Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan vuokramökkikiinteistössä havaittiin vuotovahinko 11.12.2013. Vuonna 1995 asennetun lämminvesivaraajan varoventtiili oli rikkoutunut jäätymisen seurauksena ja vuotanut vettä eteisessä. Vahinkokartoituksessa vahingon aiheuttajaksi todettiin varoventtiilin kuparisessa hukkaputkessa ollut avoin t-haara. Vakuutuksenottaja oli hakenut korvausta vahingon korjauskuluista ja vuokratoiminnan keskeytymisestä kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen 10.6.2015 päivätyssä korvauspäätöksellä. Vakuutusyhtiön mukaan vahinko oli aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla hyvän asennustavan vastaisesta avoimesta t-haarasta.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on vaatinut vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen korjauskuluista ja vuokratoiminnan keskeytymisestä. Vakuutuksenottaja on kertonut 12.8.2014 päivätyssä valituksessaan huomanneensa, että putket olivat jäässä vieraillessaan mökissä 11.12.2013. Vakuutuksenottajan mukana ollut vuokralainen oli alkanut sulattaa putkea. Vuokralainen huomasi, että komerossa, jossa lämminvesivaraaja sijaitsi, oli kosteutta. Kosteutta oli lämminvesivaraajan vasemmassa päässä, ei t-haaran alla. Jos t-haara olisi vuotanut ennen sulatusta, olisi se huomattu heti komeron ovi avatessa. Lämminvesivaraajan alle oli asetettu puhallusvillaa, jonka kostumisen huomaa välittömästi. Järjestelmä oli rakennettu vuonna 1995, eikä vastaavia vahinkoja ollut tapahtunut aiemmin, vaikka paikkakunnalla oli ollut jopa 50 asteen pakkasia.

LVI-alan asentajan mukaan liitosvuodot ovat yleisiä tällaisissa järjestelmissä. Vakuutuksenottajan mukaan vuoto johtui tässäkin tapauksessa todennäköisesti liitosvuodosta. Vuodon on täytynyt tapahtua ennen jäätymistä, eikä jäätyminen voi olla vuodon syy. Vahinko ei laajentunut, kun vettä tuli avonaisesta t-haarasta, joten asennusvirhe ei voi olla vuotovahingon syy.

Vakuutuksenottaja on kertonut Vakuutuslautakuntaan 23.4.2015 saapuneessa lisävastineessaan käyneensä tarkistamassa tilat 9.12.2013, jolloin hän ei havainnut mitään tavallisesta poikkeavaa komerossa. Vakuutuksenottajan mukaan vahinkokartoitus oli tehty huolimattomasti eikä vahingon oikeaa syytä ollut pyritty selvittämään.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan rikkoutumisvahinko oli aiheutunut jäätymisestä. Vakuutukseen sisältyy rajoitusehto, joka koskee kylmyyden aiheuttamia vahinkoja. Varoventtiilin korjauskulut eivät ikävähennykset huomioiden joka tapauksessa ylittäisi vakuutuksen omavastuuta.

Vuotovahinko on aiheutunut rakennusvirheestä. Jos vuotokohdan alla olisi ollut rakennusmääräysten mukainen kaukalo tai vesitiivis alusta, ei vahinkoa olisi päässyt tapahtumaan.

Vahinko olisi estynyt, jos tyhjillään ollut pääsulku olisi suljettu vakuutukseen sisältyvän suojeluohjeen tarkoittamalla tavalla. Suojeluohjeen vastaista oli myös se, että rakennuksessa ei ollut pidetty yllä riittävää lämpötilaa ja johtoverkko oli jätetty tyhjentämättä. Koska kyseessä ei ole vakuutuksesta korvattava esinevahinko, ei myöskään sen aiheuttamaa liiketoiminnan keskeytymistä voitu korvata.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko rikkoutumisvahinko aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla kylmyydestä ja oliko vuotovahinko seurausta rakennus- tai asennusvirheestä. Lisäksi asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä korvausvelvollisuus liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuneesta vahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 13.1.1 (Neste-, kaasu- tai höyryvuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan

- rakennuksen lämmitystä, ilmanvaihtoa tai vesihuoltoa palvelevista kiinteästi asennetuista putkistoista tai laitteista

- rakennuksen sisäpuolisista sadevesiputkistoista

- vesijohtoverkostoon liitetyistä käyttölaitteista, kuten pesukoneesta

- tuotantoa tai varastointia palvelevista putkistoista ja kiinteästi asennetusta laitteista

- kiinteästi asennetuista säiliöistä.

Talotekniikan rikkovakuutuksen ehtojen kohdan 15.1 ( Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman sisäisen tai ulkoisen tapahtuman tai sähköilmiön aiheuttama vakuutetun rakennuksen talotekniikan rikkoutuminen.

Ehtokohdan 15.2.10 (Sääolosuhteet) mukaan vakuutuksesta ei korvata sääolojen, kuten tulvimisen, vesi- ja lumisateen, sulamisveden, kosteuden, kylmyyden ja lämmön aiheuttamaa talotekniikan rikkovahinkoa, ellei vahinko ole välitön ja väistämätön seuraus tästä vakuutuksesta korvattavasta rikkoutumisvahingosta. Tällöinkin korvataan vain talotekniikan rikkovakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut vahinko.

Kohdan 15.3 (Talotekniikan ikään perustuvat vähennykset) mukaan vahingon määrää laskettaessa rikkoutuneen talotekniikan korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista ja niihin liittyvistä rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannuksista sekä maankaivu- ja täyttökustannuksista vähennetään käyttöönottovuotta ja sitä seuraavaa vuotta lukuun ottamatta rikkoutuneen omaisuuden ikään perustuvat vuotuiset vähennykset seuraavasti:

- maassa tai maanvaraisessa alapohjarakenteessa olevat putkistot ja maanalaiset säiliöt 6 %

- varaajat ja lämmityskaapelit 6 %

- muut putkistot, säiliöt ja sähköjohdot 3 %

- muu talotekniikka 6 %

Käyttöönottovuodella tarkoitetaan aikaa käyttöönottoajan-kohdasta saman kalenterivuoden loppuun. Vähennys tehdään aina jälleenhankinta-arvon mukaisista korjaus- tai hankintakustannuksista.

Kohdan 50.4.1 (Suojaus jäätymiseltä) mukaan vesijohtoverkkoa on hoidettava huolellisesti ja suojeltava sitä jäätymiseltä. Rakennuksen kaikissa huoneissa ja tiloissa, joissa kulkee putkisto, on huolehdittava riittävästä ja tasaisesta vähintään +10 C lämpötilasta. Johtoverkko ja siihen liittyvät laitteet on tyhjennettävä vedestä, kun rakennus jätetään kylmänä vuodenaikana ilman edellä mainittua riittävää lämmitystä ja valvontaa.

Kohdan 50.4.2 (Tyhjillään oleva asunto ja rakennus) mukaan rakennuksen ja asunnon pääsulku on suljettava, jos asunnosta ollaan pois yhtäjaksoisesti yli viikon ajan.

Kohdan 50.4.3 (Käyttö- ja prosessilaitteet sekä putkistot) mukaan käyttö- ja prosessilaitteen liitäntöjen, putkistojen liitosten ja säiliöiden asennustavan tulee olla valmistajan tai maahantuojan sekä viranomaisten antamien määräysten ja ohjeiden mukaisia.

Keskeytysvakuutusehtojen kohdan 1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vuokraustoiminnan keskeytymisestä aiheutunut vahinko, kun vahingon on aiheuttanut vakuutusyhtiön voimassa olevien palo-, luonnonilmiö-, vuoto-, murto- ja ilkivalta- tai rikkovakuutusehtojen mukaan korvattava esinevahinko. Korvauksen edellytyksenä on, että vahingoittunutta omaisuutta käytetään vakuutuksenottajan vakuuttamaan vuokraustoimintaan ja että omaisuus on vakuutettu palo-, luonnonilmiö-, vuoto-, murto- ja ilkivalta sekä rikkovakuutuksilla.

Rakennusmääräyksen D1 (vuodelta 1987) kohdan 3.2 mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.

Asian arviointi

Suomen voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen vakuutusyhtiöllä.

Vakuutuksenottajan mukaan vuoto oli aiheuttanut jäätymisen, eikä jäätyminen ollut vuodon syynä. Vakuutuksenottajan mukaan on todennäköistä, että jäätyminen johtui liitosvuodosta. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutuksenottaja ole esittänyt selvitystä mahdollisesta liitosvuodosta. Ottaen huomioon, että 13.12.2013 päivätyn vahinkokartoitusraportin mukaan varoventtiili oli rikkoutunut jäätymisen seurauksena, Vakuutuslautakunta katsoo, että rikkoutumisessa oli kyse rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla kylmyyden aiheuttamasta vahingosta.

Vakuutukseen sisältyvän suojeluohjeen mukaan vesijohtoverkkoa on hoidettava huolellisesti ja suojeltava sitä jäätymiseltä. Rakennuksen kaikissa huoneissa ja tiloissa, joissa kulkee putkisto, on huolehdittava riittävästä ja tasaisesta vähintään +10 C lämpötilasta. Johtoverkko ja siihen liittyvät laitteet on tyhjennettävä vedestä, kun rakennus jätetään kylmänä vuodenaikana ilman edellä mainittua riittävää lämmitystä ja valvontaa. Vakuutuslautakunta katsoo, että rikkoutumisvahingon korvauksen alentaminen olisi mahdollista myös suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella. Vakuutuksenottaja ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että tilaa, jossa putki kulki, olisi pidetty suojeluohjeen mukaisesti vähintään +10 celsiusasteen lämpötilassa.

Vahingon aiheuttanut putki oli asennettu vuonna 1995. Rakennusajankohtana voimassa olleen rakennusmääräyksen D1 (vuodelta 1987) kohdan 3.2 mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Vakuutuslautakunta katsoo esitetyn selvityksen perusteella, että vuotovahinko olisi ollut estettävissä, jos lattia olisi ollut rakennusmääräyksen mukaisesti vedenpitävä ja siinä olisi ollut määräyksen mukainen lattiakaivo. Näin ollen rakenteiden vuotovahinko on lautakunnan näkemyksen mukaan aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla rakennusvirheestä.

Keskeytysvakuutuksesta korvataan vuokraustoiminnan keskeytymisestä aiheutunut vahinko, kun vahingon on aiheuttanut vakuutusyhtiön voimassa olevien palo-, luonnonilmiö-, vuoto-, murto- ja ilkivalta- tai rikkovakuutusehtojen mukaan korvattava esinevahinko. Koska kyseessä ei ollut vakuutusehtojen mukaan korvattava esinevahinko, ei vakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta vuokratoiminnan keskeytymisestä aiheutuneesta vahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vaitomaa