Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan A Oy:n aliurakoitsijan työntekijä oli loukkaantunut 9.9.2010 sattuneessa työtapaturmassa, jonka syynä oli rakennustelineiden pettäminen. Tapaturman johdosta A Oy:n silloinen toimitusjohtaja ja työmaan vastaavana työnjohtajana toiminut X oli asetettu syytteeseen työturvallisuusrikoksesta. Syyteasiaa käsiteltäessä myös tapaturmassa loukkaantunut työntekijä oli esittänyt A Oy:tä kohtaan yksityisoikeudellisia vaatimuksia. A Oy oli hakenut juttuun oikeusturvaetua, jonka myöntämistä koskenutta asiaa on käsitelty Vakuutuslautakunnassa. Vakuutuslautakunta on 25.10.2013 antamassaan ratkaisusuosituksessa VKL 59/13 katsonut, että A Oy:lle tuli myöntää oikeusturvaetu kysymyksessä olleeseen vahingonkorvausasiaan.

Vakuutusyhtiö on myöntänyt asiaan oikeusturvaedun 14.2.2014 päivätyllä päätöksellään. Vahingonkorvausasia oli jo sitä ennen päättynyt käräjäoikeuden osapuolten välillä 3.6.2013 vahvistamaan sovintoon. Vakuutusyhtiö on maksanut 8.7.2014 ja 19.8.2014 tekemillään korvauspäätöksillä vahingonkorvausasiaan liittyneet A Oy:n asiamiehen 3 551 euron ja 2 003,75 euron määräiset asianajolaskut vakuutuksen omavastuulla vähennettyinä. Sitä vastoin vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta asiamiehen 2 975 euron määräistä laskua, joka laskun mukaan koski työturvallisuusrikosasiaa.

Asiakkaan valitus

A Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta työturvallisuusrikosasiaa koskeneen 2 975 euron määräisen asianajolaskun korvaamisesta oikeusturvavakuutuksesta. A Oy on katsonut, että myös kyseinen lasku tuli korvata, koska se liittyi samaan vahinkotapahtumaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut, että asiassa on ollut kyse A Oy:n hakemasta oikeusturvaedusta itselleen ja työntekijälleen X:lle asiassa, jossa A Oy:tä vastaan oli nostettu vahingonkorvauskanne perustuen rikosasiaan, jossa X:a syytettiin työturvallisuusrikoksesta. Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen jälkeen vakuutusyhtiö oli 14.2.2014 myöntänyt A Oy:lle oikeusturvaedun asiaan siltä osin, kuin kyse oli 9.9.2010 tapahtuneeseen työtapaturmaan liittyneestä vahingonkorvausvaatimuksesta. Rikosasiaan ei oikeusturvaetua myönnetty.

Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusehtojen kohtiin 1.3 ja 2.7 sekä asiamiehen 13.6.2014 päivättyyn sähköpostiin, jossa asiamies oli ilmoittanut evätyn laskun liittyneen rikosasian hoitamiseen. Näin ollen toimenpiteet olivat tältä osin koskeneet vakuutetulle aiheutuneita kuluja asiassa, jossa oli ollut kysymys virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä tai tällaisen syytteen vireillä ollessa asianomistajan syytteessä olevaa vakuutettua kohtaan esittämästä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta. Vakuutusyhtiö on katsonut maksaneensa korvauksen vakuutusehtojen, antamansa oikeusturvapäätöksen sekä Vakuutuslautakunnan asiassa antaman ratkaisusuosituksen mukaisesti, joten perustetta lisäkorvauksen maksamiselle ei ollut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiön korvattava puheena olevasta työturvallisuusrikosta ja siihen perustunutta vahingonkorvausvaatimusta koskeneesta asiasta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut myös rikosasian osalta A Oy:llä voimassa olleesta oikeusturvavakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan oikeusturvavakuutukseen sovellettavien 1.8.2008 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1.2 mukaan vakuutettuina ovat vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa / mainitun toiminnan osalta muiden muassa

- vakuutuksenottajaksi merkitty yritys

- vakuutuksenottajan palveluksessa olevat henkilöt.

Oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 2.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa on kysymys virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä tai tällaisen syytteen vireillä ollessa asianomistajan syytteessä olevaa vakuutettua kohtaan esittämästä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta.

Rikoslain 47 luvun 1 §:n mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai

2) aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan taikka mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä tai jättämällä huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä,

on tuomittava työturvallisuusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Saman lain saman luvun 7 §:n mukaan tässä luvussa rangaistavaksi säädetystä työnantajan tai tämän edustajan menettelystä tuomitaan rangaistukseen se, jonka velvollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon asianomaisen asema, hänen tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa laatu ja laajuus sekä muutenkin hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntyyn ja jatkumiseen.

Saman lain saman luvun 8 §:n mukaan tässä luvussa tarkoitetaan:

1) työnantajalla sitä, joka työsuhteessa taikka virka- tai siihen rinnastettavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa teettää työtä, sekä sitä, joka tosi-asiallisesti käyttää työnantajalle kuuluvaa päätösvaltaa,

2) työnantajan edustajalla työnantajana olevan oikeushenkilön lakimääräisen tai muun päättävän elimen jäsentä sekä sitä, joka työnantajan sijasta johtaa ja valvoo työtä,

3) työntekijällä sitä, joka on työsuhteessa taikka virka- tai siihen rinnastettavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työnantajaan.

Asian arviointi

Lautakunta on 25.10.2013 antamassaan ratkaisusuosituksessa VKL 59/13 katsonut, että A Oy:lle tuli myöntää oikeusturvaetu kysymyksessä olleeseen tapaturmassa loukkaantuneen työntekijän kärsimää henkilövahinkoa koskeneeseen vahingonkorvausasiaan. A Oy ei ollut asiassa kuultavana poliisitutkinnassa eikä syyttäjä ollut vaatinut A Oy:n tuomitsemista yhteisösakkoon tai haastanut A Oy:tä kuultavaksi rikosoikeudenkäyntiin. Näin ollen lautakunta on antamastaan ratkaisusuosituksesta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsonut, ettei asiassa ollut kyse vakuutusehtojen kohdan 2.7 rajoituksen mukaisesta virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä, jossa A Oy olisi ollut syytettynä, joten rajoitusehtoa ei voitu soveltaa A Oy:tä vastaan ajettuun vahingonkorvausasiaan.

Seitä vastoin nyt riidanalaisena oleva, aikaa 6.9. – 29.12.2012 koskeva, asianajolasku on asiamiehen antaman selvityksen perusteella koskenut nimenomaan rikosasiaa, jossa virallinen syyttäjä oli nostanut syytteen työturvallisuusrikoksesta X:a vastaan. Tältä osin kyse on ollut vakuutusehtojen kohdan 2.7 rajoituksen mukaisista kuluista asiassa, jossa on ollut kyse virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä. Näin ollen kyseiset asianajokulut eivät tule korvattaviksi A Oy:n ottamasta oikeusturvavakuutuksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön oikeusturvavakuutuksesta antamaa päätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Isokoski

Jäsenet:

Jaakkola

Makkula

Paloranta

Sarpakunnas

Sjögren