Tapahtumatiedot
Kiinteistön katolla ollut olutpullo oli vierinyt sadevesikouruun syöksytorven läheisyyteen ja estänyt veden virtaamisen syöksytorveen. Kourussa ollut sähkösulatus piti veden sulana ja tästä aiheutui vesikourun tulviminen. Kovien pakkasten aikana tästä syntyi pannejäätä katolle asti. Kun lämpötila nousi päivällä, pääsi sulanut vesi vuotamaan kourun reunan yli seinä- ja yläpohjarakenteisiin ja edelleen kiinteistön toisen kerroksen asuntoihin. Korvauksia vahingoista haettiin kiinteistövakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön päätökset
18.4. ja 2.5.2013 antamissaan päätöksissä vakuutusyhtiö katsoi, ettei kyseessä ollut vakuutusehtojen mukainen ilkivaltavahinko, sillä vahinko oli aiheutettu korkeintaan huolimattomuudesta, kun olutpullo oli heitetty katolle. Oli sattumanvaraista, että pullo oli vierinyt ränniin ja lopulta tukkinut sen. Ei voitu katsoa, että pullonheittäjän tarkoituksena oli pullon katolle heittäminen ja sen seurauksena viemärin tukkiminen ja vahingon aiheuttaminen talon rakenteille. Tahallisuus edellytti tekijältä varmuutta teosta aiheutuvista seurauksista. Vahinkoa ei voitu myöskään korvata LVIS-turvasta, koska sadevesikouru oli toiminut kuten pitikin eikä se ollut rikkoutunut. Vahinko oli johtunut ulkopuolisesta syystä eikä LVIS-järjestelmän rikkoutumisesta. Lisäksi ei korvattu vahinkoa, joka aiheutui sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta lehtien tai muun sellaisen syyn johdosta. Kyseessä ei ollut kiinteistövakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma.
Valitus
Valituksen mukaan vakuutusyhtiön näkemys rikoksen tahallisuudesta edellyttäisi varmuustahallisuutta. Tämä näkemys on virheellinen, koska kiinteistövakuutuksen ehtoa tahallisesta menettelystä ei voida tulkita ankarammin ja rajoitetummin kuin rikosoikeudessa tahallisuuden käsite on määritelty ja tahallisuutta oikeuskäytännössä tulkittu. Tahallisuus täyttyy alimmillaan silloin, kun tekijän on täytynyt pitää menettelystään aiheutunutta seuraamusta mahdollisena eikä kyse ole ollut yllättävästä ja ennalta arvaamattomasta lopputuloksesta. Kyse on tahallisesta menettelystä silloin, kun kyse on mielletyn riskin toteuttamisen hyväksymisestä ja tekijä on suhtautunut asiaan välinpitämättömästi.
Nyt kyseessä olevassa tapauksessa olutpullon katolle heittäneen tuntemattomaksi jääneen tekijän on täytynyt menettelyyn ryhtyessään tietää, että vesikatolla on normaali vesiränni ja ymmärtää, että ellei olutpullo vieri katolta alas, se tulee jäämään vesiränniin. Lisäksi on oletettavaa, että olutpullo kapeassa vesirännissä tulee ennemmin tai myöhemmin tukkimaan rakenteen ja aiheuttamaan vahinkoa. Asiassa täyttyy rikosoikeudellinen tahallisuuskynnys.
Valokuvista ilmenee, että vesi on jäätyessään rikkonut vesikattopellin ja sadevesikourun sauman ja päässyt virtaamaan rikkoutuneesta kohdasta rakenteisiin. Kyse on siis myös vesikattorakenteen rikkoontumisesta, joka tulee vakuutusehtojen mukaisesti korvata. Vahinko on aiheutunut ulkopuolisesta syystä aiheutuneesta vahingosta ja tuntuu kohtuuttomalta, ettei vakuutuksenottajilla ole oikeutta saada korvausta vakuutusturvan perusteella.
Vakuutusyhtiön vastine
Vahingonteko on vakuutuksesta korvattava, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti. Vakuutusehtoja ei ole yhdistetty rikosoikeudelliseen tahallisuuden määritelmään, mutta käytännössä vakuutusehdon tarkoittamissa ilkivaltavahingoissa tekijä voidaan tuomita teosta rikoslain 35 luvun perusteella rangaistukseen. Tuottamuksellinen vahingon aiheuttaminen ei ole rangaistavaa eikä tuottamuksellisesti aiheutettu teko ole tahallinen eikä vakuutuksesta korvattava. Näyttötaakka tahallisuudesta on vakuutuksenottajalla eikä pelkkä oletus tahallisesta vahingonteosta riitä. Arkikielessä tahallisuus merkitsee tarkoituksellisuutta. Tahallisuutta voidaan luonnehtia ilmaisulla ”tieten tahtoen”. Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt sen tapahtumista varmana tai varsin todennäköisenä.
Vahingonkorvauslain mukaisen tahallisuuskäsitteen osalta on viitattu Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 675/05. Lisäksi vakuutussopimuslain hallituksen esityksen perusteluissa on käsitelty tahallisuuden käsitettä. Näiden perusteluiden mukaan tahallisuudesta on kysymys silloin, kun vakuutettu on tarkoittanut saada aikaan vakuutustapahtuman. Aiheuttamista voidaan pitää tahallisena myös, jos vakuutettu olosuhteet huomioon ottaen on mieltänyt vakuutustapahtuman hyvin todennäköisesti seuraavan vakuututetun menettelystä. Tahallisuusarvioinneissa on tärkeä selvittää, mitä tekijä on tekohetkellä mieltänyt ja tahtonut eli tahallisuuden lievintä muotoa, tällöin edellytetään, että vahingon aiheuttamisen objektiivinen todennäköisyys on yli 50 %. Heittäessään tai jättäessään olutpullon katolle, vahingonaiheuttaja ei ole mitenkään voinut tietää, että siitä aiheutuisi vahinkoa rakennuksen sisäpuolisille rakenteille. Selvitystä ei ole saatu siitä, miten olutpullo on katolle päätynyt. Ei myöskään tiedetä, milloin se on katolle joutunut. Tekijästä ja tämän motiiveista tai tarkoituksesta ei ole tietoa. Käsitys siitä, että olutpullo on heitetty katolle, on oletus. Vahingon tahallisesta aiheuttamistarkoituksesta ei ole tässä tapauksessa toimitettu näyttöä, vaan kyse on ollut ainoastaan oletuksista. Mikään ei viittaa siihen, että olutpullon katolle heittäneen tai jättäneen henkilön tarkoituksena olisi ollut vahingon aiheuttaminen rakennukselle. Pullonheittäjä on toiminut huolimattomasti ja roskannut vakuutuksenottajan omaisuutta, mutta mikään ei osoita, että vahinko olisi aiheutettu tahallisesti.
Vahinko ei ole korvattavissa vesikaton rikkoutumisenakaan. Vakuutuslautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan lumesta tai jäästä katolle aiheutuneet vahingot eivät ole ennalta arvaamattomia. Asiaa ei muuta se, että osasyynä vahinkoon on ollut sadevesikourun tukkinut olutpullo. Vakuutuksenottajan olisi tullut huolehtia siitä, että rännit ovat puhtaat. Tiedossa ei ole, miten kauan pullo on katolla ollut. Lisäksi rajoitusehtojen mukaan ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta jäätymisen, lehtien- tms. syyn johdosta. Mikäli katsottaisiin, että vuotovahinko on johtunut vesikaton rikkoutumisesta ja että vahinko tulisi vakuutuksesta korvattavaksi, tullaan maksettavista korvauksista tällöin tekemään vesikattojen iän mukaisen ikävähennykset.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot
Kiinteistövakuutuksen ehtojen kohdan 206.1 kohdan 3 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on
- vahingonteko, jolla tarkoitetaan tahallisesti aiheutettua vahinkoa.
Vakuutusehtojen 206.1 kohdan 4 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on
- vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- tai konetekniikan äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen sekä rikkoutumisen tai viemärin tukkeutumisen välittömänä seurauksena aiheutunut vuotovahinko. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä lvi-putkistosta tai –laitteesta.
- rakennuksen vesikaton ennalta arvaamaton, äkillinen ja ulkoapäin tapahtunut mekaaninen rikkoutuminen ja siitä aiheutunut vahinko kiinteistöturvalla vakuutetulle omaisuudelle.
Rajoitusehtojen kohdan 206.2 kohdan 4 mukaan Yleisten sopimusehtojen 001 kohdan 9 Vahinkotapahtuma rajoitusten lisäksi vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu
4. LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen…
- sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta jäätymisen, lehtien tms. johdosta
Ratkaisu
Asiassa on kyse siitä, onko vesivahinko seurausta joko vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahingonteosta tai vesikaton rikkoutumisvahingosta sekä siitä, voidaanko tapaukseen soveltaa rajoitusehtoa.
Tahallinen vahingonteko
Kattokourusta on valunut vettä kiinteistön rakenteisiin, kun kattokourussa ollut olutpullo on tukkinut kourun eikä vesi ole päässyt pois syöksytorven kautta. Asiapapereiden mukaan ei tiedetä, miten tai milloin olutpullo on ränniin joutunut.
Vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus siitä, että kysymyksessä on ehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta. Vakuutuksenottajan tulee täten osoittaa, että olutpullon aiheuttama tukkeutuminen ja vuotovahinko ovat seurausta tahallisesta vahingonteosta. Tuottamuksellinen vahingon aiheuttaminen ei ole tämän ehtokohdan mukaan vakuutuksesta korvattava vahinko.
Se, että olutpullo on ollut kiinteistön kattokourussa, ei vielä osoita mitään teon tahallisuudesta. Tahallisuus edellyttää, että teon tekijä on ymmärtänyt tai hänen olisi pitänyt ymmärtää teon seurauksen olevan todennäköistä tai varmaa. Kun siitä, miten olutpullo on joutunut katolle, kuka on teon tekijä tai milloin se on tehty tai mitkä tekohetken olosuhteet ovat muutoin olleet, ei ole mitään tietoa, ei tapauksessa voida arvioida teon tekijän tahallisuuden astetta. Asiakirjoista saatujen selvitysten perusteella ei voida päätellä sitä, olisiko teon tekijän tullut ymmärtää tekonsa seuraus ja vuotovahingosta seuranneet kiinteistön vesivahingot. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole kyennyt osoittamaan vahingon aiheutuneen tahallisen teon seurauksena, eivätkä vuotovahingot ole täten seurausta kiinteistövakuutuksesta korvattavasta tahallisesta vahingonteosta. Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on tältä osin pidettävä asianmukaisena.
Rikko- ja vuotovahinko
Vakuutuksenottajat ovat esittäneet, että vesi on jäätyessään rikkonut vesikattopellin ja sadevesikourun sauman ja vesi päässyt virtaamaan rikkoutuneesta kohdasta kiinteistön rakenteisiin.
Sadevesikouru on tukkeutunut olutpullon seurauksena ja tämän vuoksi kouru on tulvinut sekä kourussa ollut vesi on kovien pakkasten aikaan jäätynyt. Jäätyneen veden esitetään rikkoneen vesikaton. Tätä vahinkotapahtumaa vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt.
Vahinko on täten aiheutunut alun perin olutpullon äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta joutumisesta sadevesikouruun. Kun Vakuutuslautakunta pitää vahingon alkuperäisenä syynä olutpullon joutumista sadevesikouruun, on vesikatto rikkoutunut vakuutusehtojen mukaisesti ennalta arvaamattomasti ja äkillisesti ulkoapäin tapahtuneen rikkoutumisen seurauksena.
Sadevesijärjestelmän jäätyminen
Kun rännissä on ollut olutpullo, on ränni tukkeutunut yksittäisen teon seurauksena eli tukkeutumisen syynä on tällöin ollut olutpullon oleminen rännissä. Vakuutusyhtiö on viitannut vakuutuksen LVIS – ja vesikaton rikkoutumisvahingon rajoitusehtoihin rännin tukkeutumiseen jäätymisen tai lehtien vuoksi. Kun kyse on tältä osin vakuutusyhtiön yksipuolisesti laatimasta rajoitusehdosta, tulee ehtoa tulkita epäselvässä tapauksessa suppeasti vakuutuksenottajan eduksi. Kun rännin tukkeutumisen pääsyynä on ollut olutpullo, ei sadevesijärjestelmän voida katsoa tukkeutuneen rajoitusehdossa tarkoitetulla tavalla eikä korvausta voida tällä perusteella evätä.
Vakuutuslautakunta katsoo täten, että vesikaton rikkoutuminen on nyt kyseessä olevassa tapauksessa kiinteistövakuutuksesta korvattava vahinko.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Snellman.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA