Tapahtumatiedot

Yrittäjä A (s. 1954) oli 10.5.2013 asentamassa hämäräkytkintä B Oy:n rakennuksen ulkoseinään kolmen metrin korkeuteen. A oli asettanut tikkaat pukkinosturin kiskojen ylitse ja nosturi osui tikkaisiin sillä seurauksella, että A putosi noin 2,5 metrin matkan tikkailta ja loukkasi kylkeään ja kättään. A:n yritys on kommandiittiyhtiö, jonka ainoa työntekijä ja ainoa vastuunalainen yhtiömies A on. Korvausta A:n henkilövahingosta haettiin B Oy:n vastuuvakuutuksesta. A vaati korvausta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta, ansiotulojen alenemisesta, sijaisen palkkakustannuksista ja uusista tikkaista sekä oikaisupyynnön tekemiseen liittyvistä asiamieskuluista.

Vakuutusyhtiö katsoi, että kysymyksessä on B Oy:n vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko ja maksoi A:lle korvauksen kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta sekä rikkoutuneista tikkaista. A:n vaateet ansionmenetyksen ja sijaisen palkkakustannusten korvaamisesta hylättiin, koska vakuutusyhtiö katsoi, ettei A ollut osoittanut, että hänelle olisi aiheutunut ansionmenetystä enempää, kuin mitä yrittäjän tapaturmavakuutuksesta oli maksettu työkyvyttömyysajan päivärahaa.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön maksaman korvauksen määrään. A vaatii 1892,90 euron korvausta sijaisen palkkakustannuksista sekä 500 euron korvausta lakimiesavun käyttämisestä oikaisupyynnön laatimisessa. Vakuutusyhtiö on aluksi hylännyt vahingon kokonaan katsoen, ettei B Oy ole vahingosta korvausvastuussa. Tämän jälkeen A on tehnyt oikaisupyynnön, minkä johdosta korvauspäätöstä on muutettu ja vahinko katsottu korvattavaksi 30 % vähennyksellä A:n omaan myötävaikutukseen viitaten. Valitus vakuutusyhtiön sisäiselle muutoksenhakuelimelle on tehty käyttäen lakimiesapua, koska A ei ole enää ilman ammattiapua kyennyt laatimaan valitusta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa. Yhtiö toteaa, että sijaisen palkkauskulut voidaan korvata yrittäjän työkyvyttömyysajalta tapauksissa, joissa sijaisen palkkaamisella pidetään yrityksen toiminta normaalina työkyvyttömyysaikana ja mahdollistetaan näin palkan maksu yrittäjälle. Jos sijaista ei palkata ja yrityksen toiminta keskeytyy työkyvyttömyyden ajaksi, maksetaan yrittäjälle ansionmenetyskorvausta. Vahinkoa kärsinyt ei saa päästä vahingon ansiosta parempaan taloudelliseen asemaan, kuin missä hän olisi ollut ilman vahinkoa. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei A ole osoittanut, että hänelle olisi vahingon johdosta aiheutunut enemmän ansionmenetystä kuin mitä hänelle on yrittäjän tapaturmavakuutuslain 57 §:n mukaisesta vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta jo päivärahana korvattu.

Yhtiö katsoo, ettei A:lla ole oikeutta korvaukseen niistä kuluista, jotka hänelle ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä oikaisupyynnön laatimisessa. Yhtiön sisäiselle muutoksenhakuelimelle valittaminen ei edellytä avustajan käyttöä. Oikaisupyynnön ainoa muotoedellytys on, että se tehdään kirjallisesti. Yhtiön sisäinen muutoksenhakuelin käsittelee oikaisupyynnöt itsenäisesti, aiemmasta käsittelystä riippumattomana. Vakuutuksenottajan ei voida katsoa olevan A:n asiamieskuluista korvausvastuussa. Lisäksi yhtiö huomauttaa, että A:lle on kerrottu myös mahdollisuudesta asian maksuttomaan käsittelyyn Vakuutuslautakunnassa.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle B Oy:lle tilaisuuden antaa asiassa vastineensa. B Oy katsoo vastineessaan, että jokaisen yrittäjän tulee tiedostaa yritystoimintaansa liittyvät riskit ja harkita vakuutusturvan tarve.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko A:lla oikeus korvaukseen sijaisen palkkakuluista työkyvyttömyysajalta sekä oikaisupyynnön laatimiseen liittyvistä asiamieskuluista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 a §:n (16.6.2004/509) mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada taikka jonka hänen arvioidaan vastaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleen kouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja näihin verrattavat muut seikat.

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Sijaisen palkkakulut

A on vaatinut B Oy:n vastuuvakuutuksesta korvausta sijaisen palkkakuluista työkyvyttömyysaikanaan. Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka korvattavan vahingon määrästä on korvausta vaativalla.

Yrittäjän ansionmenetyksen määrää arvioitaessa otetaan huomioon yrittäjän toiminnan laatu ja laajuus, hänen henkilökohtainen työpanoksensa yrityksessä, sijaisille maksetut korvaukset sekä mahdollinen yrityksen liikevaihdon tai myyntikatteen alentuminen. Yrittäjäomistajan työkyvyttömyydestä saattaa aiheutua yritykselle tuloksen heikentymistä tai ylimääräisiä kustannuksia sijaisten palkkaamisen vuoksi ja tästä puolestaan aiheutuu välillisesti vahinkoa yrittäjäomistajalle. Arvioidusta ansiomenetyksestä vähennetään ne tulot, jotka vahingonkärsinyt on saanut vahingosta riippumatta. Vähennettäviä etuuksia ovat esimerkiksi tapaturmavakuutuslain ja sairausvakuutuslain mukaiset etuudet.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevien selvitysten mukaan A on saanut työkyvyttömyysajalta 11.5.–23.6.2013 päivärahaa tapaturmavakuutuslain 57 §:n mukaisesta yrittäjän tapaturmavakuutuksesta 2.977,48 euroa ja ajalta 15.5.–23.6.2013 sairauspäivärahaa Kansaneläkelaitokselta 2.870,01 euroa. A:n yritykselle on aiheutunut sijaisavun palkkaamisesta 1.892,90 euron kustannukset. A:n todellisesta ansionmenetyksestä ei ole esitetty mitään selvitystä. Selvitystä ei ole esitetty myöskään siitä, kuinka paljon tuloa A:n yritys on saanut sijaisen työpanoksen avulla. Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on jäänyt selvittämättä, että A:lle vahingon johdosta aiheutunut ansionmenetys ylittäisi hänelle tapaturma- ja sairausvakuutuslakien perusteella maksetut päivärahat. Näin ollen lautakunta ei suosita lisäkorvausta tältä osin.

Oikaisupyynnön laatimiseen liittyvät asiamieskulut

A on vaatinut korvausta oikaisupyynnön laatimiseen liittyvistä asiamieskuluista. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei yhtiön sisäiselle muutoksenhakuelimelle valittaminen edellytä asiamiestä, eikä kysymyksessä siten ole ollut tarpeellinen kulu. Vahingon selvittelystä, korvauksen hakemisesta ja valitusprosessista aiheutuneet kulut voidaan tietyissä tapauksissa korvata vahingonkorvauslain mukaisina muina vahingosta aiheutuneina tarpeellisina kuluina. Korvauksen edellytyksenä on, että vahingonkärsijälle on selvittelystä ja valitusprosessista aiheutunut todellisia kustannuksia.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevien selvitysten mukaan vakuutusyhtiö on antanut asiassa ensimmäisen, korvauskäsittelijän allekirjoittaman kielteisen päätöksen 28.8.2013. A:n reklamaation perusteella yhtiö on antanut asiassa uuden, lakimiehen allekirjoittaman päätöksen 3.12.2013. Tässä päätöksessä yhtiö on pitänyt B Oy:tä korvausvelvollisena, mutta vähentänyt korvauksista 30 % A:n oman myötävaikutuksen perusteella. A on tämän jälkeen käyttänyt asiamiestä valittaessaan yhtiön sisäiselle muutoksenhakuelimelle. Asiamiehen käytöstä on aiheutunut A:lle 500 euron kustannukset.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiamiehen käyttämistä haettaessa korvausta vastuuvakuutuksesta voida lähtökohtaisesti pitää tarpeellisena. A:n tapauksessa vakuutusyhtiö on kuitenkin antanut korvausperusteen osalta kaksi korvauspäätöstä, joista ensimmäinen on ollut täysin ja toinen osaksi kielteinen. Vakuutusyhtiö on myöntänyt korvausperusteen kokonaan vasta yhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen käsittelyn yhteydessä. Vakuutuslautakunta pitää tässä tapauksessa perusteltuna ja tarpeellisena asiamiehen käyttöä oikaisupyyntövaiheessa. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:lle asiamiehen käytöstä oikaisupyyntövaiheessa aiheutuneet kulut vahingon selvittelykuluina.

Lopputulos

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta sijaisen palkkakulujen osalta. Vakuutuslautakunta suosittaa yhtiötä korvaamaan A:lle asiamiehen käytöstä aiheutuneet kulut viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA