Poliisi-ilmoituksen mukaan lastina ollut henkilöauto oli sidottu kiinni liinoilla edestä sekä takaa ja pysyi kyydissä, mutta vaurioitui osuessaan nosturiin. Nopeusrajoitus alueella oli 80 km/h, tien pinta oli jäinen ja vahinkohetkellä oli pimeää. Onnettomuus tapahtui ”hirvivaara” –liikennemerkin vaikutusalueella. Kertomansa mukaan kuljettaja oli yrittänyt jarruttamalla ja väistämällä estää törmäyksen, mutta kyseinen aikuinen hirvi oli osunut auton etuosaan, jolloin kuljettaja oli menettänyt ajoneuvon hallinnan.

 

Korvausta lastina olleen henkilöauton vaurioista haettiin tiekuljetusvakuutuksen perusteella.

 

Vakuutusyhtiö viittasi tiekuljetussopimuslain 28 §:ään ja totesi, että vahinko on johtunut olosuhteesta, jota rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää ja jonka seurauksia hän ei ole voinut ehkäistä. Vakuutusyhtiön mukaan kuljettajan käyttämä nopeus ennen törmäystä oli 75 – 80 km/h. Vakuutusyhtiö totesi, että tiekuljetussopimuslain 28 §:n perusteella vakuutuksenottaja ei ole vastuussa vahingosta eikä vakuutusyhtiökään voi suorittaa korvausta tiekuljetusvakuutuksesta.

 

Vahinkoa kärsinyt on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiassa.

 

Poliisi-ilmoituksen mukaan hirvi oli juossut auton eteen vasemmalta. Kuljettaja oli yrittänyt jarruttaa ja väistää hirveä estääkseen törmäyksen, mutta eläin oli osunut auton etuosaan. Törmäyksen seurauksena kuljettaja oli menettänyt auton hallinnan ja auto oli suistunut ojaan kaatuen lopuksi oikealle kyljelle. Kuorma-autossa on nosturi, jonka nostopuomi kulkee pitkittäin lavan yli. Vahinkoa kärsineen auto oli sidottu edestä ja takaa, mutta koska sitä ei oltu kiinnitetty vanteista kuorma-autoon, se osui törmäyksessä nosturiin ja vaurioitui katosta.

 

Tapahtumapaikkana ollut Uutelan risteys on Etelä-Savon pahin hirvivaarapaikka ja se on merkitty hirvivaara-alueeksi. Tiehallinnon selvityksen mukaan kyseessä olevalla tieosuudella on tapahtunut vuosina 1997 – 2001 erittäin paljon hirvionnettomuuksia. Tästä vaarasta kuljettaja on varsin todennäköisesti ollut tietoinen.

 

Vahinkoa kärsinyt pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa seuraavista asioista:

-         Onko tapahtunut hirvikolari ollut sellainen, että kuljettaja ei ole voinut sitä välttää?

-         Onko lastina ollut henkilöauto ollut ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 48 §:n mukaisesti sidottu?

 

Mikäli Vakuutuslautakunnan vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat vahinkoa kärsineen kannalta myönteiset, hän pyytää lautakuntaa lausumaan myös kantansa siihen, tuleeko vakuutusyhtiön korvata hänelle onnettomuudessa aiheutunut vahinko.

 

Vakuutusyhtiö viittaa tiekuljetusvakuutuksen ehtoihin ja tiekuljetussopimuslakiin ja toteaa, että lastina ollut henkilöauto oli poliisi-ilmoituksen mukaan ollut sidottu liinoilla edestä ja takaa ja pysyi siksi kyydissä ulosajosta huolimatta. Poliisi on näin ollen todennut lastin sidonnan asianmukaiseksi. Saadun selvityksen perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että henkilöauton sidonta on ollut tieliikennelain 87 §:n ja ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 47 §:n ja 48 §:ien mukainen.

 

Edellä mainitun perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko on johtunut olosuhteesta, jota rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää ja jonka seurauksia hän ei ole voinut ehkäistä. Vakuutusyhtiö viittaa lisäksi Tiekuljetusvakuutuksen Vahinkolautakunnan lausuntoon nro 7/72/83.

 

 

Vakuutuksenottaja on ilmoittanut lautakunnalle puhelimitse, ettei hänellä ole lisättävää asiaan.

 

 

Tiekuljetusvakuutuksen ehtojen kohdan 3.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vahinko, joka kuljetettavana olleelle tavaralle vastikkeellista kuljetustoimeksiantoa täytettäessä on aiheutunut. Korvauksen edellytys on, että vakuutettu on tiekuljetussopimuslain (345/79) tai kansainvälisen CMR-yleissopimuksen perusteella vahingosta korvausvelvollinen ja kysymyksessä on kuljetustoimeksiannon mukaisen tavaran katoaminen, vähentyminen, vahingoittuminen tai luovutuksen viivästyminen.

 

Tiekuljetussopimuslain 28 §:n mukaan rahdinkuljettajalla ei ole vastuuta tavaran vahingoittumisesta, jos hän näyttää, että vahingoittuminen on johtunut lähettäjän tai vastaanottajan virheestä tai laiminlyönnistä, tämän muutoin kuin rahdinkuljettajan virheen tai laiminlyönnin johdosta antamista ohjeista, tavaran puutteellisesta laadusta tai olosuhteesta, jota rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää ja jonka seurauksia hän ei ole voinut ehkäistä.

 

Tieliikennelain 87 §:n mukaan ajoneuvo on kuormattava siten, ettei kuorma voi vaarantaa henkilöitä, vahingoittaa omaisuutta, laahata maata, pudota tielle, pölytä häiritsevästi tai aiheuttaa muuten siihen verrattavaa haittaa taikka synnyttää aiheetonta melua.

 

Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 47 §:n mukaan kuorma ei saa kuormakorissa siirtyä siten, että voi haitata ajoneuvon liikenneturvallista käyttöä. Kuorma ei saa oleellisesti liikkua kuormakoriin nähden, kun kuormaan vaikuttaa eteenpäin voima, joka vastaa kiihtyvyyttä 10 m/s², tai sivulle tai taaksepäin voima, joka vastaa kiihtyvyyttä 5 m/s². Kuorman varmistamiseksi tulee käyttää kuorman tuentaa, sitomista, lukitsemista tai peittämistä.

 

Saman asetuksen 48 §:n mukaan kuorman eteenpäin liikkumisen estävän sitomisvälineen on oltava mahdollisimman vaakasuorassa, eikä se ilman erityistä syytä saa olla yli 60^o:een kulmassa vaakatasoon nähden. Sitomisväline ei saa olla ajoneuvon tai kuorman terävää reunaa vasten. Sitomisvälineiden tulee olla kunnollisesti jännitettyjä, ja niiden jännitys on tarvittaessa tarkastettava kuljetuksen kestäessä. Yksittäisen siteen tai kiinnikkeen irtoaminen, vaurioituminen tai löystyminen ei saa heikentää muun kuorman sidontaa. Kuljetettaessa puu- tai muuta vastaavaa pitkää tavaraa, se on sidottava ajoneuvon alustaan tai kuormakoriin vähintään yhdellä sidoksella. Jos kuljetettavan tavaran nimellispituus on suurempi kuin kolme metriä, on käytettävä vähintään kahta sidosta. Jos kuljetettava esine tai tavaranippu on tuettu sivutolppia vasten, sen tulee nojata vähintään kahteen saman sivun pystytolppaan. Kontti, jota ei voida lukita konttilukolla, on sidottava vähintään neljällä sidoksella ylä- tai alakulmakiinnittimistä sekä tuettava tarvittaessa kuormakoriin. Kuorman liikkumista eteenpäin estävien sidosten nimellislujuuksien summan kuormatilan molemmilta puolilta yhteenlaskettuna on oltava vähintään kuorman painon suuruinen sekä sivulle ja taaksepäin vähintään puolet kuorman painosta, jollei kuorman tuenta ja kitka kuorman ja kuormatilan pohjan välillä tai kuorman laatu salli pienempää sidonnan lujuutta.

 

Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenee, että vakuutuksenottaja on kuljettanut kuorma-autolla lausunnonpyytäjän omistamaa kolariautoa Tampereelta Mikkeliin. Vakuutuksenottajan lähestyessä 5-tiellä Uutelan risteystä oli vasemmalta juossut aikuinen hirvi auton eteen. Vakuutuksenottaja oli yrittänyt jarruttamalla ja väistämällä estää törmäyksen, mutta eläin oli osunut auton etuosaan ja vakuutuksenottaja oli menettänyt ajoneuvon hallinnan, minkä vuoksi ajoneuvo oli suistunut ojaan ja kaatunut oikealle kyljelleen. Kyydissä ollut henkilöauto oli sidottu kiinni liinoilla edestä ja takaa ja se oli pysynyt kyydissä, mutta vaurioitunut katostaan osuessaan kuorma-auton nosturiin. Vahinkopaikka oli ”hirvivaara” –liikennemerkin vaikutusalueella ja nopeusrajoitus alueella oli 80 km/h. Vahinko sattui pimeään aikaan ja tien pinta oli jäinen. Ajoneuvon nopeus vahinkohetkellä oli 75 – 80 km/h.

 

Kyseisellä tieosuudella on hirvivaarasta varoittava liikennemerkki. Pelkästään sitä, että kuljettaja on ajanut sallittua nopeutta, vaikka alueella on hirvivaarasta varoittava liikennemerkki ei lautakunnan käsityksen mukaan voi pitää riittävänä perusteena rahdinkuljettajan korvausvastuulle. Vahinkohetkellä oli pimeää ja hirvi juoksi yllättäen vasemmalta tielle. Kuljettaja pyrki ehkäisemään vahingon jarruttamalla ja yrittämällä väistää hirveä, mutta siitä huolimatta hirvi osui auton etuosaan, jolloin kuljettaja menetti auton hallinnan ja auto ajautui ojaan. Lautakunta katsoo, että kuljettaja on kaikin mahdollisin tavoin pyrkinyt välttämään vahingon eikä hänen voida katsoa menetelleen huolimattomasti tilanteessa.

 

Lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan lastina ollut henkilöauto oli asianmukaisesti sidottu kuorma-auton lavalle ja se oli pysynyt kyydissä ulosajosta huolimatta. Henkilöauton vaurioituminen on johtunut siitä, että kuorma-auton kaatuessa sen nosturi on osunut henkilöauton kattoon.

 

Edellä olevan vuoksi lautakunta katsoo, että kyseinen vahinko on johtunut olosuhteista, jota rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää ja jonka seurauksia hän ei ole voinut ehkäistä. Koska rahdinkuljettaja ei näin ollen ole tiekuljetussopimuslain mukaisessa korvausvastuussa vahingosta, ei sitä korvata myöskään tiekuljetusvakuutuksen perusteella.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas, jäsenet Eskuri, Hentunen, Koskenvuo ja Rusanen sekä varajäsen Kivikoski. Sihteerinä toimi Haapasaari.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA