Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevassa asunto-osakeyhtiössä huomattiin 30.7.2012, että katosta valui vettä kattopaneeleiden välistä. Vesi kasteli yläpohjan villaeristeitä ja sisäkattoa. Vesikate oli mahdollisesti rikkoutunut talvella lumitöiden yhteydessä. Asunto-osakeyhtiö tilasi S Oy:n selvittämään vahinkoa ja korvausta S Oy:n laskusta on haettu kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on katsonut 1.11.2012 ja 25.2.2013 päivätyissä korvauspäätöksissään, että vesikatteen korjauskuluja voidaan korvata vain, jos rikkoutuminen on tapahtunut jonkin korvattavan vakuutustapahtuman, kuten myrskyn yhteydessä. Näin ollen korvausta vesikatteelle aiheutuneesta vahingosta ei suoriteta vaan korvausta on mahdollista saada vain rakenteiden korjauskuluista ja niiden torjuntakuluista. Vakuutusyhtiö on suorittanut korvauksen kosteuskartoituksesta ja J Oy:n laskun vuotovahingon rakennukselle aiheutuneiden vahinkojen korjauskuluista.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vesikatteen vuodon jatkuminen on yleensä estettävissä levittämällä katon ylitse peite ja näin olisi ollut tässäkin tapauksessa tehtävissä. Toimenpide olisi mahdollisesti aiheuttanut astumishaittaa kuten itse vuotokin, mutta vahingon laajeneminen olisi estetty näin. Asumishaitta ei voi olla peruste suojauksen laiminlyönnille. Kun kerrostaloyhtiössä todetaan esimerkiksi viemäritukos runkoviemärissä, lisävahingot torjutaan usein kieltämällä suihkujen ja wc:n käyttö koko taloyhtiössä tai katkaisemalla veden tulo. Kielto aiheuttaa asumishaittaa kaikille, joita se koskee mutta kenellekään tuskin tulisi mieleen kyseenalaistaa kieltoa asumismukavuuden kärsimisen perusteella koska veden käytön jatkaminen aiheuttaisi väistämättömästi vesivahinkojen laajenemisen. Tukoksen etsimisen ja sen avaamisen voidaan tietysti esimerkkitapauksessa ajatella estävän lisävahinkoja, mutta siitä syntyneet kulut eivät ole vakuutussopimuslaissa ja vakuutusehdoissa tarkoitettuja torjuntakuluja, eikä niitä voida korvata vakuutuksesta.

Vesikatteen vuotokohdan paikallistamista ja paikkausta ei voida hyväksyä vahingon torjuntakuluiksi, kun torjunta olisi ollut hoidettavissa nopeammin ja kohtuullisin kustannuksin suojaamalla katto peitteellä. Peittämisen arvioiduista kustannuksista yhtiö on suorittanut korvausta 500 euroa. Vuotokohdan etsiminen ja sen paikkaus ovat taloyhtiölle kuuluvia kunnossapitokustannuksia.

S Oy on laskuttanut vesikaton vuodon syyn etsinnästä ja vahinkojen selvittämisestä yhteensä 3 686,16 euroa. Vuodon syyn etsintä ei yhtiön mukaan ole korvattava esinevahinkoa eikä sen torjuntaa. Vaurioalue kartoitettiin kosteuskartoituksella, joka oli vakuutusyhtiön käytössä yli kuukautta ennen S Oy:n toimittamaa selvitystä sen suorittamista toimenpiteistä.

S Oy:n laskun osalta vakuutusyhtiö on kuitenkin suorittanut korvausta 10 tunnin rakennusteknisistä töistä kohteessa sekä 43 euroa matkakuluina. Yhteensä korvausta S Oy:n suorittamista töistä on suoritettu 941,62 euroa. Vakuutusyhtiö on suorittanut nostimien kustannuksista 50 prosentilla alennetun korvauksen, koska yhtiön mukaan nostimien käyttö kohteessa ei ole ollut perusteltua. Muut laskutetut työt eivät ole yhtiön mukaan korvattavia. Vakuutusyhtiö katsoo myös, ettei sillä ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa kulueriin, koska niistä ilmoitettiin yhtiölle vasta töiden tekemisen jälkeen.

Valitus

Vakuutuksenottaja katsoo 7.5.2014 päivätyssä valituksessaan, että vakuutusyhtiön esittämät ratkaisut katon peittämiselle eivät olleet realistisia. Korjaustöihin ei olisi voitu ryhtyä niin kauan kuin pressu olisi ollut katon päällä ja pressun poistamisesta olisi aiheutunut lisävahinkoja. Vakuutusyhtiön edustaja ei ollut käynyt vahinkopaikalla eikä perehtynyt kattopinnan yläpuolisiin rakenteisiin, jotka ratkaisevasti vaikuttavat pressun käyttömahdollisuuksiin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 26.6.2014 päivätyssä vastineessaan, että tarkastuspäällikön mukaan pressulla peittäminen ei olisi edellyttänyt pukkeja aiemmasta arviosta poiketen sillä köydet on mahdollista kiinnittää suoraan kattosiltaan ja alemman puolen räystääseen. Korkeammalla puolella naruihin voi kiinnittää laudan ja pudottaa sen laidan yli. Vaihtoehtoisesti köysiä voisi jatkaa ja kiinnittää ne alhaalla. Yhtiön arvion mukaan katon peittäminen pressulla olisi maksanut enimmillään 500 euroa ja tämän summan yhtiö on suorittanut vahingontorjuntakuluina. S Oy:n laskun sisältämiä vuotokohdan paikallistamis- ja paikannuskuluja ei voida hyväksyä vahingontorjuntakuluiksi koska lisävahingot olisivat olleet torjuttavissa kohtuullisemmin ja nopeammin levittämällä katon päälle pressu. Vakuutusyhtiö katsoo näin suorittaneensa niidenkin korjaustöiden kustannukset, joiden yhtiö katsoo edistäneen vuotovahingon korjaustöitä.

Vakuutuksenottajan lisävastine

Vakuutuksenottaja on katsonut 9.7.2014 päivätyssä lisävastineessaan, että katon kaltevuudella ei ole tässä tapauksessa merkitystä, vaan sen yläpuolisilla rakenteilla. Kattosillan vuoksi pressun kiinnittäminen alapuoliseen räystääseen ja yläpuolen yli heitettyjen lautojen tai maahan kiinnitettyjen köysien varaan on vaikeaa ja pressuun muodostuu tuolloin tuulipusseja, joiden kautta tuuli pääsee riepottelemaan pressua ja sen mukana pukkeja, lautoja ja erilaisia kiinnityksiä arvaamattomalla voimalla aiheuttaen vaaratilanteita. Vuotokohdan löytäminen ja tukkiminen pressun alla olisi mahdotonta ja vuotokohta olisi voitu tukkia vain ottamalla pressu pois ja altistamalla kohde näin lisävahingoille. Vakuutuksenottaja katsoo, ettei korvausta torjuntakuluista voida suorittaa kuvitellun ratkaisun perusteella.

Selvitykset

Vakuutuksenottaja on kertonut 22.10.2012 lähettämässään sähköpostissa, että S Oy:n löytämä lähes huomaamattoman pieni konesaumatun peltikaton saumakohdan painauma on vakuutuksenottajan tutkimuksissa arvioitu aiheutuneen asunnon asukkaan ja hänen ystäviensä suoritettua lumitöitä katolla. Vakuutuksenottaja pitää kohtuuttomana, ettei yhtiö suorita korvausta toimista, jolla on estetty vesivahingon laajeneminen. Vahinkoajankohtana oli kovin sateista ja ilman S Oy:n tekemää työtä olisi J Oy:n korjauslasku ollut moninkertainen.

S Oy:n lasku käsittää kustannuserittelyn mukaan käynnin kohteessa (3 h), työn-johto- ja puhelinselvittelyä (7 h), rakennusteknisiä töitä kohteessa (21 h), rakennusteknisiä töitä muualla (4 h), matkakuluja yhteensä 127 euroa sekä materiaalikuluja suojaustarvikkeista, ulkoverhouspaneeleista, puunsuojasta sekä siveltimistä yhteensä 55,12 euroa. Yhteensä kustannuksia on laskutettu 3 687,16.

S Oy:n edustajan 7.12.2012 lähettämässä sähköpostiviestissä on eritelty, mistä työtehtävistä työtunnit koostuivat. Työnjohto- ja puhelinselvittelykulut 30.7, 31.7 ja 1.8.2012 koostuivat mm. S Oy:n edustajan käynneistä vahinkopaikalla ja puhelinkeskusteluista katon tehneen peltisepänliikkeen edustajan sekä vaurioituneen asunnon omistajan ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan kanssa.

Rakennustekniset työt kohteessa 1.8.2012 koostuivat mm. henkilönostimen noutamisesta, ulkoseinärakenteen avaamisesta sekä sisäpuolen vaurioituneiden kattopaneelien poistamisesta ja purkamisesta. Kuluja syntyi myös telineiden purkamisesta sekä jätteiden poisviemisestä. Rakennustekniset työt muualla 2.8.2012 sisälsivät julkisivupaneelin ja puunsuojan noutamisen rautakaupasta ja esivalmisteluiden tekemisen uusia paneeleita varten.

Rakennustekniset työt kohteessa 3.8.2012 sisälsivät kulut yhden rakennusmiehen käynnistä kohteessa korjaamassa ennalleen avatun ulkoseinärakenteen ja hänen tekemistään valmisteluista henkilönostimen poiskuljetusta varten.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Kohdan 3.1.8 mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen vesikatteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkopuolisesta tapahtumasta johtuneesta rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko muulle rakennukselle. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut jään liikkuminen, jään tai lumen paino.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 6.2 mukaan vakuutuksesta korvataan kohtuulliset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet sattuneen tai välittömästi uhkaavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta. Vakuutusyhtiö korvaa vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt edellä tarkoitetun velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa, onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen tai sen rajoittamiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet.

Ratkaisu

Vakuutuksenottajana olevassa asunto-osakeyhtiössä huomattiin 30.7.2012, että katosta valui vettä kattopaneeleiden välistä. Vesi kasteli yläpohjan villaeristeitä ja sisäkattoa. Vesikate oli mahdollisesti rikkoutunut talvella lumitöiden yhteydessä. Asunto-osakeyhtiö kertoi tilanneensa S Oy:n selvittämään ja torjumaan rakennukselle aiheutuvia vahinkoa ja korvausta S Oy:n laskusta on haettu kiinteistövakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on 25.2.2013 päivätyllä korvauspäätöksellä korvannut S Oy:n laskusta 941,62 euroa. Vakuutuksenottaja on vaatinut korvausta S Oy:n koko laskusta 3687,16 euroa.

Vakuutusyhtiön mukaan vesikatteen vuodon estäminen on yleensä ehkäistävissä levittämällä peite katon ylle. Vakuutusyhtiön tarkastuspäällikön mukaan näin olisi voitu toimia tässäkin tapauksessa koska katto oli loiva ja peiteltävä alue oli pieni. Vakuutusyhtiö katsoo suorittamansa 500 euron korvauksen vastaavan kuluja, jotka syntyisivät katon peittämisestä pressulla. Vakuutuksenottajan mukaan kyseinen ratkaisu olisi ollut mahdoton eikä mikään korjausyritys olisi ottanut vastuuta peittämisestä mahdollisesti aiheutuneista vahingoista.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingontorjuntakuluja koskeva ehtokohta on poikkeus periaatteesta, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan vain vakuutusehdoissa määritellyistä vahinkotapahtumista aiheutuvat kustannukset. Yleisten sopimusehtojen vahingon torjunta- ja rajoittamiskuluja koskevassa ehtokohdassa edellytetään korvattavilta kustannuksilta kohtuullisuutta. Vakuutuslautakunta katsoo, että S Oy:n tekemät toimenpiteet ovat pääosin olleet vakuutuksen ulkopuolelle jäävän vahingon korjaustoimia, eikä S Oy:n laskussa ole näin ollen kyse vakuutusehtojen mukaisista vahingon rajoittamiskuluista, joista vakuutusyhtiö olisi yleisten sopimusehtojen mukaan korvausvastuussa. Vakuutuslautakunta katsoo vahinkopaikasta esitettyjen kuvien perusteella, että katto olisi ollut mahdollista peittää ilmanvaihtokanavista ja savupiipuista huolimatta. Vakuutuksenottaja ei ole esittänyt selvitystä siitä, että katon peittämisen kulut olisivat ylittäneet suoritetun 500 euron korvauksen ja näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön vahingontorjuntakuluista suorittamaa korvausta kokonaisuudessaan asianmukaisena. Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA