Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan omakotitalo kärsi palovahinkoja elokuussa 2014. Vakuutuksenottaja oli hakenut korvausta korjauskustannuksista kotivakuutuksesta. Vakuutuksenottajan esittämä korjauskustannusarvio oli 40 747 euroa. Koska rakennuksen päiväarvo oli 42 prosenttia uudishinnasta, vakuutusyhtiö oli suorittanut korvauksen korjauskuluista päivänarvon ja uudelleenhankintahinnan mukaisessa suhteessa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on vaatinut, että vakuutusyhtiö korvaisi korjauskustannukset todellisten kulujen mukaisesti 34 358 euron nykyhintaan saakka. Vakuutuksenottaja on kertonut, että vakuutus tehtiin vuonna 2006 ja kun vakuutus siirrettiin uuteen asuntoon, vakuutuksenottajalle ilmoitettiin, että ehdot säilyisivät samoina. Myyntitilanteessa vakuutusyhtiön edustaja oli kertonut, että jos vahingoittunutta kohdetta ei kannata korjata, vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen rakennuksen uudishinnan mukaisesti.

Vakuutuksenottaja on lausunut 9.2.2016 päivätyssä lisävastineessaan, että savun hajun aiheuttamia vahinkoja ei ollut arvioitu lainkaan. On mahdollista, ettei savun haju lähde hirsirakennuksesta koskaan irti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 17.9.2015 päivätyssä vastineessaan, että vakuutuksen myyneen vakuutusyhtiön edustajan antaman selvityksen mukaan hänen tapanaan on tehdä täysarvovakuutuksia uudehkoille rakennuksille. Hän ei ota myyntitilanteessa kantaa kiinteistön päivänarvoon. Käytäntönä on, että vakuutuksenottaja saa mukaansa tuoteselosteen, vaikka moni ei halua ottaa sitä. Vakuutusyhtiön edustajan työtapaan ei kuulu ottaa kantaa mahdollisen korvauksen määrään, vaan vakuuttaminen lähtee vakuutuksenottajan vakuutustarpeesta ja lähtökohtana on, että vakuutuksenottaja saa vahinkotilanteessa omaisuuden todellisen arvon mukaisen korvauksen, jolloin täysarvovakuutus on turvallinen tapa vakuuttaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiö suorittanut korvauksen vakuutusehtojen mukaisesti. Asiassa on lisäksi kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutuksenottajalle annettu vakuutusta tehtäessä virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vakuutuksen sisällöstä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin (543/1994, voimassa vakuutuksentekohetkellä vuonna 2006) mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin (543/1994, voimassa vakuutuksentekohetkellä vuonna 2006) mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutusehtojen kohdan 6.3.2.2 (Nykyhinnan mukainen vahingon määrä) mukaan jos omaisuuden nykyhinta on vahinkohetkellä alle puolet uudishinnasta, vahingon määrä on enintään omaisuuden nykyhinta.

Jos irtaimistoon kuuluva omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden nykyhinta.

Jos rakennus tai rakennusta palveleva, kohdassa 2.2.1 mainittu omaisuus, voidaan korjata, vahingon määrä on nykyhinnan ja uudishinnan välinen suhde omaisuuden korjauskustannuksista. Vahingon määrä korjauskustannuksista on kuitenkin enintään omaisuuden nykyhinta.

Rakennuksen vahingoissa nykyhinnan mukainen vahingon määrä on kuitenkin enintään rakennuksen käypä arvo vahinkohetkellä.

Jos omaisuutta ei voida korjata, vahingon määrä on enintään omaisuuden nykyhinta.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnalle toimitetun tuoteselosteen mukaan rakennukselle otettu vakuutus oli täysarvovakuutus, joka tarkoittaa, että rakennuksella on aina todellinen, sen hetkisen arvon suuruinen vakuutusturva. Rakennuksen arvo selvitetään silloin, kun vahinko tapahtuu. Korvaus maksetaan vahinkohetken mukaisen arvon mukaan, ja arvoa määritettäessä huomioidaan muun muassa rakennuksen ikä, käyttö ja kunto.

Vakuutusyhtiön antaman tiedon mukaan vakuutuksenottajan kanssa asioineen vakuutusyhtiön edustajan tapana ei ole ottaa kantaa mahdollisen korvauksen määrään, vaan vakuuttaminen lähtee asiakkaan vakuutustarpeesta ja lähtökohtana on, että asiakas saa vahinkotilanteessa todellisen arvon mukaisen korvauksen, jolloin täysarvovakuutus on turvallinen tapa vakuuttaa.

Vakuutuslautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, ettei vakuutuksenottajalle ollut annettu virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa vakuutuksen sisällöstä. Tuoteselosteessa vakuutuksenottajalle oli ilmoitettu, että korvaus suoritetaan rakennuksen vahinkohetken mukaisen arvon mukaan, ja arvoa määritettäessä huomioidaan muun muassa rakennuksen ikä, käyttö ja kunto.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus vakuutustapahtumasta aiheutuneen vahingon määrästä. Vakuutuksenottaja on vaatinut lisäkorvausta savun aiheuttamasta vahingosta. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottaja ollut esittänyt selvitystä siitä, että korjauskustannukset ylittäisivät vakuutuksenottajan esittämän 40 747 euron korjauskuluvaatimuksen, jonka perusteella vakuutusyhtiö oli suorittanut korvauksen vakuutusehtojen mukaisesti päivänarvon ja uudishinnan välisessä suhteessa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vaitomaa