tarkastella myös vakuutussopimuslain 30 §:n valossa.

Kosteusraportin perusteella on todettavissa, että vettä on valunut V.S:n asunnosta kuudennesta kerroksesta aina toiseen kerrokseen saakka. Vettä on siis valunut suihkuhuoneen kynnyksen yli huomattavia määriä ja useiden tuntien ajan. Vahingolle ei ole esitetty muita syitä, eikä se ole johtunut erityisestä vastuusta vapauttavasta seikasta, kuten esimerkiksi sairauskohtauksesta.

Yleisen elämänkokemuksen mukaan väsyneensä istuttaessa tarkoituksettoman nukahtamisen riski on suuri. Mukavassa istuma-asennossa keho pystyy rentoutumaan huomattavasti helpommin kuin seisoma-asennossa ja nukahtaminen voi tapahtua yllättäenkin. Lämmin vesi lisää nukahtamisriskiä entisestään, sillä se nopeuttaa rentoutumista ja väsymistä. V.S. on vahinkoilmoituksensa mukaan mennyt unisena suihkuun, käynyt siellä istumaan ja nukahtanut. Hän on siis ollut erityisen väsynyt ja ottaen huomioon yleisesti tunnetut juoksemaan jätetyn veden aiheuttamat vahingon vaarat, kuten vesivahingot sekä hukkumisvaara juoksevan veden alla nukuttaessa, voidaan kyseisen riskin ottamista pitää törkeänä jo riippumatta siitä, että alkoholilla ollut vaikutusta tapahtumaan.

Vahinkojen riskit huomioiden voidaan hanan tai suihkuveden valumaan jättäminen ilman valvontaa rinnastaa esimerkiksi kuuman uunin tai hellan levyn valvomatta jättämiseen. Yleisesti tiedetään, että molemmista voi aiheutua vakavia vahinkoja. Valvomatta jättäminen aiheutuu hetkellisesti jo silmien kiinni laittamisesta, jolloin esimerkiksi suihkussa ei voida varmistaa, että vesi pääsee valumaan normaalisti viemäriin. Kun otetaan huomioon että valmiiksi erittäin väsyneenä käydään istumaan ja laitetaan silmät kiinni pidemmäksi aikaa, otetaan tietoisesti selkeä riski nukahtamisesta sekä valvonnan estymisestä pitkäksikin ajaksi. Tilanteissa, joissa on selkeä vesi- tai palovahingon vaara, voidaan tämä katsoa tärkeäksi huolimattomudeksi.

Vakuutuslautakunnan ratkaisussa 189/06 vakuutettu on humalassa kotiin tullessaan ryhtynyt paistamaan itselleen lihapullia paistinpannussa liedellä. Lieden ollessa päällä hän oli mennyt olohuoneeseen katsomaan televisiota ja nukahtanut istualleen sohvalle. Hän oli herännyt myöhemmin palovaroittimen ääneen ja todennut lieden ja liesituulettimen olevan tulessa. Lautakunta on todennut, että teko on ollut vakuutusyhtiön vetoaman mukaisesti törkeä ja oikeuttanut vakuutusyhtiön alentamaan korvausta. Vakuutuslautakunta on katsonut, ettei alkoholin syy-yhteys tapahtumaan vähennä tuottamuksen astetta.

Vakuutusyhtiö A perustelee törkeää huolimattomuutta lisäksi vahingon rajoittamisvelvollisuudella. Tapauksessa V.S. on veden kerääntymisestä huolimatta jatkanut suihkun käyttämistä ilmeisesti pitemmän aikaa ryhtymättä minkäänlaisiin toimenpiteisiin vahingon estämiseksi. Tämä osoittaa törkeää välinpitämättömyyttä tapahtuvaa vahinkoa kohtaan. Myös Vakuutuslautakunnan ratkaisussa VKL 619/98 on tällä perusteella katsottu, että vahinko on näin aiheutettu tärkeällä huolimattomuudella.

Vakuutusyhtiö B on vedonnut siihen, ettei VKL 619/98 sovellu V.S:n tapauksen arviointiin, koska kyseisessä tapauksessa vahingon ei katsottu aiheutuneen suihkuun nukahtamisesta vaan pikemmin huonosti vetävästä viemäristä sekä siitä, että vettä oli valunut kynnyksen yli jo aikaisemmin. Yhteistä näillä tapauksilla on joka tapauksessa se, että vakuutettu on veden kerääntymisestä huolimatta jatkanut suihkun käyttämistä ryhtymättä minkäänlaisiin toimenpiteisiin vahingon estämiseksi. Tämä on törkeää käytöstä riippumatta siitä onko vettä valunut aikaisemmin vai ei. Yleisen elämänkokemuksen perusteella jokainen tietää, että vesieristettyjen märkätilojen ulkopuolelle ylitulviva vesi aiheuttaa yleensä vähintään jonkinlaista vahinkoa. Tapauksessa veden on annettu siitä huolimatta valua niin pitkään, että se on päässyt alakerroksiin asti ilman, että on ryhdytty minkäänlaisiin vahinkoa rajoittaviin toimenpiteisiin.

Merkitystä ei ole myöskään sillä, mikä estää veden pääsyn viemäriin. V.S:n tapauksessa, törkeyttä osoittaa ennemminkin se, että hän on itse alun perin jo istunut niin lähelle poistoaukkoa tai jopa valmiiksi sen päälle niin, että nukahtaessaan on voinut tukkia sen kokonaan.

Vakuutetun humalatila on tässä tapauksessa olennaisesti vaikuttanut vahingon syntymiseen. Mikäli vahingonaiheuttaja ei humalatilastaan johtuen olisi nukkunut niin raskaasti, vahinko olisi ollut rajoitettavissa huomattavasti vähäisemmäksi. V.S. on puhelinkeskustelussa todennut, että hänen nauttimansa alkoholi oli vaikuttanut nukahtamiseen sekä vahingon syntymiseen.

Huoltomiehen kertoman perusteella V.S. on jouduttu herättelemään voimakkain ottein ja hän on ollut herätettäessä vahvasti humalassa.

V.S:n humalatilan astetta voidaan arvioida yksinkertaistetusti esimerkiksi Alkon antaman ohjeistuksen perusteella, jonka mukaan voidaan V.S:n todeta olleen vahvassa, vähintään kahden promillen, humalassa. Vakuutuslautakunta on vastaavissa tapauksissa arvioinut humalatilaa, sen vaikutusta vahinkotapahtumaan sekä törkeää huolimattomuutta seuraavasti:

VKL 189/06: Vakuutettu on ollut tietoinen nauttimastaan keskiolutmäärästä klo 22.00 — 02.30. Sen aiheuttama veren alkoholipromillemäärä on ollut vakuutetun nukahtaessa selvästi korkeampi kuin mittaushetken 1,47 promillea noin 2,5 tuntia myöhemmin. Nämä seikat huomioon ottaen lautakunta on katsonut, että vakuutetun alkoholinkäytöllä on ollut ilmeinen syy-yhteys hänen nukahtamiseensa ja siitä seuranneeseen vahinkoon. Viittaus väsymykseensä ja myöhäiseen kellonaikaan eivät alkoholimäärän vuoksi poista alkoholin syy-yhteyttä.

VKL 180/00: Koska vakuutettu on nukkunut lattiakaivon päällä pitkään ja vettä on suihkusta ehtinyt valua runsaasti, voidaan päätellä vakuutetun olleen vahvassa humalatilassa. Mikäli hän ei olisi humalatilastaan johtuen nukkunut niin raskaasti, vahinko olisi ollut rajoitettavissa huomattavasti vähäisemmäksi.

VKL 549/07: Lautakunta on katsonut olevan uskottavaa, ettei vakuutuksen­ottaja ilman nauttimaansa alkoholia olisi nukkunut suihkuun niin sikeästi, ettei hän olisi herännyt vedennousuun ja ylivuotoon. Vakuutuksenottajan heräämiseen on myös tarvittu huoltomiehen herättely.

VKL 77/03: Koska voidaan katsoa että vakuutettu on ollut selvästikin alkoholin vaikutuksen alaisena ja hänen on täytynyt lisäksi mieltää se, että suihkussa nukahtamisesta saattaa seurata vakavia vesivahinkoja voidaan vahinkoa pitää aiheutetun tärkeällä huolimattomuudella. Lautakunta ei pidä todennäköisenä, että vakuutettu olisi voinut ilman, että alkoholilla olisi ollut olennaista vaikutusta asiaan, nukkua suihkussa niin sikeästi, ettei hän olisi herännyt, vaikka vesi on noussut kylpyhuoneen kynnyksen yli kastellen koko huoneiston. Vakuutettu on aiheuttanut vahingon tärkeällä huolimattomuudellaan ja hänen alkoholin käyttönsä voidaan katsoa vaikuttaneen vahinkotapahtumaan.

Näiden ratkaisusuositusten valossa on katsottava, että V.S:n menettely on ollut törkeän huolimatonta. VKL 150/08 ei sovellu V.S:n tapaukseen. Kyseisessä Vakuutuslautakunnan tapauksessa vakuutettu ei ole ollut humalassa eikä alkoholin ole todettu vaikuttaneen vahingon syntyyn. Lisäksi vakuutettu on herännyt jo ovikellon soittoon ja alkanut heti oven avattuaan lisävahinkojen välttämiseksi kuivaamaan lattioita. Kyseisessä ratkaisussa lautakunta on todennut, että suihkussa lattiakaivon päälle nukahtamista ei sinällään automaattisesti voida pitää tärkeänä huolimattomuutena.

Se, voidaanko vakuutetun toimintaa tällaisessa tilanteessa pitää törkeän huolimattomana, riippuu kunkin tapauksen olosuhteista. V.S:n tapauksessa kyse ei ole ollut pelkästään poikkeuksellisesta väsymystilasta vaan myös itse aiheutetusta vahvasta humalasta, joka on vaikuttanut selvästi vahingon syntymiseen sekä sen laajuuteen. V.S. on jouduttu herättelemään voimakkain ottein, eikä hän ole herättyään pystynyt millään tavoin avustamaan vahingon selvittämisessä tai sen rajoittamisessa.

Huoltomies on erikseen pyytänyt V.S:ää auttamaan tavaroiden siirtämisessä, mutta hän ei ole siihen ryhtynyt. Mikäli V.S. ei olisi ollut humalassa, hän olisi todennäköisesti auttanut huoltomiestä sekä yrittänyt pyrkiä välttämään enää suurempien vahinkojen syntymisen. Itse aiheutettua humalatilaa ei ole pidetty korvausvastuuta lieventävänä seikkana, minkä vuoksi V.S:n humalatila ei tee hyväksyttäväksi tällaista käytöstä tai sen voitaisiin katsoa lieventävän hänen vastuutaan tai korvausvelvollisuuttaan.

Käydessään väsyneenä suihkuun istumaan V.S. on tietoisesti laiminlyönyt normaalit varotoimet ja saanut aikaan tilanteen, jossa vahingonvaara on erityisen suuri. Ilman suihkussa istumista vahinko olisi vältetty kokonaan. Hän ei myöskään ole vahingon aikana tai sen jälkeen pyrkinyt millään tavoin rajoittamaan vahinkoa.

Tapahtuman ja V.S:n alkoholin käytön ja vahingon välillä on ollut selvä syy-yhteys. Ilman alkoholin vaikutusta V.S:n nukahtaminen olisi ollut epätodennäköisempää ja hän olisi jo alun perin pystynyt arvioimaan tilanteen vaadittavalla huolellisuudella. Ilman alkoholin vaikutusta hän ei olisi myöskään nukkunut niin sikeästi ja olisi herättyään pystynyt estämään vahingon huomattavasti vähäisemmäksi.

V.S. on aiheuttanut vahingon tärkeällä huolimattomuudellaan, jolloin oikeus vahingonkorvaukseen on siirtynyt vakuutussopimuslain ja yleisten sopimus­ehtojen nojalla vakuutusyhtiö A:lle. Näillä perustein vahinko tulee korvata V.S:n vastuuvakuutuksen perusteella.

Vakuutusyhtiö B:n vastine

Vakuutusyhtiö B katsoo, ettei mikään seikka asiassa osoita, että vesivahinko olisi aiheutunut V.S:n niin välinpitämättömästä menettelystä, että hänen voitaisiin katsoa aiheuttaneen vahingon törkeällä huolimattomuudella.

Vahinkoilmoituksessa V.S. on kertonut heränneensä aamulla kuuden jälkeen ja mennyt unisena suihkuun. Ilmoituksensa mukaan hän on ollut niin väsynyt, että on nukahtanut suihkuun. Yksistään sen seikan perusteella, että henkilö menee väsyneenä suihkuun, ei voida katsoa, että tästä aiheutunut vesivahinko olisi katsottava aiheutetun törkeällä huolimattomuudella. Varsinkaan, jos henkilölle ei ole aiemmin sattunut vastaavanlaisia vahinkoja.

V.S:n törkeää huolimattomuutta arvioitaessa on huomioitava, ettei V.S:lle ole aiemmin sattunut vastaavanlaisia vahinkoja, eikä hän ole aiemmin nukahtanut suihkuun. Toisin kuin vakuutusyhtiö A lausuntopyynnössä esittää, V.S. ei ole suihkuun mennessään mennyt istumaan suoraan lattiakaivon päälle.

Vaikkakin V.S. olisi ollut alkoholin vaikutuksen alaisena vahingon tapahtuessa, ei se osoita, että V.S. olisi aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella. Yksistään huoltomiehen lausuntoa ei voida pitää luotettavana selvityksenä V.S:n humalatilasta. Selvitys ei perustu esimerkiksi V.S:lle tehtyyn puhalluskokeen tulokseen. Vakuutusyhtiö B on pyytänyt V.S:ltä tarkemmin selvityksen hänen alkoholin käytöstä vahinkoa edeltävältä ajalta. V.S. on itse kertonut nauttineensa illan aikana 4–5 alkoholiannosta kello 21.00–02.00. Kotiin hän on saapunut noin kello 02.30 kävellen, jonka jälkeen hän on mennyt nukkumaan. Tapauksessa ei ole osoitettu, että V.S. olisi ollut vahvasti alkoholin vaikutuksen alainen.

Vakuutusyhtiö A on esittänyt, että V.S. on puhelinkeskustelussa todennut nauttimansa alkoholin vaikuttaneen nukahtamiseensa ja vahingon syntymiseen. Vakuutusyhtiö B on tiedustellut V.S:ltä edellä mainitussa puhelinkeskustelussa toteamansa seikan paikkansa pitävyyttä. V.S. on ilmoittanut, ettei hän ole todennut, että alkoholi olisi vaikuttanut itse vahingon syntymiseen.

V.S. on esittänyt selvityksen koskien muun muassa vahinkoa, sen syitä ja omia toimiaan välittömästi vahingon sattumisen jälkeen. V.S. on selvityksessään esittänyt näkemyksensä myös huoltomiehen lausuntoon koskien hänen tilaansa ja toimiaan vahingon sattumisen jälkeen. Vakuutusyhtiö B katsoo, ettei mikään V.S:n omassa kertomuksessa osoita, että hän olisi aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella.

Lausuntopyynnössä on vedottu myös siihen, että vettä on valunut suihkuhuoneen kynnyksen yli huomattavia määriä ja useiden tuntien ajan. Tapauksessa on kuitenkin huomioitava, että ensinnäkin huoneiston, jossa vahinko on sattunut, kylpyhuoneen kynnys on matala ja kallistukset kylpyhuoneessa ovat olemattomat. Näin ollen vesi on päässyt helposti valumaan kylpyhuoneesta pois. Lisäksi kylpyhuoneen ulkopuolella on sähköputkien läpivientejä, joita pitkin vesi on päässyt valumaan alakertaan, kuten kartoitusraportissakin todetaan. Näin ollen vahinkokohteen rakenteelliset ominaisuudet ovat edesauttaneet vahingon laajenemista, eikä vahingon laajuudesta voida tehdä sitä johtopäätöstä, että vettä olisi valunut useita tunteja. Myös V.S:n omassa selvityksessä on todettu, että hän on yhdessä korjaustyömiesten kanssa tarkastellut, miten vesi on päässyt eteiseen. He ovat tulleet siihen tulokseen, ettei vesi ole noussut suihkutilassa niin korkealle, että se olisi kulkeutunut eteiseen kynnyksen yli, vaan vesi on painunut eteiseen kynnyksen ja oven karmin välistä. Lisäksi kartoitusraportista on todettavissa, että käytännössä vain vahinkoasunnossa on eristetila kastunut. Toisin sanoen alapuolisissa asunnoissa eristetila ei ole kastunut. Tämäkin osoittaa, ettei kyse ole pitkäkestoisesta ja vesimääräisesti suuresta valutuksesta.

Vakuutusyhtiö A on lausuntopyynnössä viitannut useisiin Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksiin. Vakuutusyhtiö B katsoo, etteivät ne sovellu tähän tapaukseen. Lausuntopyynnössä on ensinnäkin viitattu Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 189/06. Tapauksessa on ollut kyse suojeluohjeen laiminlyönnistä ja vakuutetun alkoholinkäytön vaikutuksesta vakuutustapahtumaan. Tapauksessa on vahingonaiheuttaja puhallutettu 2,5 tuntia nukahtamista myöhemmin. Tällöin hänen veren alkoholipromillemäärä on ollut 1,47 promillea. Lautakunta on katsonut, että vakuutetun nukahtaessa alkoholipromillemäärän on täytynyt olla selvästi korkeampi. Nyt käsiteltävässä V.S:n tapauksessa ei ensinnäkään ole näyttöä alkoholista tai siitä, onko sillä ollut syy-yhteyttä vahingon syntymiseen.

Tapauksessa VKL 189/06 on ollut kyse siitä, että vahingonaiheuttaja on ryhtynyt tekemään ruokaa ja jättänyt päällä olleen keittolevyn valvonnatta. Keittolevyn päälle jättämisessä on vaaran ilmeisyys paljon suurempi kuin suihkussa käymisessä. Lisäksi tapauksessa VKL 189/06 ei ole otettu kantaa siihen, onko vahinko katsottu aiheutetun törkeällä huolimattomuudella. Omaisuusvakuutuksessa vakuutuskorvauksesta tehtävä suojeluohjevähennys ei edellytä törkeää huolimattomuutta. Vakuutuskorvauksen alentaminen vain neljäsosalla osoittaa, ettei vahinkoa ole katsottu aiheutetun törkeällä huolimattomuudella.

Vakuutusyhtiö A on lausuntopyynnössä viitannut myös lautakunnan ratkaisuun VKL 180/00. Vakuutuslautakunnan ratkaisusta ilmenee, että tapauksessa on törkeää huolimattomuutta arvioitaessa annettu painoarvoa sille, että vahingonaiheuttajalle on aiemminkin sattunut vastaavanlaisia vahinkoja ja hänen on täytynyt olla tietoinen taipumuksestaan nukahtaa suihkuun alkoholin vaikutuksen alaisena ja siitä, että suihkuun nukahtamisesta voi olla seurauksena vesivahinkoja huoneistolle. Tapauksessa on myös otettu kantaa siihen, että vakuutetun humalatila on ollut vahva, koska veden korkeus kylpyhuoneen lattialla on noussut niin korkealle että vesi on päässyt valumaan muualle huoneistoon. Vakuutuslautakunta ei ole ottanut tapauksessa kantaa siihen, onko yksistään alkoholin perusteella katsottava vahingon aiheutetun törkeällä huolimattomuudella.

Nyt puheena olevassa tapauksessa V.S. ei ole aiemmin nukahtanut suihkuun. Lisäksi kylpyhuoneen ja huoneiston rakenteesta ja rakenteista johtuen vesi on päässyt valumaan esteettä. On myös huomioitava, että vastuuvahingoissa vakuutuskorvaus voidaan evätä tai alentaa vakuutussopimuslain 30 §:n nojalla myös sillä perusteella, että alkoholin tai huumausaineen käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan. Sen sijaan vakuutussopimuslain 75 §:n nojalla vakuutusyhtiöllä ei ole takaisinsaantioikeutta maksamansa vakuutuskorvauksen osalta silloin, jos alkoholin käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, mutta vahinkoa ei kuitenkaan katsota aiheutetun törkeällä huolimattomuudella. Myös Vakuutuslautakunnan tapauksessa VKL 77/03 on lautakunnan ratkaisu perustunut samoihin tekijöihin kuin ratkaisussa VKL 180/00. Näin ollen myöskään tämän ratkaisun perusteella ei voida katsoa, että V.S. olisi nyt puheena olevassa tapauksessa aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeällä huolimattomuudella.

Vakuutuslautakunnan ratkaisussa VKL 549/07 on kyse siitä, että vakuutusyhtiöllä on vakuutussopimuslain nojalla ollut oikeus vähentää vastuuvakuutuksesta suoritettavaa korvausta, koska vakuutuksenottajan alkoholinkäytöllä on ollut ratkaiseva merkitys vakuutustapahtumaan. Tapauksessa ei ole ollut kyse sen arvioinnista, onko vakuutuksenottaja aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeällä huolimattomuudella ja olisiko tällä perusteella vakuutusyhtiöllä ollut oikeus alentaa tai evätä korvaus.

Vakuutusyhtiö B katsoo, että Vakuutuslautakunnassa käsitelty tapaus VKL 150/08 on lähtökohdiltaan hyvin samanlainen kuin nyt puheena oleva V.S:n tapaus. Toisin kuin vakuutusyhtiö A on lausuntopyynnössä katsonut, vakuutusyhtiö B katsoo, että tapaus ja ratkaisu soveltuvat V.S:n tapaukseen. Tapauksenkin perusteluihin viitaten Vakuutusyhtiö B katsoo, ettei V.S. ole tässä tapauksessa aiheuttanut vahinkoa törkeällä huolimattomuudella. Ratkaisussakin on muun muassa todettu, ettei suihkussa lattiakaivon päälle nukahtamista automaattisesti voida pitää törkeänä huolimattomuutena.

Vakuutusyhtiö B katsoo, ettei mikään seikka asiassa osoita, että vesivahinko olisi aiheutunut V.S:n välinpitämättömästä menettelystä niin, että hänen voitaisiin katsoa aiheuttaneen vahingon siten, että vakuutusyhtiö A:lla on takaisinsaantioikeus yleisten sopimusehtojensa ja vakuutussopimuslain 75 §:n nojalla.

Lausuntopyynnössä vakuutusyhtiö A on edelleen esittänyt, ettei vakuutus­yhtiö B ole esittänyt, että sen korvausvelvollisuus olisi määrältään rajoitettu, mikäli vahinko todetaan törkeällä huolimattomuudella aiheutetuksi. Vakuutusyhtiö B on kuitenkin sähköpostissa 16.5.2013 vakuutusyhtiö A:lle todennut, ettei Vakuutusyhtiö B ole katsonut asiassa aiemmin aiheelliseksi todeta törkeän huolimattomuuden merkitystä korvauksen määrään, sillä se on katsonut, ettei vahinko ole aiheutettu törkeällä huolimattomuudella. Mikäli kuitenkin vahinkoasiassa katsottaisiin vastoin vakuutusyhtiö B:n näkemystä, että V.S. on aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella, vastuuvakuutuksesta suoritettavaa korvausta alennetaan 30 %:lla vakuutusyhtiö B:n yleisten sopimusehtojen nojalla.

Vakuutuksenottajan lausuma

Vakuutuksenottajalle on annettu mahdollisuus antaa asiassa lausuma. Vakuutuksenottajan asiamiehen mukaan huoltomiehen ja vartijan lausuntoja ei voida pitää todisteena V.S:n humalatilasta. Pelkästään väsyneenä suihkuun menemistä ei voida pitää törkeän tuottamuksellisena. Ilman rakenteellisia puutteita vahingot olisivat jääneet pienemmiksi. V.S. on lisäksi pyrkinyt herät­tyään rajoittamaan vahingon laajentumista. Vakuutusyhtiö B:n tekemät johtopäätökset asiassa ovat oikein.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat lainkohdat

Vakuutussopimuslain 75 §:n mukaan vakuutetun oikeus vaatia kolmannelta henkilöltä korvausmäärä, jonka vakuutuksenantaja on hänelle suorittanut, siirtyy vakuutuksenantajalle vain, jos kolmas henkilö on aiheuttanut vakuutustapahtuman tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta taikka on lain mukaan velvollinen suorittamaan korvausta huolimattomuudestaan riippumatta. Vakuutuksenantajan takautumisoikeuden rajoituksista eräissä vakuutuksissa säädetään tuotevastuulain 13 a §:ssä.

Ratkaisu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö A:lla oikeus vaatia korvaamansa vahingon korvausmäärää vakuutusyhtiö B:ltä.

Vakuutussopimuslain mukaan oikeus vaatia korvausmäärää siirtyy vakuutuksenantajalle vain, jos vakuutustapahtuma on aiheutettu tahallisesti tai törkeän huolimattomasti tai jos kyseessä on ankara vastuu. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vahinkoa ei ole aiheutettu tahallisesti eikä V.S. ole vahingosta ankarassa vastuussa, minkä vuoksi vakuutusyhtiö A:n regressioikeus riippuu siitä, onko vahingon aiheuttaja V.S. aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella.

Tuottamuksen arvioinnissa voidaan lähteä tavallista huolimattomuutta koske­vasta oletuksesta. Tämän mukaan vaadittavasta huolellisuudesta poikkeami­nen katsotaan törkeäksi huolimattomuudeksi vain, jos tähän on erityisiä perus­teita. Törkeää huolimattomuutta on oikeuskäytännössä ja ‑kirjallisuudessa pidetty lähellä tahallisuutta. Vakuutussopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan erikseen, että pelkästään alkoholin tai muun huumaavan aineen alaisena toimiminen ei ole osoitus törkeästä huolimattomuudesta.

Vakuutusyhtiö B on vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön, jossa on ollut kysymys siitä, onko vakuutetun alkoholinkäytöllä ollut vaikutusta vakuutustapahtuman syntymiseen. Nyt käsillä olevassa tapauksessa ei ole kysymys siitä, onko V.S:n humalatila vaikuttanut vahingon syntyyn vaan siitä, onko hänen toimintansa ollut kokonaisuutena arvioiden sellaista, että sitä voitaisiin pitää törkeän huolimattomana.

Lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen perusteella vakuutetun humalatilan asteesta vahinkotapahtuman sattuessa ei ole mahdollista tehdä tarkkoja päätelmiä. Vakuutettu on nauttinut alkoholia, mutta asiakirjojen perusteella ei ole pääteltävissä, että alkoholin vaikutuksen alaisuus olisi merkittävästi vaikuttanut hänen toimintaansa.

Lautakunta on katsonut tapauksessa VKL 150/08, että suihkussa lattiakaivon päälle nukahtamista ei sinällään automaattisesti voida pitää törkeänä huolimattomuutena. Se, voidaanko vakuutetun toimintaa tällaisessa tilanteessa pitää törkeän huolimattomana, riippuu kunkin tapauksen olosuhteista. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa vakuutettu on kertonut nauttineensa yöllä viiden tunnin aikana neljästä viiteen alkoholiannosta. Hän oli saapunut kotiin kello 2.30 ja mennyt aamulla herättyään suihkuun kello 6. Lautakunta pitää uskottavana vakuutetun ilmoitusta siitä, että suihkuun nukahtaminen ei ole johtunut alkoholin vaikutuksesta, sillä pitkään valvominen ja tenttiviikon jälkeinen väsymys selittävät riittävässä määrin suihkuun nukahtamisen. Vartijan ja huoltomiehen kuvaukset vakuutetun vahvasta humalatilasta voidaan selittää myös unenpuutteella ja reaktiolla yllättävään tilanteeseen.

Asiakirjoista ei ilmene, että vakuutettu olisi aikaisemmin nukahtanut suihkuun ja hänelle olisi aikaisemmin sattunut vastaavanlaisia vahinkoja. Kylpyhuoneen lattiassa on ollut puutteelliset kaadot ja vesi on kulkeutunut eteiseen kynnyksen ja oven karmin välistä. Tämän vuoksi veden ei ole tarvinnut kylpyhuoneen lattialla nousta kovinkaan korkealle päästäkseen vapaasti valumaan muualle huoneistoon.

Lautakunta toteaa, että mikäli suihkuun nukahtaminen johtuu esimerkiksi vahingonaiheuttajan sairaudesta tai poikkeuksellisesta väsymystilasta, ei pääsääntöisesti voida katsoa, että hän olisi aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomudellaan. Lautakunnan käsiteltävänä olevassa tapauksessa vakuutettu on toiminut moitittavasti, koska hänen olisi pitänyt ymmärtää, että väsyneenä ei kannata mennä istumaan suihkuun. Vakuutetun toimintaa ei kuitenkaan tapauksessa voida pitää törkeän huolimattomana.

Edellä mainituin perustein lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö A:lla ole oikeutta vaatia korvaamansa vahingon korvausmäärää vakuutusyhtiö B:ltä.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheen­johtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen. Sihteerinä toimi Mäenpää.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA